Että tulevaisuutta ylipäätään olisi, ilmaston lämpenemiselle on pantava stoppi nyt. Siihen tarvitaan pieniä ja isoja askelia, tahtoa, neuvokkuutta ja oivallusta. Tiedetoimittaja ja kirjailija Risto Isomäki esittelee kymmenen tärkeänä pitämäänsä tointa, jotka ulottuvat suurista puista uudenlaiseen sementtiin ja liesistä lämpöbakteereihin.




Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2009


1 Eläköön suuret puut

Puiden istuttaminen ja ennen kaikkea jo olemassa olevien puiden kasvattaminen aiempaa suuremmiksi on tähän asti ollut ainoa alue, jolla olemme jo saavuttaneet merkittäviä tuloksia ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Uusien arvioiden mukaan trooppiset metsät poistavat vuosittain ilmakehästä noin 1,2 miljardia tonnia hiiltä ja pohjoiset metsät 0,8-1,2 miljardia. Suojelualueiden määrä on kasvanut. Teollisuusmaissa metsien käyttö on vähentynyt, ja monet pohjoiset metsät kasvavat aiempaa nopeammin lämpenemisen takia. Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan talonpojat ovat istuttaneet mailleen kymmeniä miljardeja uusia puita.

Monet sademetsät eivät todellisuudessa ole kovin vanhoja, ja niiden puusto kasvaa edelleen. Lisäksi on mahdollista, että myös ilman hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen on nopeuttanut metsien kasvua.

On järkevää käyttää voimavaroja siihen, mikä toimii. Puuston muodostamien hiilinielujen lisääminen on vastakin tehokas ja edullinen tapa poistaa hiiltä ilmakehästä. Parasta olisi istuttaa ruokaa tuottavia puita, jotka kasvavat hyvin suuriksi ja jotka eivät voi kuolla metsä- tai ruohikkopaloissa.

Erityisen kiinnostavia hiilivarastopuita olisivat esimerkiksi afrikkalainen apinanleipäpuu, mongongo-pähkinäpuu, marula, monet villit viikunalajit, mango, parapähkinäpuu, syötäviä siemeniä tuottavat araukariat sekä monet jalopähkinä- ja hasselpähkinälajit.


2 Terra preta do Indio - eli puuhiiltä peltoon

Sademetsiä on vaikea viljellä, koska rajut sateet huuhtovat maaperän puhtaaksi ravinteista. Melkein kaikki ravinteet ovat sitoutuneet puihin ja muuhun kasvillisuuteen. Jos metsä raivataan, ravinteet valuvat nopeasti alempiin maakerroksiin tai maan pintaa pitkin jokiin.

Amazoniassa ennen eurooppalaisten tuloa asuneet kansat viljelivät sademetsiä sekoittamalla puutarhojensa maaperään kompostia, ruukunsirpaleita ja hienojakoista puuhiiltä. Ravinteet takertuivat puuhiilen murusiin eivätkä huuhtoutuneet kasvinjuurien ulottumattomiin.

Alueelta on löytynyt erittäin hedelmällisiä maannoksia, jotka tunnetaan intiaanien mustana maana eli terra preta do Indiona. Hehtaarilla maata ylimmässä kahdessa metrissä on usein yli 500 tonnia eloperäistä hiiltä. Tästä voi parhaimmillaan jopa 20 prosenttia olla puuhiiltä, "mustaa hiiltä". Loppu on humusta, bakteereja ja sienirihmastoa.
Intiaanien tapa viljellä sademetsää oli selvästikin ekologisesti hyvin kestävä, koska se oli käytössä ainakin 4 200 vuotta.

Puuhiilen lisäämistä peltoon on viime vuosina alettu kokeilla kymmenissä maissa. Tähänastisten kokeiden perusteella vaikuttaa todellakin siltä, että puuhiilen sotkeminen maaperään vähentää huomattavasti lannoitteiden tarvetta. Maailman sadat miljoonat pienviljelijäperheet voivat ehkä tällä tavoin pienentää tuotantokustannuksiaan tavalla, joka paitsi kasvattaa satoja myös poistaa ilmakehästä suuria määriä hiilidioksidia. Puuhiilen lisääminen maaperään näyttää myös pienentävän typpioksiduulipäästöjä useilla eri mekanismeilla.


3 Miljardi aurinkokeitintä köyhille

Noin kolme miljardia ihmistä käyttää ruoanlaitossa keittoliesiä, joissa poltetaan puuta, olkea tai karjanlantaa. Ne saastuttavat runsaasti. Lisäksi suuri osa Kiinan maaseutuväestöstä polttaa kivihiiltä samanlaisilla yksinkertaisilla liesillä.

Sadat miljoonat pienet tulet tuottavat ihmisten terveydelle haitallisia pienhiukkasia. Ne synnyttävät myös valtavan määrän ilmassa leijailevia pikimustia nokihiukkasia, jotka lämmittävät ilmastoa paljon. Nokihiukkaset ovat selvästi tärkein Himalajan jäätiköiden sulattaja.

Yksinkertaisen aurinkokeittimen lahjoittaminen kaikille köyhille ja keskituloisille kotitalouksille vähentäisi hiilidioksidi- ja nokipäästöjä. Lisäksi puusto ja muu kasvillisuus säilyisivät. Aurinkokeittimet tarvitsevat kaverikseen myös toisenlaisen, biomassaa mahdollisimman puhtaasti polttavan keittimen, jota ihmiset voisivat käyttää auringonlaskun jälkeen tai silloin kun sataa.

Tällaisen ohjelman toteuttamiseen riittäisi, ainakin teoriassa, kolmasosa maailman yhden vuoden kehitysyhteistyövaroista.


4 Gigawatin aurinkokenno¬voimala Saharaan

Aurinkoenergiaa kehittävillä yrityksillä on jo kymmeniä sellaisia tekniikoita, joilla on periaatteessa mahdollista tuottaa sähköä halvemmalla kuin kivihiilellä. Tämä kuitenkin edellyttäisi komponenttien ja laitteistojen valmistamista hyvin pitkinä sarjoina.

Nyt lukuisat erilaiset tekniikat kilpailevat keskenään ja syövät toisiltaan markkinoita. Vaihtoehtoja on niin paljon, ettei yksikään yritys ole vielä onnistunut nousemaan tarpeeksi suureksi eli suurvoimaloiden, siis gigawattien teholuokkaan. Siksi aurinkosähkö on lähes aina selvästi hiilisähköä kalliimpaa.

Mutta entä jos esimerkiksi Euroopan unioni rakentaisi yhteistyössä jonkin Pohjois-Afrikan maan kanssa Saharaan vaikkapa kahden gigawatin aurinkovoimalan vain yhtä tekniikkaa käyttäen? Tällöin aurinkosähköstä tulisi kertarysäyksellä hiilisähköä halvempaa kaikkialla, missä on suoraa auringonvaloa tarpeeksi. Tällaisen hankkeen ansiosta lupaavimmalta vaikuttavan keskitetyn aurinkokennovoiman (ks. Tiede 2/2009, s. 22-23) tai ohutkalvotekniikan tuotantolinjat kasvaisivat kerralla riittävän pitkiksi.

Saksalaisvetoisessa Desertec-hankkeessa kaavailtu sähköntuotanto on jo oikeaa suuruusluokkaa. Desertec ei kuitenkaan perustu kennotekniikkaan, vaan laajat peilikentät kiehuttavat vettä turbiineihin, jotka tuottavat sähköä.


5 Sementti uusiksi

Sementin valmistus on ilmastokeskustelun suuri unohdettu ongelma.

Portlandsementti on halpaa, ja siitä saadaan kovaa, laadukasta betonia. Sen valmistus kuitenkin vaatii yli 1 400 asteen lämpötilan, mikä kuluttaa paljon kivihiiltä. Lisäksi valmistusprosessin kemialliset reaktiot vapauttavat ilmakehään vielä enemmän hiilidioksidia.

Portlandsementin tekeminen tuottaa nykyään noin 500 miljoonaa tonnia hiiltä vuodessa. Tämä on 7-8 prosenttia kaikista ihmisen aiheuttamista hiilipäästöistä. Pahinta on, että sementtiteollisuuden päästöjen ennustetaan ainakin kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.

Vaihtoehtoja tarvitaan. Realistisin ratkaisu saattavat olla niin sanotut geopolymeerisementit, joita voitaisiin valmistaa esimerkiksi hiilivoimaloiden ja terästehtaiden vanhoista kuonavuorista. Kuonasta irrotetaan ensin alumiini- ja piiyhdisteitä, jotka käsitellään voimakkailla emäksillä. Tuloksena on polymeereiksi sanottuja kertautuneita molekyylejä.

Geopolymeerisementti on halvempaa ja kovempaa kuin portlandsementti ja tuottaa vain 10 prosenttia sen hiilipäästöistä. Geopolymeerisementistä tulee hyvin todennäköisesti tärkeä raaka-aine koko maailman rakennusteollisuudelle. Toistaiseksi maailmassa on vasta vain yksi yritys, australialainen Zeobond, joka valmistaa sitä suuria määriä. Tuotantoa pitää saada myös muualle maailmaan.


6 Lihansyönti vähemmäksi

Maailman hallitukset puhuvat usein melkein samassa lauseessa kahdesta asiasta, jotka pitäisi toteuttaa vuoteen 2050 mennessä: ruoan tuotanto tulisi kaksinkertaistaa ja kasvihuonekaasupäästöjä vähentää 60-80 prosentilla. Näitä kahta tavoitetta ei ole mahdollista sovittaa yhteen, ellei lihansyönti vähene tuntuvasti. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön Faon tuoreen selvityksen mukaan karjankasvatus ja muu maatalous nimittäin tuottavat jo nyt yli 30 prosenttia kaikista kasvihuonekaasujen päästöistä.

Totuus on ehkä vieläkin karumpi. Nykyisen arvion mukaan typpioksiduuli (typpidioksidi, ilokaasu) muodostaa noin kahdeksan prosenttia kasvihuonekaasujen päästöistä. Tästä ehkä 80 prosenttia on seurausta typpilannoitteiden käytöstä, ja suuri osa lopusta pääsee ilmaan karjanlannasta.

Tähän asti on oletettu, että vain yksi prosentti lannoitteiden typestä muuttuisi maassa typpioksiduuliksi. Nobelin kemian palkinnon saaneen Paul Crutzenin uuden arvion mukaan todellinen määrä saattaa kuitenkin lähetä jopa neljää prosenttia. Jos Crutzen on oikeassa, typpioksiduulista voi vielä tulla ilmasto-ongelman visaisin yksittäinen palanen.

Kenties ainoa mahdollinen ratkaisu typpioksiduuliongelmaan on vähentää rajusti lihansyöntiä. Jos kaikki söisivät enimmäkseen kasvisruokaa (ks. s. 32-33), lannoitteiden tarve romahtaisi. Samalla vähenisi sademetsien raivaaminen laitumiksi ja karjankasvatuksen metaanipäästöt pienenisivät.


7 Lämpöä rakastavat bakteerit töihin

Meksikon eteläosissa, Jukatanin niemimaalla ja Chiapasin sademetsissä, on mustan maan alueita, jotka ovat todennäköisesti syntyneet suurin piirtein samalla tavalla kuin Amazoniassa. Sen sijaan Meksikon laaksossa sijaitsevat, asteekkien mustana maana (Azteterra negra de los cos) tunnetut alueet eivät näytä sisältävän paljonkaan puuhiiltä.

Asteekkien pääkaupunki Tenochtitlan saattoi espanjalaisten tullessa olla maailman suurin asutuskeskus.

Texcocojärven rannoilla ja saarissa asui yhteensä lähes puolitoista miljoonaa ihmistä. Kaupungin ruoantuotanto perustui eräänlaisiin kelluviin puutarhoihin. Mexicat, texcocot, xochimilcat ja muut intiaanikansat rakensivat kelluvia ruokolauttoja ja nostivat niiden päälle järven pohjasta hedelmällistä lietettä kasvualustaksi. Espanjalaisten mukaan kelluvat puutarhat tuottivat kuudesta kahdeksaan satoa vuodessa.

Viljeltyjen kasvien valikoima oli laaja. Se ulottui maissista ja lukuisista erilaisista pavuista pieniin kelluviin vesikasveihin ja yksisoluisiin spirulina-leviin.

Uusien tutkimuksien mukaan ainutlaatuinen tuottavuus perustui ainakin osittain Texcocojärven pohjalietteessä elävän ärhäkän termofiilin eli lämpöä rakastavan bakteerin ominaisuuksiin. Tämä chinampera- eli asteekkibakteeri on tehokas typensitoja mutta näyttää myös muuntavan kasvinjätteitä oudoksi, hyvin haluttomasti hajoavaksi humukseksi. Jäljellä olevat kelluvat puutarhat eivät nimittäin enää kellu.

Saaret ovat nyt niin paksuja ja raskaita, että ne ovat painuneet kiinni pohjaan. Lisäksi ne ovat kasvaneet pari metriä järven pintaa korkeammalle. Viljely on siis muutamassa vuosisadassa tuottanut useita metrejä mustaa maata, joka koostuu pelkästä eloperäisestä aineksesta.

Erilaisten kasvinjätteiden kompostointi chinampera-bakteerin tai muiden sitkeiden termofiillien avulla voisi olla yksi tapa poistaa ilmakehästä paljon hiilidioksidia. Asiaa kannattaa ehdottomasti tutkia tarkemmin!

Ehkä me pystyisimme myös tuottamaan ison osan talojemme lämmitysenergiasta polttamalla biomassaa termofiilien bakteerien avulla ilman liekkiä - samalla tavalla kuin oma elimistömme tuottaa tarvitsemansa lämmitysenergian. Silloin ei syntyisi ilmastoa lämmittäviä nokipäästöjä eikä terveydelle vaarallisia pienhiukkasia. Biomassan sisältämää energiaa ei myöskään menisi hukkaan palamattomina kaasuina eikä savupiipusta karkaavana lämpönä.


8 Geolämpöä hiilidioksidin avulla

Ensimmäiset ydinaseet kehitettiin Yhdysvaltain Los Alamosissa. Ne muuttivat maailman paljon aiempaa vaarallisemmaksi. Samasta paikasta on kuitenkin tullut myös hyödyllisiä keksintöjä. Los Alamosin kansallisen laboratorion tutkijat ehdottivat jo 1990-luvun alussa, että vesi korvattaisiin ylikriittisellä hiilidioksidilla geotermistä sähköä tuottavissa voimaloissa.

Ylikriittinen neste on eräänlainen kaasun ja nesteen välimuoto, jolla on kummankin olomuodon ominaisuuksia. Hiilidioksidi muuttuu ylikriittiseksi 72 ilmakehän paineessa ja 31 asteen lämpötilassa.

Geotermisissä voimaloissa vettä syötetään putkessa maankuoreen muutaman kilometrin syvyyteen, jossa kivi on jo parisataa-asteista (ks. Tiede 9/2008, s. 34-39). Se kuumentaa veden, joka höyrystyy ja nousee toista putkea pitkin maanpinnalle pyörittämään voimalan turbiineja. Jos maahan veden sijasta pumpattaisiin ylikriittistä hiilidioksidia, geoterminen voimala tuottaisi noin 50 prosenttia enemmän sähköä.

Prosessissa hiilidioksidin kierto on suljettu, mutta samalla hiilidioksidia voidaan erikseen pumpata maahan. Syvälle maahan johdettu ylikriittinen hiilidioksidi muuttuu pikkuhiljaa osaksi peruskalliota. Se reagoi maaperän mineraalien kanssa ja muodostaa karbonaatteja ja muita hiilidioksidin suoloja.

Hiilidioksidi voidaan myös laskea syvällä maassa sijaitseviin suola- tai pohjavesialtaisiin. Tällöin hiilivoimalan palokaasut pystyttäisiin sellaisinaan johtamaan maan alle - ja samalla hoituisivat hiukkaspäästötkin.

Los Alamosissa tehtyjen laskujen mukaan 100 megawatin geoterminen voimala voisi poistaa ilmakehästä yhtä paljon hiilidioksidia kuin 450 megawatin kivihiili- tai biomassavoimala sitä tuottaa. Jos rakennetaan vierekkäin hiilivoimala ja geoterminen voimala, päästään lähes hiilineutraaliin sähkön tuotantoon. Jos viereinen voimala käy biomassalla, hiiltä luonnollisesti poistuu ilmakehästä vieläkin enemmän.

Olisi tärkeää rakentaa mahdollisimman nopeasti muutama periaatetta hyödyntävä koevoimala. Tällä tavoin pystyttäisiin poistamaan ilmakehästä hyvin paljon hiiltä suurin piirtein ilmaiseksi, todennäköisesti jopa taloudellisesti kannattavalla tavalla.


9 Lentokoneille optimaaliset reitit

Kansainväliselle lentoliikenteelle pitäisi laatia parempi ilmastostrategia, joka ottaisi hiilidioksidin lisäksi huomioon lentokoneiden muutkin ilmastovaikutukset.

Lentoliikenne tuottaa vain kaksi prosenttia ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Suihkukoneiden taivaalle piirtämät tiivistymisjuovat ja niistä muodostuvat näkyvät ja näkymättömät yläpilvet saattavat kuitenkin lämmittää ilmastoa kymmenen kertaa enemmän kuin lentokoneiden hiilidioksidi. Tästä huolimatta ilmailun tulevaisuutta pohtivat visiot keskittyvät yleensä pelkkään hiilidioksidiin.

Esimerkiksi Boeing ja Airbus-koneiden valmistaja Eads ovat suunnitelleet entistä korkeammalla lentäviä koneita. Niiden hiilidioksidipäästöt pienenisivät hiukan, mutta ne tuottaisivat aiempaa pitkäaikaisempia ja siten ilmastoa entistä voimakkaammin lämmittäviä yläpilviä. Jos tällaiset koneet lentäisivät normaalia matalammalla, niiden polttoaineen kulutus kasvaisi jyrkästi. Tämä on paha ongelma, koska tiivistymisjuovien muodostuminen on helpointa estää pudottamalla lentokorkeutta.

Kauhistuttavin skenaario olisi korvata kerosiini vedyllä. Vetyä polttavat suihkukoneet lentäisivät niin korkealla ja tuottaisivat niin paljon vesihöyryä, että niiden ilmastoa lämmittävä vaikutus olisi ainakin 13 kertaa suurempi kuin nykyisten suihkukoneiden.

Lentokoneiden tuottamat typpioksidit lämmittävät ilmastoa silloin, kun niistä muodostuu voimakkaassa auringonvalossa runsaasti otsonia. Toisaalta typpioksidit viilentävät ilmastoa tuhoamalla metaania. Nämä eri suuntiin vaikuttavat tekijät ovat Keski-Euroopan yllä suurin piirtein tasapainossa. Tropiikissa lämmittävä vaikutus hallitsee, ja pohjoisilla reiteillä typpioksidien viilentävä vaikutus on todennäköisesti voitolla. Reitittämällä lentoja sopivasti typpioksidien haitallisia vaikutuksia voidaan ehkä pienentää.


10 Parempia hätäsuunnitelmia takataskuun

Koko Länsi-Siperian ikirouta-alue suli 2005 täyteen pieniä pyöreitä järviä. Alaskan yliopiston tutkijan Katey Walterin mukaan sulavesijärvien kokonaispinta-ala on sen jälkeen noin kolmessa vuodessa suurin piirtein viisinkertaistunut. Samaan aikaan Jäämeren kelluvat jäämassat ovat menettäneet valtaosan tilavuudestaan.
Venäläiset tutkijat raportoivat kesällä 2008, että Jäämeren merenalaisesta ikiroudasta on jo alkanut purkautua suhteellisen suuria määriä metaania.

On mahdollista, että me emme enää pysty torjumaan ilmastonmuutosta riittävän nopeasti. Tällöin meidän täytyy ostaa lisäaikaa toimilla, jotka ainakin väliaikaisesti pysäyttävät arktisten alueiden suunnattomien metaani- ja hiilivarastojen sulamisen.

Yksi suhteellisen turvallinen hätäratkaisu olisi vähentää arktisten alueiden talviaikaista pilvipeitettä kylvämällä pilviin jääkiteiden tiivistymisytimiä. Pilvillä on talvisin erittäin voimakas napa-alueita lämmittävä vaikutus.

Toinen mahdollisuus olisi päinvastainen: lisätä pilvipeitettä keskikesällä, jolloin pilvet vaikuttavat viilentävästi. Esimerkiksi ilmaan suihkutettavat pikkuriikkiset merivesipisarat saattaisivat lisätä pilvien määrää ja samalla muuttaa pilvet valkoisemmiksi ja paremmin heijastaviksi.

Kolmas keino olisi poistaa havupuut pohjoisten talousmetsien etelänpuoleisilta rinteiltä. Jos etelärinteille jäisi vain lehtensä pudottavia puita, lumi heijastaisi lämpöä tehokkaammin, keväthanget säilyisivät pitempään ja koko arktinen vyöhyke viilenisi.

Erilaisten hätäratkaisujen hyviä ja huonoja puolia pitää tutkia nyt. Niiden käyttö tulee pahimmassa tapauksessa ajankohtaiseksi yllättävän pian.



Risto Isomäki on tiedetoimittaja, ympäristöaktiivi ja kirjailija. Hänen kirjojaan ovat mm. Sarasvatin hiekkaa ja Litium 6. 2008 hän julkaisi tietoteoksen 34 tapaa estää maapallon ylikuumeneminen (Tammi).

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018