Näin hyödynnetään kvantti-ilmiöitä. Kvanttimekaniikkaa on totuttu pitämään teoreettisena: kaikki tapahtuu näkymättömässä alkeishiukkasten mittakaavassa, ja selvät säännöt korvautuvat todennäköisyyksillä. Kvanttien outoudet ovat kuitenkin tulleet arkeen. Ilmiöt, joita meidän on vaikea edes kuvitella, toimivat pankkikorteissa ja älyvaatteissa, kännyköissä, kameroissa ja kuulalaakereissa.




Valokuvauksessa on yksi huono puoli: kuvia saadakseen on päästävä esteettömälle näköetäisyydelle kohteesta. Jokainen valokuvaaja tietää, että se on joskus hankalaa. Kuvaajan ja kohteen välissä voi olla taloja, autoja, puita tai muita kuvaajia. Tähän ongelmaan tuovat apua kvanttikamera ja lomittuneet valohiukkaset eli fotonit.

Kaikki kamerat kuvaavat fotoneja. Fotonit tulevat yleensä auringosta tai salamavalosta, osuvat kuvattavaan kohteeseen ja kimpoavat kameran linssiin, joka keskittää ne kuvakennoon tai isoisän mallissa filmiin.


Fotoni ja sen veli

Kvanttikamerakin kuvaa fotoneja, mutta se käyttää hyväkseen lomittumisen aiheuttamia erikoisominaisuuksia. Kvanttikuvaukseen tarvitaan aina oma valonlähde, joka tuottaa lomittuneita fotoneja. Syntynyt valonsäde hajotetaan kahdeksi niin, että lomittuneen fotoniparin toinen osapuoli menee suoraan kameraan ja toinen kohti kuvattavaa kohdetta.

Kun fotoni osuu kohteeseen, sen ominaisuudet muuttuvat. Samalla hetkellä sen kameraan mennyt pari kokee saman muutoksen. Usein käytetyn noppavertauksen mukaan lomittuneet fotonit ovat kuin kaksi noppaa, jotka antavat joka heitolla saman tuloksen, vaikka niitä heitettäisiin eri planeetoilla.

Kun valonsäteet on koottu yhteen, kameran tietokone selvittää, mitkä fotoneista ovat kokeneet yhtäaikaisia muutoksia. Niistäkin otetaan lukuun vain suoraan kameraan tulleen valonsäteen fotonit. Ja vaikka uskomattomalta tuntuu, niin fotonit, jotka eivät siis ole olleet lähelläkään kohdetta, osaavat muodostaa siitä kuvan. Eivät kylläkään nykyisellään kovin tarkkaa, sillä kuva kootaan vain muutamasta tuhannesta valopisteestä.


Ensin tulee tutka

Fotonien ei tietenkään tarvitse olla näkyvän valon aallonpituutta. Voikin olla, että ensimmäiset laboratorion ulkopuoliset sovellukset käyttävät mikroaaltoja ja ovat  enemmän tutkia kuin kameroita - tutkassahan kuvan tarkkuudella ei ole niin väliä.

Kvanttitutka havaitsisi helposti näkymättömät stealth-lentokoneetkin, koska koneesta heijastuvan tutkasäteen ei tarvitse osua tutkan antenniin: sen fotonien kokemat muutokset välittyvät - kiitos lomittumisen - toisen säteen kautta. Laitteella voisi myös havaita tienvarsipommit ja muut kätketyt ansat.

Vaikka kvanttikuvaaminen perustuu tunnettuun ja testattuun teoriaan, sillä on eräs heikkous. Tietyissä oloissa myös klassisen fysiikan perusteella voi syntyä samanlainen haamukuva, koska joskus kaksi fotonia vain sattuu olemaan identtisiä ilman lomittumistakin. Kvanttikokeilijat ovat kuitenkin varmoja, että muun muassa kuvausaika ja käytetty etäisyys vahvistavat, milloin kyseessä on aito kvantti-ilmiö.


Salaisuus tuplalukon taakse

Lomittumista sinänsä ei kukaan enää epäile. Lomittuneita järjestelmiä osataan nykyään luoda mielin määrin syöttämällä fotoneja tietynlaiseen kiteeseen, missä ne tuottavat kaksi lomittunutta tytärfotonia.

Lomittumisen hallinnasta hyötyvät ainakin kaikki ne, jotka haluavat siirtää tietoa ehdottoman salassa, eli vaikkapa pankit ja vaalivirkailijat. Kvanttimenetelmillä salattua viestiä on mahdoton salakuunnella. Koodinmurtajat eivät voi avata salausta lisäämällä tietokoneita tai kryptografeja, koska salaisuutta varjelee kiertämätön luonnonlaki.

Käytännössä on jo pitkään tiedetty - ja teoriakin vahvistaa asian - että salakirjoitusta on mahdotonta avata, jos käytetty koodi on kyllin pitkä, sattumanvarainen ja kertaluonteinen. Ehdot kuulostavat yksinkertaisilta, mutta aidosti sattumanvaraista on vaikea luoda. Yhtä vaikeaa on estää ihmisiä unohtamasta koodikirjojaan kapakoihin ja takseihin.

Mutta lomittuneilla fotoneilla ongelmat ratkeavat.

Järjestelmä on aukoton kahdesta syystä. Jos salakuuntelija sieppaa lomittuneen hiukkasen, hän samalla tuhoaa sen kuljettaman tiedon. Sanoman voi nimittäin avata vain, jos tietää, millä tavalla viestin lähettäjä ja vastaanottaja ovat fotoninsa lomittaneet. Toiseksi viestijät huomaavat, jos fotonien tila muuttuu, eli urkkija paljastuu.

Kvanttisalausta on jo käytetty vaaleissa esimerkiksi Sveitsissä, jossa on eteviä kvanttimekaanikkoja. Myös diplomaattiviestien lähettämistä on kokeiltu. Yhdysvalloissa kvanttisalaukseen perustuva viestintätekniikka on puolustusministeriön tärkeimpiä tiedehankkeita.

Tekniikan heikkous on, että kohina hukuttaa herkän kvantti-informaation helposti. Varsinkin langattomassa viestinnässä toimintaetäisyys on enintään muutamia kilometrejä.


Kännykässäkin tyhjä työntää

Casimirin ilmiön
vuoksi kaksi ohutta metallilevyä, joilla ei ole sähkövarausta, taipuvat toisiaan kohti tyhjiössä. Voisi kuvitella, että koko elämänsä voi elää kohtaamatta moista tapahtumaa, mutta todellisuudessa ilmiö on päivä päivältä tutumpi yhä useammalle suomalaisellekin.

Casimirin ilmiö on nimittäin täytynyt ottaa huomioon uusimpien matkapuhelinten ja muunkin hyvin tiukkaan pakatun elektroniikan valmistuksessa. Niissä ilmiö aiheuttaa harmittavaa hidastelua ja jumiutumista. Eikä ihme, sillä erittäin pienillä etäisyyksillä tyhjiön aiheuttama paine on jopa suurempi kuin ilmanpaine.

Hieman muunneltuna Casimirin ilmiö voi olla myös työntävä. Jos et huuda hurraata, et ole nanotekniikkaa työstävä insinööri. Työnnön avulla voi tehdä monia näppäriä nanolaitteita. Yhdistämällä metalleja, epämetalleja ja nesteitä nanoteknikoilla on käytössään pikkuriikkisten painetyökalujen pakki.

Tekniikan kehittyessä myös suuremmat vempaimet ovat mahdollisia. Ainakaan teoriassa ei ole estettä rakentaa kitkatonta kuulalaakeria auton pyörään tai vaikka levitoivia kenkiä - kunhan ei halua lentää muutamaa nanometriä korkeammalle.


Toppatakissa tunneloituu

Matkapuhelinten, mediasoittimien ja eräiden tietokoneidenkin käyttämät flash-muistit perustuvat elektronien tunneloitumiseen.

Flash-muistissa voimakas sähkövirta auttaa elektroneja tunneloitumaan ohuen eristekerroksen toiselle puolelle. Sinne syntyy negatiivinen varaus, jonka digitaalinen laite tulkitsee nollaksi. Varaus säilyy hyvässä tallessa eristeen takana, vaikka sähkö katkaistaan. Jos varaus puretaan, laite lukee muistin tilan ykköseksi.

Tunneloivia puolijohteita on myös laitteissa, joiden on kestettävä korkeita lämpötiloja tai säteilyä. Tunneloinnin ansiosta puolijohdetta voidaan seostaa apuainein tavallista enemmän.

Tunnelointiin perustuvia paikantimia ja viestintälaitteita istutetaan jo niin sanottuihin älyvaatteisiin eli esimerkiksi hyvin kylmissä oloissa käytettäviin haalareihin. Tunneloinnin ansiosta erilaisia näppäimistöjä voi käyttää paksunkin kangas- ja toppauskerroksen läpi.

Vähemmän arkipäiväisessä käytössä ilmiö on tunnelointimikroskoopissa. Tavallisesta mikroskoopista se poikkeaa kuin mehupilli Päijännetunnelista: linssin sijasta tunnelointimikroskoopissa on yhdestä atomista muodostuva kärki, josta tunneloituvat elektronit muodostavat tutkittavasta kohteesta atomintarkan kuvan. Laitetta voi käyttää myös toisin päin, eli sillä pystytään kokoamaan nanorakenteita atomi kerrallaan.


Koska saa kaupasta?

Kuinka pian ja mihin hintaan kvanttimekaanisia laitteita saa kaupoista?

Nopeimmin kaupallista hyötyä koituu nykytekniikan parantelusta. Luvassa on jo lähivuosina kirkkaampia led-valoja, tehokkaampia aurinkopaneeleja ja yhä nopeampia transistoreja.

Uudenlaiset laitteet, kuten lomittumiseen perustuvat kuvaus- ja viestintävälineet, tullevat nekin muutamassa vuodessa suurvaltojen armeijoiden käyttöön. Ne auttavat löytämään piilotettuja räjähteitä ja toivon mukaan vapauttamaan panttivankeja. Tavalliselle elektroniikan kuluttajalle niistä ei ehkä ole hyötyä. Ellei sitten tirkistelynhalu ulotu Big Brotherista naapureihin.

Osa kehitteillä olevista laitteista voi olla liian kalliita arkikäyttöön. Mutta parempi ottaa oppia kvanttimekaniikasta:  koska luonto noudattaa epätarkkuusperiaatetta, tulevan tekniikan ennustaminen -  ihmisten käyttäytymisestä puhumattakaan - on väistämättä erehtymistä.


Petri Forsell on vapaa toimittaja.


Lomittuminen on yksi niistä kvantti-ilmiöistä, joille ei ole vastinetta silmin havaittavassa maailmassa. Lomittuneessa tilassa olevat hiukkaset jakavat toistensa ominaisuuksia tavalla, joka ylittää paikallisuuden rajat. Jos toisen hiukkasen ominaisuudet muuttuvat, toinen muuttuu samalla hetkellä samalla tavoin, vaikka hiukkasten etäisyys olisi millainen.

On arvoitus, miten tieto tilan muutoksesta välittyy hiukkasesta toiseen. Jos ne viestisivät jotenkin, viestit kulkisivat ainakin 10 000 kertaa valoa nopeammin - mutta ne eivät tiettävästi viesti. Luonto vain on tällä tapaa omituinen.


Casimirin ilmiö. Kvanttimekaniikassa tyhjiö ei ole täysin tyhjä vaan kenttien ja virtuaalisten hiukkasten täyttämä. Tyhjiön virtuaaliset hiukkaset myös muuttuvat lyhytikäisiksi todellisiksi hiukkasiksi. Jos hiukkasten aallonpituutta rajoitetaan asettamalla kaksi metallilevyä hyvin lähelle toisiaan, levyihin kohdistuu niiden ulkopuolisten hiukkasten vuoksi painetta. Tämä on niin sanottu Casimirin ilmiö keksijänsä Hendrik Casimirin mukaan.


Tunnelointi tapahtuu, kun hiukkanen läpäisee ylivoimaisen tuntuisen esteen. Hiukkanen tai jopa hiukkasjoukko voi siirtyä vaikka seinän läpi. Yllättävää kyllä tunnelointi on yksi tavallisimpia luonnonilmiöitä: se on perustana auringon ydinfuusiossa, mutta sitä esiintyy käytännössä kaikissa kodin sähkölaitteissakin.


Epätarkkuusperiaate sanoo, että hiukkasen kaikkia ominaisuuksia ei voi mitata yhtä aikaa tarkasti. Jos yhden ominaisuuden tietää varmaksi, toinen on hämärämpi. Tätä kvanttimekaniikan periaatetta ei voi kiertää parantamalla mittalaitteita, vaan se on luonnon ominaisuus.



 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018