Ilmaston suojelussa Wagner päihittää Viivin. Älä boikotoi espanjalaisia tomaatteja, muovipakkauksia ja mikroruokia. Jos haluat suojella ilmastoa, vältä naudanlihaa ja syö lautanen tyhjäksi.

Juuri nyt:




 



Kuvitellaan sarjakuvasankarit Viivi ja Wagner aamiaiselle.

Ekologisesti vastuuntuntoinen Viivi panisi leivän päälle varmaankin kotimaista luomutomaattia, kun ilmastonmuutoksesta piittaamattomalle Wagnerille luultavasti kelpaisi halvempi espanjalainen tomaatti.

Viivi keittelisi puuron kattilassa, kun Wagner lämmittäisi mikrossa einespuuron, joka on pakattu ensin muoviin ja sitten vielä pahvikääreeseen.

Mutta kumman aamupala on ilmaston kannalta parempi, Viivin vai Wagnerin?


Kuljetuksista pieni hiilijalanjälki

Lähiruoka on tietysti ympäristöystävällisempää kuin kaukaa kuljetettu, jos ruoan tuotannon hiilijalanjäljissä ei ole eroja. Mutta tuontiruoan pitkistä kuljetusmatkoista Suomeen on tullut suoranainen ympäristönsuojelun myytti.

Esimerkiksi Helsingin Sanomien Minne mennä -sivulla kerrottiin 27. tammikuuta Uudenmaan Marttojen ympäristökampanjasta, jossa opastetaan kuluttajia pienentämään hiilijalanjälkeään. Kuvan piirretty juliste kysyi: "Kumpi matkustaa enemmän, ruokasi vai sinä?"

Julisteessa tropiikin banaanit ja ranskalaiset patongit matkustivat lentorahdilla. Todellisuudessa vain hyvin harvoja elintarvikkeita lennätetään Suomeen, eikä ainakaan patonkeja tai banaaneja.

Laivarahdilla voi kuljettaa suuriakin määriä tavaraa melko vähäisin ympäristökustannuksin jopa toiselta puolelta maailmaa. Esimerkiksi Uudesta-Seelannista asti tuodun lampaanlihan hiilijalanjäljestä kuljetusten osuus on marginaalinen (Lampaanpaisti seilaa puoli maapalloa, Tiede 1/2009, s. 40-46, tai www.tiede.fi/arkisto)
Kotimaisen tomaatin ja kurkun hiilijalanjälkeä taas kasvattaa erityisesti näin talviaikaan kasvihuoneviljelyn vaatima lämpö ja valo. Kun vaakakupissa toisella puolella on kuljetus, toisella kasvihuoneen energiankulutus, lopputuloksena lienee tasapeli?

Ei. - Kasvihuonevihannesten hiilijalanjälki on moninkertainen, kertoo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkija Juha-Matti Katajajuuri - ellei valoa ja lämpöä ole tuotettu vihreästi.

Lähiruokaa ja suomalaisia kasvihuonevihanneksia tulee toki puolustaa muilla painavilla argumenteilla, Katajajuuri muistuttaa. Esimerkiksi torjunta-aineiden käyttö, ympäristön kemikaalistuminen ja vedenkulutus ovat Espanjassa suuria ongelmia.

Kaikista kuljetuksista kuluttajien kannattaisi ehkä kiinnittää huomiota ennemminkin "viimeiseen mailiin", siis siihen, käykö erikseen autolla marketissa vai ostaako päivittäistavarat lähikaupasta.

Katajajuuri on laskenut Kariniemen broilerin tuotantoketjun kaikkien kuljetusten osuuden ympäristövaikutuksista. Broileria voi pitää melko tavanomaisena tuotteena: sen tuotanto ei ole ympäristöä eniten muttei vähitenkään kuormittavasta päästä.

Lopputuotteen kuljetukset Suomen laajassa, harvaan asutussa maassa muodostivat vain kaksi prosenttia tuotteen kokonaisympäristövaikutuksista.

Kun mukaan otettiin kaikki tuotantopanokset - siis esimerkiksi rehun ja lannoitteiden rahtaaminen ja eläinten kuljetukset - kuljetusten osuus jäi silti neljään prosenttiin. Ja tähän lukuun sisältyi jo suhteellisen ison soijamäärän rahtaamista ulkomailta.

Ruoanvalmistuksen hiilikisan voittaa uusavuton Wagner. Mikroaaltouuni lämmittää ruoan pienemmällä energiankulutuksella kuin liesi, ja puuron suurin ilmastotaakka aiheutuu kotikeittiössä, ei kaurapellolla eikä teollisuudessa. Pahin sähkösyöppö on uuni.


Juusto on syntiä

Mitähän ilmastonmuutoksesta huolestunut Viivi söisi lounaaksi? Ehkä jonkin kevyen kasvisaterian, vaikka juustosalaatin - liharuokien ilmastovaikutuksethan ovat suuremmat kuin kasvisruoan. Jos Wagner ahmii samalla pari kanankoipea, ympäristöpisteet lounaasta menevät varmastikin Viiville - vai menevätkö?

Saattaisivat mennä aika lailla tasan, riip¬puen tietysti annoskoosta. Märehtijät lehmä ja lammas tuottavat nimittäin paljon enemmän kasvihuonekaasuja kuin possu, kun taas kanan päästöt ovat vielä pienemmät, ilmastovaikutukseltaan lähempänä kasvisruokia kuin naudanlihaa. Lehmänmaitojuuston ilmastopäästöt voivat olla melkoiset.

Vaikka maidon hiilijalanjälki ei ole hirmuinen, yhteen kiloon juustoa tarvitaan peräti kymmenen litraa maitoa, Katajajuuri muistuttaa.

Suurimman päästövähennyksen sekasyöjä saa aikaan vaihtaessaan naudanlihan ja juustot muihin proteiinilähteisiin, kuten sian- ja siipikarjanlihaan.


Kierrätysmuovista ekokassi

Entäpä pakkaukset?

Wagnerin moneen kääreeseen pakatun, muovikassissa kotiin kuljetetun mikroeineksen hiilijalanjäljen täytyy varmaan olla suurempi kuin vastaavan tuotteen, jonka Viivi tuo kotiin muovikääreitä vältellen kangaskassissa tai korkeintaan biohajoavassa muovikassissa.

Ei välttämättä. Ainakin muovikassi on saanut synninpäästön. Tammikuussa julkaistun Suomen ympäristökeskuksen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston selvityksen mukaan kaikenlaisten kassien ympäristövaikutukset ovat ylipäätään pieniä - kierrätysmuovista valmistetun kassin jopa pienemmät kuin kangaskassin. Suurin hiilijalanjälki on yllättäen biohajoavalla muovikassilla.

Katajajuurta ärsyttävät puheet "turhista pakkauksista". Ikään kuin pakkauksilla ei olisi mitään funktiota! Elintarvikkeiden pakkausten osuus kaikista ruoan ympäristövaikutuksista on Katajajuuren mukaan muutaman prosentin suuruusluokkaa.

Laadukkaan pakkauksen ansiosta ruoka säilyy paremmin. Säilyvyydellä voi olla paljon suurempi merkitys elintarvikkeen ympäristöystävällisyyteen kuin sen pakkausten hiilijalanjäljellä.

Ruoasta menee hukkaan joidenkin tutkimusten mukaan jopa kolmannes, Katajajuuri kertoo. Siitä puolet olisi vielä syötäväksi kelpaavaa.

Jos pakkauksia haluaa kritisoida ympäristösyin, voisi olla järkevintä kiinnittää huomiota pakkauskokoon. Jos yleistyville sinkkutalouksille on tarjolla vain perhepakkauksia, suuri osa ruoasta pilaantuu ja menee hävikkiin.


Ilmastoystävällistä ruokaa


Suosi näitä:
- luonnonmarjat ja -sienet
- avomaatuotteet
- riista ja luonnonkalat
- kana
- valmistus mikroaaltouunissa


Vältä näitä:
- naudan- ja lampaanliha
- juustot
- riisi
- automatkat ruokakauppaan
- hävikki
- ruoanvalmistus uunissa


Älä stressaa näistä:
- kaukoruoka
- pakkaukset
- ostoskassit

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.