Laivojen valvonta tehostuu ja miehistöjen koulutus kehittyy, mutta yksikin törmäys jäissä voi olla kohtalokas. Siksi öljyntorjuntakalustoakin pitää parantaa.


törmäys jäissä voi olla kohtalokas. Siksi öljyntorjuntakalustoakin pitää parantaa.




Pinnan alta katsottuna moni asia on toisin - myös meret. Suomenlahden maisema näyttää päällisin puolin avaralta, mutta pinnan alla piilee matalikkojen sokkelo. Isoille laivoille riittävää veden syvyyttä löytyy sen lomasta vain kapeina ja mutkaisina väylinä. Näitä pikku väyliä kyntää maailman vilkkaimpiin kuuluva laivaliikenne.

Matkustaja- ja rahtilaivojen lisäksi Suomenlahdella puikkelehtii vuosittain tuhansia öljytankkereita. Etenkin Venäjän satamista maailmalle lähtevän öljyn määrä on ampaissut hurjaan kasvuun.

2000-luvun alussa Suomenlahdella seilasi 50 miljoonaa tonnia raakaöljyä vuodessa, nyt luku on yli 140 miljoonaa tonnia. Ennusteiden mukaan 2010-luvulla rikotaan 200 miljoonan tonnin raja.

Samalla ovat jääneet taakse ajat, jolloin jäälohkareiden seassa navigoivat vain kokeneet suomalaiset merikarhut.
- Suomenlahdelle tulee talvisin joka päivä aluksia, joiden miehistö näkee jäätä ensimmäisen kerran elämässään, kertoo meriliikenteen ja talvimerenkulun turvallisuuden professori Pentti Kujala Teknillisestä korkeakoulusta. Juuri talvi on meriturvallisuuden haastavinta aikaa: tilastojen mukaan laivojen yhteentörmäyksiä sattuu talvisin tuplasti useammin kuin kesäisin.


Toistaiseksi onnea

- Suomenlahdella on vältytty suurilta onnettomuuksilta, joista olisi seurannut tuhansiin tonneihin nousevia öljypäästöjä, kertoo merenkulku- ja öljyntorjunta-asiantuntija Monika Stankiewicz Itämeren suojelukomissiosta Helcomista, joka on Itämeren rantavaltioiden yhteistyöelin.

Mutta läheltä on pitänyt montakin kertaa.

- Helmikuussa 2006 jäänmurtajaa seurannut laiva juuttui jäihin Viron edustalla. Perässä tullut laiva törmäsi siihen, ja toinen laivoista upposi, Pentti Kujala kuvailee. Miehistö pelastui hyppäämällä jäälle, mutta osa öljystä valui mereen.

Toinen läheltä piti -tilanne oli samassa kuussa. Propontis-öljytankkeri ajoi karille Suursaaren länsipuolella.

- Se tapaus johtui miehistön taitamattomuudesta, Kujala sanoo. Laiva seilasi alueella, jossa veden syvyys alitti merikarttojenkin mukaan laivan oman syväyksen. Katastrofilta pelasti vain tuuri: laivassa oli kaksoispohja, joka suojasi öljytankkia, ja kari sattui osumaan sellaiseen kohtaan laivaa, ettei öljytankin seinämä revennyt.


Turma pahin jäiseen aikaan

Pahimpia paikkoja on Suomenlahden ruuhkainen keskikohta, jossa risteävät Helsingin ja Tallinnan väliset reitit sekä itä-länsisuuntainen öljytankkeriliikenne. Yhteentörmäyksestä voisi seurata sekä suuri määrä ihmisuhreja että mittavia ympäristötuhoja aiheuttava öljypäästö.

Millainen on öljyntorjujien pahin painajainen?

 - Suomenlahdelle on pian tulossa 150 000 tonnin vetoisia tankkereita. Pahimmassa tapauksessa mereen pääsisi kerralla koko tämä öljymäärä, Stankiewicz toteaa.

Öljytankkereiden sisään pääsee matti- tai maijameikäläinen harvoin näkemään, mutta jos 150 000 tonnia öljyä valutettaisiin jalkapallokentän kokoiseen säiliöön, sillä pitäisi olla korkeutta seitsenkerroksisen talon verran.

- Jos onnettomuus tapahtuu jäissä, öljyntorjunta on erittäin haastavaa tai täysin mahdotonta, lisää meriohjelman päällikkö Anita Mäkinen Maailman luonnonsäätiöstä WWF:stä. Talvinen öljyonnettomuus olisi hankala siksikin, että kylmässä vedessä öljy hajoaa hitaasti, joten luonnolle koituvat tuhot jatkuisivat pitkään.


Valvonta pitää väylällä

Meriliikenteen kasvun kanssa juoksee kilpaa turvatekniikan kehitys. Se suojaa kuin näkymätön käsi. Niin kauan kuin öljykatastrofia ei tapahdu, emme huomaakaan, mikä määrä tekniikkaa ja logistiikkaa on trimmattu huippuunsa sen välttämiseksi.

Kujala kertoo, että etenkin laivojen liikkeiden seuranta on kehittynyt ripeästi. Laivoille on luotu oma "lennonjohto".
Suomenlahdella on otettu ensimmäisenä maailmassa käyttöön GOFREP-järjestelmä: alueelle saapuvien laivojen on pakko ilmoittautua meriliikenteen seuranta- ja ohjauskeskuksille. Ilmoittautuneet laivat tunnistetaan automaattisesti, mikä helpottaa viestintää. Jos keskus huomaa laivan eksyneen väärälle reitille, sitä voidaan varoittaa. Varoitustilanteiden pelisäännöissä tosin on vielä hiomisen varaa, etenkin silloin, kun laiva on kansainvälisillä vesillä.

- Älykkäät, automaattiset järjestelmät parantavat vastakin merenkulun turvallisuutta, Kujala sanoo. Ihmisten sijasta on tarkoitus panna tietokoneet valvomaan liikennettä ja varoittamaan laivoja, jotka ovat väärällä väylällä tai liian lähellä toisiaan.

Laivoihinkin on tarjolla teknisiä apuvälineitä, kuten paperiset merikortit korvaava tietokonepohjainen kartta, jossa näkyy myös laivan oma sijainti.

Lisäksi laivoista tehdään entistä kestävämpiä. Teknillisessä korkeakoulussa kehitetään esimerkiksi laserhiottuja, useasta kerroksesta koostuvia teräslevyjä, joissa törmäyksen voima jakautuu optimaalisesti niin, että levy kestää repeämättä suurempia rysäyksiä kuin nykyiset materiaalit. - Tämä on tietysti hidas tie, sillä laivoja korvataan uusilla vain harvoin, Kujala huomauttaa.


Karille vain simulaattorilla

Yksi kehittyvä ala liittyy suomalaisten vanhaan tuttuun: talveen. Kujala tutkimusryhmineen kehittää tietokonemalleja laivojen käyttäytymisestä jäissä. Niiden pohjalta rakennetaan koulutussimulaattoreita. Kujalan mukaan tehokkaimpia keinoja katastrofien estossa on kouluttaa kokemattomat miehistöt pärjäämään jäissä. - Mieluummin ajetaan karille tietokoneella kuin tuolla merellä.




Öljy vahingoittaa myös vedenalaista luontoa


Öljykatastrofien uutiskuvissa näkyvimmän roolin saavat öljyn tahrimat linnut.

Hylkeitäkin kuolee öljyyn, mutta suurimmat tuhot tapahtuvat vedenalaisessa luonnossa.

Mikroskooppisista levistä koostuva kasviplankton, joka suoraan tai välillisesti ruokkii suurinta osaa meren muusta elämästä, vähenee öljypäästöjen vuoksi. Pinnalla kelluva öljy estää planktonia saamasta tarpeeksi valoa.

Kasviplanktonin väheneminen johtaa sitä syövän eläinplanktonin eli veden mikroskooppisten eläinten vähenemiseen, mistä taas kärsivät eläinplanktonia syövät kalat.

Öljy tuhoaa kalojen kuturantoja. Aikuiset kalat osaavat välttää öljylauttaa, mutta jos öljy ajautuu suoraan kudun päälle, mäti kuolee.

Öljy ja monet sen hajoamistuotteet ovat myös suoranaisesti myrkyllisiä planktonille ja monille vesikasveille. Suomenlahdessa öljyn vaikutukset ovat pitkäaikaisempia kuin valtamerissä, koska täällä vesi vaihtuu hitaasti.





Jos silti rysähtää

Paraskaan tekniikka ei estä kaikkia onnettomuuksia. Siksi myös öljyntorjuntakalusto joutuu kirimään kuljetusten lisääntymisen kanssa. Itämeren suojelukomission Helcomin 30-vuotisen olemassaolon aikana - ja paljolti myös sen ansiosta - öljyntorjuntakalustossa ja -menetelmissä on tapahtunut melkoista kehitystä, mutta Stankiewiczin mukaan parantamisen varaa on yhä. Etenkin öisin ja huonossa säässä toimivaa varustusta on parannettava.

Anita Mäkistä huolestuttaa myös nykyisen torjuntakaluston määrä. - Suomen öljyntorjuntakapasiteetti ei riitä alkuunkaan, jos meitä kohtaa kymmenientuhansien tonnien öljyonnettomuus. On vain ajan kysymys, milloin se tapahtuu.

Onnettomuudetkin ovat vain osa öljyongelmaa. Stankiewicz muistuttaa, että melkoinen osa Itämeressä lilluvasta öljystä on päästetty sinne tahallisesti. Suomenlahdellakin havaitaan vuosittain kymmeniä tapauksia, joissa laivoista on laskettu jäteöljyä laittomasti mereen. Siihen menehtyy tuhansia lintuja vuodessa, saman verran kuin kohtalaisen kokoisessa onnettomuudessa.  Sekä Kujala että Stankiewicz korostavat, että tahallisten öljypäästöjen valvontaa pitää lisätä - tekniikka siihen on jo olemassa.


Helena Telkänranta on luonto- ja ympäristöaiheisiin erikoistunut tiedetoimittaja ja tietokirjailija sekä Tiede-lehden vakituinen avustaja.
Pentti Kujala puhuu Tekniikan päivillä aiheesta Suomenlahden öljykuljetukset kasvavat - ovatko riskit hallinnassa? Dipoli, Otaniemi, Espoo, keskiviikko 16.1.2008, klo 9.30.


 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018