Maailman tappavin tauti on köyhyys, määritteli Maailman terveysjärjestön 1990-luvun pääjohtaja Hiroshi Nakajima. Se pitää edelleen paikkansa. Puute elättää tappajien kärkeä.



 
Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2009


Meiltä kokonaan kitketyt tai rutiinilääkityksellä hoidettavat perustaudit jäävät kehitysmaissa tutkimatta, hoitamatta ja rokottamatta. Siksi noin 30 000 lasta kuolee joka päivä turhaan sairauksiin, jotka olisivat ehkäistävissä ja hoidettavissa rokotteilla, puhtaalla vedellä ja paremmalla hygienialla. Aliravitsemus ja tietämättömyys siivittävät tuhotyötä.

Merkittävä surmaaja on välinpitämättömyys, kauniimmin sanottuna kiinnostuksen puute. Suuren tautitaakan ja runsaasti kuolemia aiheuttavat sairaudet saavat maailman lääketutkimusrahoista vain murto-osan.
Eri tartuntatauteihin kuolee maailmassa vuosittain noin 15 miljoonaa ihmistä. Edellä jo esitellyn malarian ohella kovia tappajia on viisi tai oikeastaan kuusi, sillä yksi jo lupaavasti vähentynyt tekee harmittavasti paluuta.

1
Hiv-tartuntaa kantaa maailmassa yli 33 miljoonaa ihmistä. Sen seurannaisiin tai siitä kehittyvään aidsiin kuolee vuosittain hiukan yli kaksi miljoonaa ihmistä, heistä yli kaksi kolmasosaa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, missä hiv/aids on yleisin kuolinsyy. Hiv-ohjelmien rahoitus kehitysmaissa nousi kuusinkertaiseksi vuosina 2001-2007. Silti uusien tartunnansaajien määrä laski kolmesta miljoonasta vain 2,7 miljoonaan vuodessa.


2
Ripulitaudit ja muut likaisen veden välityksellä leviävät sairaudet surmaavat vuodessa yli kaksi miljoonaa ihmistä, joista valtaosa on kehitysmaiden lapsia. Maailman asukkaista noin 900 miljoonalta puuttuu puhdas vesi, yli 2,5 miljardilta sellaiset hygienian perusedellytykset kuin vessa ja viemäri. Ei ihme, että kehitysmaissa arviolta neljä viidestä sairaustapauksesta aiheutuu puhtaan veden puutteesta.


3
Tuberkuloosi on uudelleen runsastumassa aids-epidemian takia. Tuberkuloosibakteerit ovat myös kehittyneet yhä vastustuskykyisemmiksi lääkkeille. Uusia tuberkuloositartuntoja kirjataan vuosittain kahdeksan miljoonaa, ja uhreja tauti vaatii kaksi miljoonaa vuodessa. Suuri osa tartunnoista ja kuolemista tapahtuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Tuberkuloosia esiintyy runsaasti myös Venäjällä ja muissa Itä-Euroopan maissa. Suomessa uusia tuberkuloositapauksia todetaan vuosittain noin 300, pääasiassa vanhuksilla.


4
Hengitystietulehdukset ovat globaali ongelma. Kaikista tartuntataudeista ne aiheuttavat eniten sairastumisia ja kuolemia kaikkialla maailmassa, mutta vaikeimmat ja vaarallisimmat seuraukset ja jälkitaudit ovat kehitysmaiden asukkaille. Niihin vuosittain menehtyvistä 3,5-4 miljoonasta ihmisestä yli puolet asuu kehitysmaissa. Välitön kuolinsyy on useimmiten bakteerin aiheuttama keuhkokuume.


5
Tuhkarokkoon sairastuu vuodessa yli 20 miljoonaa ihmistä, pääasiassa lapsia ja nuoria. Tuhkarokkokuolemien määrä on viime aikoina vähentynyt merkittävästi: vuosina 2001-2007 se laski 750 000:sta 200 000:een. Esimerkiksi Afrikassa kuolemantapaukset putosivat tuolloin lähes puoleen.
Silti tuhkarokko on ongelma monissa kehitysmaissa, etenkin Intiassa. YK:n lastenjärjestö Unicef on ottanut tavoitteekseen kitkeä sen maailmasta antamalla jokaiselle lapselle rokotesuojan.


6
Keltakuume, joka malarian lailla tarttuu hyttysenpuremasta, oli välillä Afrikassa jo laskusuunnassa, mutta nyt se on taas kääntynyt kasvuun, vaikka tautiin on tehokas, parinkymmenen vuoden suojan antava rokote. Monin paikoin rokoteohjelmista luovuttiin, koska tauti kuviteltiin jo nujerretuksi.


3 voiton puolella


- Polio on kymmenen viime vuoden ajan tarjonnut rohkaisevia uutisia. Siihen sairastuu ja kuolee yhä harvempi, ja taudin esiintymisalue on kutistunut murto-osaan entisestä valistuksen ja jatkuvan rokotustyön ansiosta. Polion hävittämistä isorokon tavoin pidetään mahdollisena.

- Kolera ja aivokalvontulehdus, jotka ennen kipusivat korkealle tarttuvien tappajien listalla, ovat myös lupaavasti vähenemässä. Kuolleisuus on laskenut rokotteiden ja lääkkeiden ansiosta.


Rikkailla eri kuolinsyyt kuin köyhillä

Maailman terveysjärjestön tilastot kertovat vastaansanomattomasti, kuinka suuri ongelma tartuntataudit kehitysmaissa yhä ovat. Niitä on puolet tärkeimmistä kuolinsyistä. Vauraissa maissa kärkijoukkoon yltävät vain hengityselimistön tulehdukset.



Maailmassa kuolee joka vuosi noin 60 miljoonaa ihmistä. Yksi viidestä vainajasta on alle viisivuotias kehitysmaan lapsi, joka menehtyy tarttuvaan tautiin. Pahin tilanne on Afrikassa.


Hannu Pesonen on ulkomaanaiheisiin erikoistunut vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5208
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti