Jätevesiin pääsee enemmän lääkeaineita kuin puhdistamot pystyvät poistamaan. Seuraukset huolestuttavat tutkijoita.



Julkaistu Tiede -lehdessä 13/2009

Intian korppikotkat alkoivat kuolla salaperäisesti 1990-luvun lopussa. Ilmiö alkoi yllättäen, yhtäkkiä raatoja vain oli kaikkialla. Kun ne tutkittiin, kaikista löydettiin sama vika: munuaiset olivat pettäneet. Kuoleman aiheutti virtsahapon kertyminen elimistöön.

Kun korppikotkakuolemien alkusyy vuonna 2004 selvisi, löytö hätkähdytti ympäristöviranomaisia eri puolilla maailmaa. Linnut olivat syöneet diklofenaakkia, tulehduskipulääkettä, joka meillä tunnetaan parhaiten Voltaren-kipugeelin vaikuttavana ainesosana. Diklofenaakkia käytettiin Intiassa yleisesti karjan lääkitsemiseen, ja korppikotkat saivat ainetta elimistöönsä naudanraadoista. Linnut menehtyivät jo pienistä annoksista.


Lääkejäämiä vesissä kaikkialla

Ympäristöviranomaisille korppikotkakuolemat kertoivat ongelmasta, joka oli kuplinut pinnan alla jo vuosia ja antoi nyt ensimmäisen varoituksen olemassaolostaan: ympäristömme saastuu lääkkeistä.

Otamme päivällä päänsärkyyn pienen pillerin ibuprofeenia. Muutamaa tuntia myöhemmin osa lääkeaineesta on kulkeutunut elimistön läpi ja erittynyt virtsaan. Virtsassa se hulahtaa viemäriin, ja murto-osa aineesta pääsee kulkeutumaan vielä jätevedenpuhdistamosta jokeen, järveen tai mereen.

Yksi pieni pilleri ei ole suuri ongelma, mutta kun siihen lisätään Suomessa vuosittain käytetyt yli 75 000 ibuprofeenikiloa, meillä vuosittain yli kahdella miljardilla eurolla ostetut sadattuhannet muut lääkekilot ja lopulta koko maailman käyttämät lääkkeet, ongelman todelliset mitat alkavat hahmottua.

Nykyisin lääkeainejäämiä mitataan pintavesistä käytännössä kaikkialla länsimaissa. Tutkijoiden haaviin on kertynyt lääkkeitä kaikista kategorioista: antibiootteja, tulehduskipulääkkeitä, kolesterolilääkkeitä, mielialalääkkeitä, epilepsialääkkeitä ja niin edelleen.

Suomessa lääkeaineita on havaittu esimerkiksi Vantaanjoesta, Aurajoesta ja Seinäjoesta ja pieniä pitoisuuksia myös esimerkiksi Turun vesijohtovedestä. Pitoisuudet ovat niin pieniä, ettei niiden katsota aiheuttavan vaaraa ihmisille, mutta tutkijoita huolettaa, mitä ne tekevät ympäristölle.


Sairaaloista valuu antibiootteja

Suurin osa ympäristöön kertyvien lääkeaineiden tutkimuksesta on keskittynyt antibiootteihin. Tähän on syynsä, sillä antibiootteja ja antiseptisia aineita pääsee ympäristöön paljon moninaisemmista lähteistä kuin esimerkiksi särkylääkkeitä.

Joka kerta, kun peset kätesi antiseptisella saippualla tai hulautat Andya viemäriin, antibakteeristen aineiden taakka ympäristössä kasvaa. Antibiootteja käytetään rutiininomaisesti karjan, sikojen ja siipikarjan kasvatuksessa, ja lääkeaineet kertyvät niiden ulosteisiin. Jos lietettä levitetään pelloille, antibiootit kulkeutuvat sen mukana ja vaikuttavat maaperän mikrobeihin. Antibiootteja käytetään suuria määriä kalankasvatuksessa, mistä aineet kulkeutuvat mereen tai järveen. Tämän lisäksi teollisuus käyttää valtavia määriä antibakteerisia valkaisuaineita, joita päätyy vesistöihin.

Yksi merkittävä antibioottien lähde missä tahansa kaupungissa ovat sairaaloiden jätevedet. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa suurin osa kaupungin jätevedenpuhdistamoiden antibioottitaakasta on tullut sairaaloista.


Lanta tuo antibiootit peltoon

Antibioottien vaikutusta ympäristön bakteereihin on tutkittu etsimällä bakteereista geenejä, joiden tiedetään suojaavan niitä antibiooteilta. Näiden geenien olemassaoloa pidetään merkkinä siitä, että bakteerit ovat altistuneet antibakteeriselle aineelle ja löytäneet keinon suojautua siltä.

Näytteitä on otettu jätevedenpuhdistamoilta, puhdistetusta vedestä ja pellolle levitetystä lietelannasta. Tutkimukset eri puolilla maailmaa ovat vahvistaneet, että bakteerien vastustuskyky ympäristössä on lisääntynyt huolestuttavasti. Tulokset ovat herättäneet pelkoja siitä, että antibiootteja kestävät bakteerit päätyisivät ihmisiin tai karkaisivat elintarvikeketjuun.

Espanjassa professori Guillermo Blanco kollegoineen on tutkinut, siirtyvätkö antibiootteja sietävät bakteerikannat ympäristöstä eläimiin. He tutkivat ensin pellolle levitetyn lietteen bakteerien vastustuskykyä. Tämän jälkeen he pyydystivät alppivariksia, jotka nokkivat lieroja lietepelloilta, ja ottivat mikrobinäytteitä lintujen peräsuolesta. Sieltä löytyneet bakteerit suhtautuivat antibiootteihin pitkälti samoin kuin lietelannan bakteerit.

Toisessa tutkimuksessa keskityttiin korppikotkiin, joista yhdet söivät antibiooteilla kasvatettua ja toiset luonnonmukaista karjaa. Sekä aikuisten yksilöiden että pesäpoikasten peräaukosta otettiin bakteerinäytteet, ja antibiootinsieto tutkittiin. Tehokarjaa syöneiden lintujen bakteerit olivat huomattavasti vastustuskykyisempiä kuin luomua syöneiden.


Lääkkeiden yhteisvaikutus pahin

Ruotsalaiset tutkijat ovat kulkeneet maailman etunenässä lääkeaineiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. He ovat erityisen huolissaan siitä, miten lääkeaineet vaikuttavat eliöihin ravintoketjun alussa.

Hyvä esimerkki on Göteborgin yliopiston ympäristötieteilijän Tobias Porsbringin tutkimus valtamerten pienleväyhteisöstä. Hän osoitti, että sieni-infektioiden hoitoon tarkoitettu klotrimatsoli läpäisee jätevedenpuhdistamojen seulan yllättävän hyvin ja löytyy suurina pitoisuuksina jokisuista eri puolilta Eurooppaa. Klotrimatsoli estää pienleville ja monille muille pieneliöille välttämätöntä sterolien tuotantoa, jolloin ne kuolevat.

Klotrimatsoli ei kuitenkaan toimi yksin. Muut jokisuista mitatut lääkeaineet, kuten verenpainelääke propranololi, sampoissa ja deodoranteissa käytetty antiseptinen triklosaani, masennuslääke fluoksetiini ja hilsesampoissa käytetty sinkkipyritioni, vahvistavat klotrimatsolin vaikutusta.

Porsbringin mukaan tätä lääkkeiden yhteisvaikutusta ei oteta riittävästi huomioon ympäristöriskejä arvioitaessa. Esimerkiksi EU määrittelee lääkkeiden toksisuuden yksi lääkeaine kerrallaan. - Vedessä ne muodostavat cocktailin, joka on toksisempi kuin kukin lääkeaine yksinään, Porsbring korostaa.

Göteborgin yliopiston neurologian ja fysiologian laitoksen professorin Joakim Larssonin ryhmä onkin koonnut ensimmäisenä maailmassa valtavan tietopankin, jonka avulla voidaan arvioida lääkeaineiden tärkeimpiä ympäristössä näkyviä biologisia vaikutuksia.


Vaikea poistaa jätevesistä

Asiantuntijoiden mukaan paras tapa vähentää lääkeaineiden ympäristölle aiheuttamia riskejä olisi tehostaa jäteveden puhdistamista.

Esimerkiksi Suomessa jätevedet puhdistetaan yleensä kemiallisella saostuksella, joka päästää läpi monia lääkeaineita. Tätä tehokkaampia menetelmiä olisivat aktiivihiili, otsonointi ja membraanitekniikat, mutta mikään niistä ei ole täydellinen.

Kaikkea on vaikea saada pois, koska lääkeaineet hajoavat eri tavoin: jotkin biologisesti, jotkin valon vaikutuksesta ja jotkin imeytymällä lietteeseen.

Vaikka yleisesti ajatellaan, etteivät lääkeaineet muodosta Suomessa suurta ympäristöriskiä pienten pitoisuuksiensa vuoksi, asia ei ole näin ongelmaton. Jäteveden puhdistusprosessin teho heikkenee syksyisin, jos sateet ovat runsaita, ja etenkin talvella kylmyyden ja valon puutteen vuoksi. Tällöin Suomessakin on mitattu esimerkiksi Vantaanjoesta tavanomaista suurempia pitoisuuksia.

Toisen ongelman muodostavat yksityiset jätevedenpuhdistamot; yli miljoona ihmistä asuu kunnallisen jätevedenpuhdistuksen ulkopuolella ja toinen miljoona osa-aikaisesti kesämökeillään. Näiden puhdistamojen teho ja kunto vaihtelevat suuresti, mutta yleensä ne eivät ole yhtä tehokkaita kuin kunnalliset puhdistamot. Suomalaiset tutkijat ovatkin mitanneet näistä jätevesistä huomattavasti suurempia lääkeainepitoisuuksia kuin kunnallisista.
Kokonaisuutena ajatellen pienpuhdistamot saattavat siis muodostaa suuremman ympäristöriskin kuin kuntien ja kaupunkien puhdistamot.


Hoitoannos jo lasillisesta vettä

Siitä, miten pahaksi lääkeaineongelma voi kehittyä, saa karmaisevan kuvan toiselta puolelta maapalloa: sieltä, missä lääkkeet tuotetaan.

Intiaan on noussut viime vuosina valtava määrä tehtaita, joissa valmistetaan lääkkeiden vaikuttavia ainesosia bulkkitavarana. Nämä tehtaat sijaitsevat usein keskitetysti samalla alueella ja saman valuma-alueen piirissä. Esimerkiksi Intian mahtavimmassa lääketeollisuuden keskittymässä Hyderabadissa on lähes sata lääketehdasta.

Hyderabadin jätevedenpuhdistamo Patancheru Enviro Tech Ltd. on periaatteessa teknisesti yhtä korkeatasoinen kuin länsimaiset puhdistamot, mutta lääkejätteen volyymi on niin valtava, ettei mikään laitos kykene käsittelemään sitä.

Vuonna 2007 Larssonin ryhmä otti Patancherussa näytteitä "puhdistetusta" vedestä, joka laskettiin ympäristöön. Lääkeaineiden jäämät olivat käsittämättömiä. Esimerkiksi siprofloksasiini-antibioottia oli litrassa 31 000 mikrogrammaa. Tutkijat arvioivat, että siprofloksasiinia virtaa ympäristöön 45 kiloa päivässä, mikä vastaa 45 000:ta päivittäistä annosta. Kupillisessa Patancherun puhdistettua vettä oli siis enemmän antibioottia kuin ihminen tarvitsisi infektiosta parantuakseen.

Myös lukuisten muiden lääkkeiden pitoisuudet olivat suuria. Jos yksitoista yleisintä lääkettä, jotka vuorokaudessa virtaavat puhdistamosta ympäristöön, ostettaisiin lopputuotteina, niiden yhteishinta olisi satatuhatta dollaria.

Larssonin mukaan asia on meikäläisittäinkin tärkeä, sillä suuri osa lääkkeistämme valmistetaan Patancherun alueella: arvioiden mukaan yli 30 prosenttia.

Antibioottien määrä Patancherussa on niin valtava, että se haittaa jo jäteveden mikrobiologista puhdistusta, koska antibiootit tappavat puhdistuksesta huolehtivat mikrobit. Tämän vuoksi jätteen joukkoon joudutaan lisämään tuoretta ulostetta. Tällöin ihmisen taudinaiheuttajat joutuvat kosketuksiin antibioottien kanssa, mikä lisää uusien superbakteerien riskiä.

Larssonin mielestä lääkkeiltä pitäisi alkaa vaatia samanlaisia kestävän kehityksen standardeja kuin muiltakin tuotteilta.


Jani Kaaro on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018