Ilmaston suojelussa Wagner päihittää Viivin. Älä boikotoi espanjalaisia tomaatteja, muovipakkauksia ja mikroruokia. Jos haluat suojella ilmastoa, vältä naudanlihaa ja syö lautanen tyhjäksi.

Juuri nyt:




 



Kuvitellaan sarjakuvasankarit Viivi ja Wagner aamiaiselle.

Ekologisesti vastuuntuntoinen Viivi panisi leivän päälle varmaankin kotimaista luomutomaattia, kun ilmastonmuutoksesta piittaamattomalle Wagnerille luultavasti kelpaisi halvempi espanjalainen tomaatti.

Viivi keittelisi puuron kattilassa, kun Wagner lämmittäisi mikrossa einespuuron, joka on pakattu ensin muoviin ja sitten vielä pahvikääreeseen.

Mutta kumman aamupala on ilmaston kannalta parempi, Viivin vai Wagnerin?


Kuljetuksista pieni hiilijalanjälki

Lähiruoka on tietysti ympäristöystävällisempää kuin kaukaa kuljetettu, jos ruoan tuotannon hiilijalanjäljissä ei ole eroja. Mutta tuontiruoan pitkistä kuljetusmatkoista Suomeen on tullut suoranainen ympäristönsuojelun myytti.

Esimerkiksi Helsingin Sanomien Minne mennä -sivulla kerrottiin 27. tammikuuta Uudenmaan Marttojen ympäristökampanjasta, jossa opastetaan kuluttajia pienentämään hiilijalanjälkeään. Kuvan piirretty juliste kysyi: "Kumpi matkustaa enemmän, ruokasi vai sinä?"

Julisteessa tropiikin banaanit ja ranskalaiset patongit matkustivat lentorahdilla. Todellisuudessa vain hyvin harvoja elintarvikkeita lennätetään Suomeen, eikä ainakaan patonkeja tai banaaneja.

Laivarahdilla voi kuljettaa suuriakin määriä tavaraa melko vähäisin ympäristökustannuksin jopa toiselta puolelta maailmaa. Esimerkiksi Uudesta-Seelannista asti tuodun lampaanlihan hiilijalanjäljestä kuljetusten osuus on marginaalinen (Lampaanpaisti seilaa puoli maapalloa, Tiede 1/2009, s. 40-46, tai www.tiede.fi/arkisto)
Kotimaisen tomaatin ja kurkun hiilijalanjälkeä taas kasvattaa erityisesti näin talviaikaan kasvihuoneviljelyn vaatima lämpö ja valo. Kun vaakakupissa toisella puolella on kuljetus, toisella kasvihuoneen energiankulutus, lopputuloksena lienee tasapeli?

Ei. - Kasvihuonevihannesten hiilijalanjälki on moninkertainen, kertoo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkija Juha-Matti Katajajuuri - ellei valoa ja lämpöä ole tuotettu vihreästi.

Lähiruokaa ja suomalaisia kasvihuonevihanneksia tulee toki puolustaa muilla painavilla argumenteilla, Katajajuuri muistuttaa. Esimerkiksi torjunta-aineiden käyttö, ympäristön kemikaalistuminen ja vedenkulutus ovat Espanjassa suuria ongelmia.

Kaikista kuljetuksista kuluttajien kannattaisi ehkä kiinnittää huomiota ennemminkin "viimeiseen mailiin", siis siihen, käykö erikseen autolla marketissa vai ostaako päivittäistavarat lähikaupasta.

Katajajuuri on laskenut Kariniemen broilerin tuotantoketjun kaikkien kuljetusten osuuden ympäristövaikutuksista. Broileria voi pitää melko tavanomaisena tuotteena: sen tuotanto ei ole ympäristöä eniten muttei vähitenkään kuormittavasta päästä.

Lopputuotteen kuljetukset Suomen laajassa, harvaan asutussa maassa muodostivat vain kaksi prosenttia tuotteen kokonaisympäristövaikutuksista.

Kun mukaan otettiin kaikki tuotantopanokset - siis esimerkiksi rehun ja lannoitteiden rahtaaminen ja eläinten kuljetukset - kuljetusten osuus jäi silti neljään prosenttiin. Ja tähän lukuun sisältyi jo suhteellisen ison soijamäärän rahtaamista ulkomailta.

Ruoanvalmistuksen hiilikisan voittaa uusavuton Wagner. Mikroaaltouuni lämmittää ruoan pienemmällä energiankulutuksella kuin liesi, ja puuron suurin ilmastotaakka aiheutuu kotikeittiössä, ei kaurapellolla eikä teollisuudessa. Pahin sähkösyöppö on uuni.


Juusto on syntiä

Mitähän ilmastonmuutoksesta huolestunut Viivi söisi lounaaksi? Ehkä jonkin kevyen kasvisaterian, vaikka juustosalaatin - liharuokien ilmastovaikutuksethan ovat suuremmat kuin kasvisruoan. Jos Wagner ahmii samalla pari kanankoipea, ympäristöpisteet lounaasta menevät varmastikin Viiville - vai menevätkö?

Saattaisivat mennä aika lailla tasan, riip¬puen tietysti annoskoosta. Märehtijät lehmä ja lammas tuottavat nimittäin paljon enemmän kasvihuonekaasuja kuin possu, kun taas kanan päästöt ovat vielä pienemmät, ilmastovaikutukseltaan lähempänä kasvisruokia kuin naudanlihaa. Lehmänmaitojuuston ilmastopäästöt voivat olla melkoiset.

Vaikka maidon hiilijalanjälki ei ole hirmuinen, yhteen kiloon juustoa tarvitaan peräti kymmenen litraa maitoa, Katajajuuri muistuttaa.

Suurimman päästövähennyksen sekasyöjä saa aikaan vaihtaessaan naudanlihan ja juustot muihin proteiinilähteisiin, kuten sian- ja siipikarjanlihaan.


Kierrätysmuovista ekokassi

Entäpä pakkaukset?

Wagnerin moneen kääreeseen pakatun, muovikassissa kotiin kuljetetun mikroeineksen hiilijalanjäljen täytyy varmaan olla suurempi kuin vastaavan tuotteen, jonka Viivi tuo kotiin muovikääreitä vältellen kangaskassissa tai korkeintaan biohajoavassa muovikassissa.

Ei välttämättä. Ainakin muovikassi on saanut synninpäästön. Tammikuussa julkaistun Suomen ympäristökeskuksen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston selvityksen mukaan kaikenlaisten kassien ympäristövaikutukset ovat ylipäätään pieniä - kierrätysmuovista valmistetun kassin jopa pienemmät kuin kangaskassin. Suurin hiilijalanjälki on yllättäen biohajoavalla muovikassilla.

Katajajuurta ärsyttävät puheet "turhista pakkauksista". Ikään kuin pakkauksilla ei olisi mitään funktiota! Elintarvikkeiden pakkausten osuus kaikista ruoan ympäristövaikutuksista on Katajajuuren mukaan muutaman prosentin suuruusluokkaa.

Laadukkaan pakkauksen ansiosta ruoka säilyy paremmin. Säilyvyydellä voi olla paljon suurempi merkitys elintarvikkeen ympäristöystävällisyyteen kuin sen pakkausten hiilijalanjäljellä.

Ruoasta menee hukkaan joidenkin tutkimusten mukaan jopa kolmannes, Katajajuuri kertoo. Siitä puolet olisi vielä syötäväksi kelpaavaa.

Jos pakkauksia haluaa kritisoida ympäristösyin, voisi olla järkevintä kiinnittää huomiota pakkauskokoon. Jos yleistyville sinkkutalouksille on tarjolla vain perhepakkauksia, suuri osa ruoasta pilaantuu ja menee hävikkiin.


Ilmastoystävällistä ruokaa


Suosi näitä:
- luonnonmarjat ja -sienet
- avomaatuotteet
- riista ja luonnonkalat
- kana
- valmistus mikroaaltouunissa


Vältä näitä:
- naudan- ja lampaanliha
- juustot
- riisi
- automatkat ruokakauppaan
- hävikki
- ruoanvalmistus uunissa


Älä stressaa näistä:
- kaukoruoka
- pakkaukset
- ostoskassit

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 5/2018

 

PÄÄKIRJOITUS

Päätön paremmuus järjestys 

Suosituissa lukiovertailuissa ei ole kovin paljon järkeä.

 

PÄÄUUTISET

Etevä laskee sormin

Menetelmä toimii paremmin kuin päässälasku.

Kuitu vaalii verensokeria

Runsaskuituinen dieetti korjasi diabeetikoiden glukoosiarvot.

Vapaus vie vakiouralle

Tasa-arvon maissa tytöt karttavat teknisiä ja tieteellisiä aloja.

Ihminen pihistelee unta

Muut kädelliset vetävät sikeitä jopa 15 tuntia vuorokaudessa.

 

ARTIKKELIT

Liiku viisaasti

Monen into lopahtaa vaativiin harjoitusohjelmiin.
Treeni maistuu, kun tuntee muutaman faktan.

Koira syntyi pohjoisessa

Ihminen ja susi tutustuivat jääkauden haaskalla.
Vanhin näyttö elämäntoveruudesta tulee Belgiasta.

Taivaallamme kulkevat sään jättiläiset

Keskileveyksien matalat ovat ilmojen titaaneja.
Ne selittävät, miksi Suomessa on niin epävakaista.

Aivot näkevät harhoja

Kalliotaiteen oudot kuvajaiset tuotti muuntunut
tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Metso kukkoilee koko kevään

Tiluksilla rehvastelu alkaa jo helmikuussa.
Sodaksi taistelu naaraista yltyy vapun tienoilla.

Rooma kaatui rahapulaan

Supervallan tuhoon on tarjottu satoja syitä.
Tapahtumat etenivät luultua raadollisemmin.

 

TIEDE VASTAA

Miksi ensimmäinen lettu epäonnistuu?

Miten gorilla saa lihakset kasvisruoalla?

Miksi pikaliima ei tartu tuubinsa sisäseiniin?

Kuinka kaukana on etäisin galaksi?

Onko hyönteisillä reviirejä?

Mistä juontuvat sanat minä ja itse?

 

KIRJAT

Rikos ei houkuta niin kuin ennen

Länsimaat löysivät uudelleen itsehillinnän.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
lehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Tässä on itua

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.