Ääntä voimistava kuulokoje ei riitä avuksi kaikkiin vammoihin. Uusia keinoja on tulossa.

Teksti: Katri Pajusola

Ääntä voimistava kuulokoje ei riitä avuksi kaikkiin vammoihin. Uusia keinoja on tulossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2013

Istutteesta impulsseja kuulohermoon

Sisäkorvaistutteiden tulo 1980-luvulla mullisti kuurojen ihmisten maailman täysin, sillä se palautti kuuloa myös täysin kuuroille. Nykyään kaikille syntymäkuuroille lapsille pyritään asentamaan istute, ennen kuin he täyttävät kaksi vuotta.

Istutteessa pieni päänulkoinen proses­sori vastaanottaa ympäristön äänet ja muuttaa ne sähköisiksi impulsseiksi, jotka sisäkorvaan asennetun elektrodin kautta stimuloivat kuulohermoa. Näin viesti kulkee suoraan aivoihin ohittaen tuhoutuneet sisäkorvan kuuloaistinsolut.

Istute mahdollistaa puheen kuulemisen mutta ei vastaa tervettä korvaa. Kehitystyön tavoitteena on aidompi kuuloaistimus.

Kymmenen vuotta sitten kehitettiin elektro-akustisesti stimuloituvat istutteet. Niillä kuulohermoa voi stimuloida sähkön lisäksi äänellä, jos kuulovammaisen sisäkorvaan on jäänyt mataliin ääniin reagoivia aistinsoluja. Nämä hyvin kalliit laitteet eivät vielä ole Suomessa käytössä.

Uusia kuuloaistinsoluja

Kuulon menetyksen syynä on joko kuuloaistinsolujen tai kuulohermosolujen tuhoutuminen. Sisäkorvan kuuloaistinsolut eli karvasolut ovat pitkälle erilaistuneita soluja, jotka eivät enää kykene jakaantumaan. Miten siis saada tuhoutuneiden tilalle uusia samanlaisia?

Tärkeä edistysaskel otettiin muutama vuosi sitten, kun huomattiin karvasolujen tukisolujen pystyvän muuttumaan kantasolun suuntaan eli jakaantumiskykyisiksi. Jos säätely opitaan, tukisoluista voidaan kenties synnyttää uusia karvasoluja. Esimerkiksi linnuilla tällaista tapahtuu luonnostaan, mutta nisäkkäillä kyky on uinumistilassa.

Tukisolun kantasolumaistuminen on mutkikas tapahtumasarja, johon ei riitä minkään yksittäisen geenin säätäminen. Tukisolusta täytyy esimerkiksi purkaa sisäistä tukirankaa, jota solu on erilaistumisensa aikana tuottanut.

Lisää kuulohermosoluja

Entä miten saada uusia kuulohermosoluja? Erilaistuneet hermosolut eivät enää osaa jakaantua. Äskettäin julkaistiin toivoa herättävä tutkimus.

Britanniassa tutkijat erilaistivat ihmisalkion kantasoluja soluviljelmässä hermosolujen suuntaan. Kun niitä siirrettiin kuuroutuneiden gerbiilien sisäkorvaan omien tuhoutuneiden hermosolujen korvikkeiksi, kuulo saatiin osittain palautetuksi.

Alkion kantasoluilla voisi korvata myös ne kuulohermosolut, joita tuhoutuu sisäkorvaistutetta asennet­taessa. Hermosoluja yritetään säästää asennusvaiheessa lisäämällä mukaan hermosolujen kasvutekijöitä. Tämä käsittely on jo käytössä Yhdysvalloissa.

Eroon korvien soimisesta

Aistimuksen liiallisuuskin voi olla ongelma. Tinnituksessa kuuloaivokuori aistii äänen, jonka lähdettä ei todellisuudessa ole olemassa.

Yleensä tinnitus johtuu kovan melun aiheuttamasta kuulovammasta. Siinä kuuloradan yhteydet muuttuvat niin, että kuuloaivokuoressa syntyy ylimääräistä sähkötoimintaa. Häiriötila pyrkii korjautumaan, mutta se ei onnistu, vaan tuloksena on vääränlainen hermoston muovautuminen.

Ajoittaisesta tinnituksesta kärsii 10–15 prosenttia ihmisistä. Prosentille siitä kehittyy pitkäaikainen tila, joka häiritsee esimerkiksi nukkumista.

Parina viime vuotena tinnituksen hoidossa on edistytty. Tinnitus on saatu vähenemään ääniterapialla. Siinä ihminen kuuntelee pari tuntia päivässä musiikkia, josta hänen aistimansa tinnitustaajuus on poistettu.

Tinnitukseen voi auttaa myös melualtistuksen jälkeinen äänihoito. Kissoilla tehtiin koe, jossa ne heti meluvaurion jälkeen siirrettiin 40 desibelin ääniympäristöön. Tämä esti vakavampien kuulovammojen syntymisen.c

Katja Pajusola on solu- ja molekyylibiologian dosentti. Hän toimii Life Science -alan konsulttina ja tiedekirjoittajana.