Kvasaareja on pian tutkittu puoli vuosisataa. Vaikka havaintotekniikat ovat kehittyneet huimasti, astronomeille riittää salapoliisin hommia.


Vaikka havaintotekniikat ovat kehittyneet huimasti,
astronomeille riittää salapoliisin hommia.




Ensin astronomit löysivät taivaalta pistemäisiä kohteita, jotka loistivat yhtä kirkkaasti kuin kokonaiset galaksit. Sitten he kaivoivat montun. Totta! Salaperäisten säteilylähteiden tutkinta alkoi lapiotöillä.

Monttu tarvittiin, jotta Australian Parkesiin juuri valmistuneen hulppean radiokaukoputken antenni saatiin tarpeeksi alas. Kahden miljoonan dollarin lautanen haluttiin alas senkin uhalla, että se hajoaisi. Niin intohimoisesti tähtitieteilijät tahtoivat vuonna 1962 selvittää matalalla taivaanrannassa näkyvän voimakkaan radiosäteilijän, 3C273:n paikan.

Paikka tarvittiin, sillä tutkijat halusivat suunnata säteilijään optisen kaukoputken ja nähdä, millainen taivaankappale se on.

3C273 osoittautui himmeäksi tähden näköiseksi kohteeksi. Se ei kuitenkaan täyttänyt tähden tuntomerkkejä, eikä se ollut galaksikaan. Niin siitä tuli ensimmäinen kvasaari, kummajainen, jonka spektrissä oli outoja viivoja. Niiden oletettiin kielivän, että kvasaarit koostuvat toistaiseksi tuntemattomasta aineesta.


Punasiirtymä sijoittaa kauas

Pian opittiin, että kvasaarien kirkkaus vaihtelee nopeasti. Tästä pääteltiin, että ne ovat itse asiassa aika pieniä kohteita, samaa kokoluokkaa kuin aurinkokuntamme.

Nyt tutkijoilla oli jo kaksi kvasaarimysteeriä: mitä ainetta ne ovat ja miten ihmeessä ne tuottavat yhtä paljon säteilyä kuin kokonaiset galaksit?

Hollantilainen Maarten Schmidt, joka oli juuri valmistunut tohtoriksi ja muuttanut Yhdysvaltoihin töihin, ratkaisi ensimmäisen mysteerin 5. helmikuuta 1963. Hän nimittäin näki jotain, jota kukaan ei vielä ollut huomannut.

3C273:n spektriviivat näyttivät oudoilta, koska ne olivat siirtyneet ennenkuulumattoman paljon punaiseen aallonpituuteen päin. Suuri punasiirtymä merkitsi, että 3C273 oli noin kolmen miljardin valovuoden päässä täältä.

Kvasaarit eivät siis olleet tuntematonta ainetta, mutta ne olivat äimistyttävän kaukana, kauempana kuin mitkään muut tunnetut säteilyn lähteet. Energiantuottoon liittyvä ongelma syveni: mistä maailmankaikkeuden äärissä sijaitseva pieni kohde sai niin paljon energiaa, että säteily näkyi kirkkaasti tänne asti?


Musta aukko ratkaisee

Aprikointi päättyi, kun avuksi otettiin jättiläismäiset mustat aukot. Nykykäsityksen mukaan kvasaarit ovat kaukaisia galakseja, joiden keskellä jyllää jopa miljardeja kertoja Aurinkoa massiivisempi musta aukko. Kun aukkoon kiertyy ympäröivästä galaksista ainetta, kitka kuumentaa sitä niin, että se muuttuu säteilyksi.

Kysyn kvasaareihin erikoistuneelta Merja Tornikoskelta, Teknillisen korkeakoulun Metsähovin radiotutkimusaseman johtajalta, onko mahdollista, että olemme ymmärtäneet kvasaarit väärin.

- Se on hyvin epätodennäköistä, sillä jättiläismäinen musta aukko selittää tehokkaan energiantuotannon lisäksi monta muuta havaintoa, esimerkiksi nopeat kirkkauden vaihtelut ja miljoonien valovuosien päähän ulottuvat plasmasuihkut.

Tornikoski korostaa kuitenkin, että jos joku onnistuu kehittämään mallin, joka selittää kaikki olemassa olevat havainnot nykyistä paremmin, se otetaan tietysti vakavasti.


Monta vastausta puuttuu

Näperteleekö kvasaaritutkija nyt siis pelkkien yksityiskohtien parissa? Eikö olisi ollut huomattavasti hauskempaa tutkia kvasaareita 1960-luvulla?

- Olisihan tavallaan hienoa aloittaa aivan uudenlaisen kohteen tutkiminen. On varmasti ollut todella jännittävää tajuta, että ensimmäisten havaintojen tähden kaltaiset kohteet olivatkin kaukaisia galaksin ytimiä, Tornikoski toteaa - mutta näpertelijää emme hänestä saa.

- Nykypolven kvasaaritutkijakaan ei keskity yksityiskohtiin. Paljon oleellisia asioita on edelleen selvittämättä, Tornikoski valistaa.

Akatemiatutkija Anne Lähteenmäki, joka niin ikään työskentelee Metsähovissa, on samaa mieltä.

- Muun muassa kvasaarien tarkka rakenne, tarkat energiantuotannon mekanismit, plasmasuihkujen energianlähde ja niiden koostumus,  säteilyn synty kvasaarin eri osissa... Kaikki ovat yhä vailla selitystä, tutkijat luettelevat.

- Ja miksi vain osa galakseista on kvasaarien lailla aktiivisia? Ja onko joidenkin kvasaarien takana peräti kaksi toisiaan kiertävää mustaa aukkoa?


Planckista vetoapua

Kvasaareihin liittyvät kysymykset eivät todennäköisesti ratkea käden käänteessä. Kaukaisina kohteina kvasaarit ovat erittäin vaikeita tutkittavia. Työ vaatii parasta mahdollista tekniikkaa ja huipputarkkoja menetelmiä.

Tornikoski ja Lähteenmäki kertovat, että Metsähovissa tutkitaan erityisesti kvasaarien nopeita kirkkauden muutoksia. Ne auttavat ymmärtämään kvasaarien säteilymekanismeja ja rakennetta.

Tornikosken unelma on kehittää malli, joka selittäisi kauniin yksinkertaisesti kaikenlaisten kvasaareiden säteilyn kaikilla aallonpituusalueilla.

Lähteenmäen unelma on konkreettisempi: - Toivon, että Planck saadaan turvallisesti radalleen.

Hän tarkoittaa ensi vuonna avaruuteen lähetettävää Euroopan avaruusjärjestön Esan satelliittia, joka mittaa kosmista taustasäteilyä ennennäkemättömän tarkasti. Samalla se kerää uusia tietoja radiosäteilijöistä, kuten kvasaareista. Juuri niitä Metsähovissa odotetaan.



Palstan pitäjä Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Kvasaareissa enemmän kysymyksiä kuin vastauksia



















  havainto/hypoteesi ongelma/oivallus
1960-luku Nopeat kirkkauden vaihtelut viittaavat pieneen kokoon.
Spektriviivat ovat oudoissa paikoissa.
Punasiirtymä kasvattaa etäisyydet kosmologisiksi.
Mustia aukkoja ehdotetaan energianlähteeksi.
Miten suuri energia syntyy?
Mitä ainetta ne ovat?
Miten valtava energia syntyy?
Onko kaukaisten galaksien keskustassa musta aukko?

Kvasaarien kirkkaus vaihtelee kaikissa aikaskaaloissa, päivistä vuosiin.
Kvasaarien keskeltä lähtee miljoonien valovuosien pituisia suihkuja.
Kvasaari OJ287:n kirkkaus vaihtelee jaksoissa.
Mikä aiheuttaa vaihtelun? Onko siinä säännöllisyyksiä?
Mitä ainetta suihkut ovat? Mikä pitää ne koossa?
Onko sen keskellä tosiaan kaksi mustaa aukkoa?

Saadaan havaintoja keskusaukkoa ympäröivästä aineesta. Miten energia aukon liepeillä tarkalleen syntyy?
2000-luku 

Kuuluuko kvasaarivaihe kaikkien galaksien elämään?    
Onko Linnunradan keskellä kvasaarin siemen?



Lisää kvasaareista: kurp.hut.fi/quasar/info/kvasaari-indeksi.htm
Lisää Planckista: www.esa.int/science/planck

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018