Maailman tappavin tauti on köyhyys, määritteli Maailman terveysjärjestön 1990-luvun pääjohtaja Hiroshi Nakajima. Se pitää edelleen paikkansa. Puute elättää tappajien kärkeä.



 
Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2009


Meiltä kokonaan kitketyt tai rutiinilääkityksellä hoidettavat perustaudit jäävät kehitysmaissa tutkimatta, hoitamatta ja rokottamatta. Siksi noin 30 000 lasta kuolee joka päivä turhaan sairauksiin, jotka olisivat ehkäistävissä ja hoidettavissa rokotteilla, puhtaalla vedellä ja paremmalla hygienialla. Aliravitsemus ja tietämättömyys siivittävät tuhotyötä.

Merkittävä surmaaja on välinpitämättömyys, kauniimmin sanottuna kiinnostuksen puute. Suuren tautitaakan ja runsaasti kuolemia aiheuttavat sairaudet saavat maailman lääketutkimusrahoista vain murto-osan.
Eri tartuntatauteihin kuolee maailmassa vuosittain noin 15 miljoonaa ihmistä. Edellä jo esitellyn malarian ohella kovia tappajia on viisi tai oikeastaan kuusi, sillä yksi jo lupaavasti vähentynyt tekee harmittavasti paluuta.

1
Hiv-tartuntaa kantaa maailmassa yli 33 miljoonaa ihmistä. Sen seurannaisiin tai siitä kehittyvään aidsiin kuolee vuosittain hiukan yli kaksi miljoonaa ihmistä, heistä yli kaksi kolmasosaa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, missä hiv/aids on yleisin kuolinsyy. Hiv-ohjelmien rahoitus kehitysmaissa nousi kuusinkertaiseksi vuosina 2001-2007. Silti uusien tartunnansaajien määrä laski kolmesta miljoonasta vain 2,7 miljoonaan vuodessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

2
Ripulitaudit ja muut likaisen veden välityksellä leviävät sairaudet surmaavat vuodessa yli kaksi miljoonaa ihmistä, joista valtaosa on kehitysmaiden lapsia. Maailman asukkaista noin 900 miljoonalta puuttuu puhdas vesi, yli 2,5 miljardilta sellaiset hygienian perusedellytykset kuin vessa ja viemäri. Ei ihme, että kehitysmaissa arviolta neljä viidestä sairaustapauksesta aiheutuu puhtaan veden puutteesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

3
Tuberkuloosi on uudelleen runsastumassa aids-epidemian takia. Tuberkuloosibakteerit ovat myös kehittyneet yhä vastustuskykyisemmiksi lääkkeille. Uusia tuberkuloositartuntoja kirjataan vuosittain kahdeksan miljoonaa, ja uhreja tauti vaatii kaksi miljoonaa vuodessa. Suuri osa tartunnoista ja kuolemista tapahtuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Tuberkuloosia esiintyy runsaasti myös Venäjällä ja muissa Itä-Euroopan maissa. Suomessa uusia tuberkuloositapauksia todetaan vuosittain noin 300, pääasiassa vanhuksilla.


4
Hengitystietulehdukset ovat globaali ongelma. Kaikista tartuntataudeista ne aiheuttavat eniten sairastumisia ja kuolemia kaikkialla maailmassa, mutta vaikeimmat ja vaarallisimmat seuraukset ja jälkitaudit ovat kehitysmaiden asukkaille. Niihin vuosittain menehtyvistä 3,5-4 miljoonasta ihmisestä yli puolet asuu kehitysmaissa. Välitön kuolinsyy on useimmiten bakteerin aiheuttama keuhkokuume.


5
Tuhkarokkoon sairastuu vuodessa yli 20 miljoonaa ihmistä, pääasiassa lapsia ja nuoria. Tuhkarokkokuolemien määrä on viime aikoina vähentynyt merkittävästi: vuosina 2001-2007 se laski 750 000:sta 200 000:een. Esimerkiksi Afrikassa kuolemantapaukset putosivat tuolloin lähes puoleen.
Silti tuhkarokko on ongelma monissa kehitysmaissa, etenkin Intiassa. YK:n lastenjärjestö Unicef on ottanut tavoitteekseen kitkeä sen maailmasta antamalla jokaiselle lapselle rokotesuojan.


6
Keltakuume, joka malarian lailla tarttuu hyttysenpuremasta, oli välillä Afrikassa jo laskusuunnassa, mutta nyt se on taas kääntynyt kasvuun, vaikka tautiin on tehokas, parinkymmenen vuoden suojan antava rokote. Monin paikoin rokoteohjelmista luovuttiin, koska tauti kuviteltiin jo nujerretuksi.


3 voiton puolella


- Polio on kymmenen viime vuoden ajan tarjonnut rohkaisevia uutisia. Siihen sairastuu ja kuolee yhä harvempi, ja taudin esiintymisalue on kutistunut murto-osaan entisestä valistuksen ja jatkuvan rokotustyön ansiosta. Polion hävittämistä isorokon tavoin pidetään mahdollisena.

- Kolera ja aivokalvontulehdus, jotka ennen kipusivat korkealle tarttuvien tappajien listalla, ovat myös lupaavasti vähenemässä. Kuolleisuus on laskenut rokotteiden ja lääkkeiden ansiosta.


Rikkailla eri kuolinsyyt kuin köyhillä

Maailman terveysjärjestön tilastot kertovat vastaansanomattomasti, kuinka suuri ongelma tartuntataudit kehitysmaissa yhä ovat. Niitä on puolet tärkeimmistä kuolinsyistä. Vauraissa maissa kärkijoukkoon yltävät vain hengityselimistön tulehdukset.



Maailmassa kuolee joka vuosi noin 60 miljoonaa ihmistä. Yksi viidestä vainajasta on alle viisivuotias kehitysmaan lapsi, joka menehtyy tarttuvaan tautiin. Pahin tilanne on Afrikassa.


Hannu Pesonen on ulkomaanaiheisiin erikoistunut vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla