Vinhasti pyörivät neutronitähdet ohjaavat kulkua kuin kosmiset majakat.

Teksti: Tuula Kinnarinen

Vinhasti pyörivät neutronitähdet ohjaavat kulkua kuin kosmiset majakat.

Entisaikain tutkimusretkeilijät ottivat suuntaa tähdistä ja tähtikuvioista, ja tähdet pitävät kurssissa myös tulevaisuuden tähtilaivat. Max Planck -instituutin astrofyysikko Werner Becker ja hänen kollegansa ovat keksineet, että pulsareista voi koota paikannusjärjestelmän, joka osoittaa sijainnit samaan tapaan kuin satelliittipohjainen gps kertoo ne meille täällä maassa.

Pulsarit ovat tähtiä, joita syntyy, kun Aurinkoa massiivisemmat tähdet kuolevat. Vaikka kuolintapahtuman loppunäytös, supernovaräjähdys, pahoin tuhoaa tähdet, useimmista jää jäljelle äärimmäisen tiheä, villisti pyörivä neutronitähti, joka lähettää avaruuteen röntgensäteilyä. Tähteä ympäröi niin voimakas magneettikenttä, että kaikki säteily kerääntyy kahdeksi vastakkaisiin suuntiin matkaavaksi säteeksi. Kun tähti pyörii, säteet vilkkuvat kuin majakka – vieläpä atomikellon tarkkuudella.

Juuri nämä säännölliset röntgenpulssit sopivat kosmiseen suunnistukseen. Niiden pyörähdysajasta ja tulosuunnasta selviää tähtilaivan sijainti muutaman kilometrin tarkkuudella, mikä kosmoksen valtavissa mitoissa on todella tarkka määritys.

Eksymishuoliin tähtimatkat eivät siis kaadu. Tähtilaivoja odoteltaessa pulsarinavigointia voivat hyödyntää tähtienväliseen avaruuteen lähetettävät tutkimusluotaimet ja omassa aurinkokunnassamme vaikkapa Marsin-matkalaiset.