Normaalipainoisen nälkäkuuri on hullun hommaa.

Joka vuosi kolmannes suomalaisista yrittää tosissaan laihduttaa. Moni laihtuukin, mutta ylivoimainen enemmistö kerää kilot takaisin ja vielä vähän ylimääräistä päälle.

UKK-instituutin tutkimat laihduttajaryhmät olivat keskimäärin palanneet entiseen painoonsa kaksi vuotta laihdutuksen jälkeen. Silloin puolet laihduttajista oli ylittänyt aiemman painonsa, puolet oli vielä pysynyt alle. Kun aika kului pidemmälle, tilanne huononi entisestään.

Jotkut yli 20 kiloa laihduttaneista palasivat entiseen painoonsa jo vuodessa. Painoa tuli lisää puolen kilon viikkovauhtia.

Instituutin entinen johtaja, ravitsemustieteen dosentti Mikael Fogelholm arvioi, että vain noin joka kymmenes laihdutuksessa onnistunut onnistuu myös pitämään uuden painonsa.

Tilalle liikuntaa ja terveellistä ruokaa

Edestakaisin jojoileva ikuislaihduttaja voisikin tehdä paremman päätöksen kuin aloittaa uuden kuurin: lopettaa laihduttamisen. Sen sijaan kannattaa keskittyä syömään terveellisesti ja harrastaa liikuntaa.

– Jos onnistutaan muuttamaan ruokatottumuksia ja lisäämään liikuntaa, terveys paranee erittäin paljon melko roimastikin lihavilla, vaikka paino ei muutu, sanoo Fogelholm, joka nykyisin johtaa Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen yksikköä.

Merkittävästi lihavalle olisi kiistatta terveellistä olla laihempi. Viitisentoista liikakiloa kasvattaa aikuisiän diabeteksen riskin 10–20-kertaiseksi, nostaa verenpainetta ja kuluttaa niveliä.

Liikunnan lisääminen voi kuitenkin parantaa terveyttä enemmän kuin painon pudottaminen. Väestötutkimukset osoittavat, että kokonaiskuolleisuuden ja sydäntautikuolleisuuden kannalta huono kunto ja normaalipaino ovat vaarallisempi yhdistelmä kuin kohtuullinen lihavuus yhdistettynä vähintään kohtuullisen hyvään kuntoon.

– Monelle oliskin erittäin varteenotettava vaihtoehto luopua ainaisesta laihduttamisen ajatuksesta - mutta ei elintapojen paratamisesta.

Jojoilu vie varhemmin hautaan

Eikö kuitenkin ole hyvä, että ihmiset yrittävät ja saavat edes väliaikaisesti nauttia hoikemmasta olemuksesta? Vastaus on ei. Painon sahaaminen on epäterveellistä.

Laihduttajien kuolleisuus on pitkällä aikavälillä suurempi kuin niiden, joiden paino pysyy tasaisena. Tarkemmat mekanismit eivät ole vielä selvillä, mutta selvää on, että turha laihduttaminen on lisäriski terveydelle. Kaikkein epäterveellisintä on, jos paino entisestään nousee, ja juuri tähän moni laihdutuskuuri johtaa.

Tämän takia laihduttaminen on erityisen älytöntä niille, jotka eivät ole lihavia. Tällaisia laihduttajia on etenkin naisten joukossa paljon.

Laihempi kuluttaa vähemmän

Miksi uuden painon pitäminen sitten on niin vaikeaa?

– Sekä biologisista että psyko-sosiaalisista syistä, Fogelholm vastaa.

Laihtuessaan ihminen menettää rasvan lisäksi väistämättä myös lihasta. Kun lihasmassa pienenee, myös kehon perusaineenvaihdunta vähenee eli energiankulutus levossa laskee. Lisäksi kevyemmän kehon liikuttelu kuluttaa vähemmän kuin ennen. Vuorokautinen energiankulutus voi tämän vuoksi vähentyä 10–20 prosenttia. Silloin paino tietenkin alkaa nousta entisenlaisella syömisellä.

Syöminen pitää muuttaa vastaamaan uutta kehonpainoa. Ja vanhojen tapojen pois opettelu on todella vaikeaa, etenkin jos olosuhteet, perhe ja ystävät vetävät vanhaan suuntaan.

Nälkä ja kuuri takaavat lihomisen

Epäonnistumisen voi varmistaa kahdella konstilla. Ensimmäinen on itsensä pitäminen kovassa nälässä.Jos laihtuminen on nopeaa, yli kilon viikossa, lihasmassaa tuhoutuu vielä enemmän kuin rauhallisemmassa laihdutuksessa. Niinpä aineenvaihdunta hidastuu voimakkaammin.

Lisäksi ruumis tulkitsee riuduttamisen hätätilaksi ja aineenvaihdunta siirtyy säästöliekille. Kulutus siis vähenee vielä lisää.

Kaiken lisäksi terve ihminen ei pysty olemaan vapaaehtoisessa nälässä pitkään, vaan repsahtaa väistämättä. Silloin voi iskeä ruoan himo, joka saa syömään valtavasti.

– Kärsimyksen tie ei voi olla pitkäaikainen, siitä tulee projekti. Sen on pakko päättyä, ja sitten tulee vastareaktio, Fogelholm sanoo.

Toinen epäonnistumisen yleisavain on juuri ryhtyminen väliaikaiseen projektiin – siis pelkälle laihdutuskuurille.

Onnistujalla ei ole paluuta

Pysyvästi voi laihtua vain muuttamalla elämäntapoja pysyvästi. Fogelholmin mielestä onnistuminen on mahdollista, kun laihduttamisen ajattelee kaksivaiheisena elämänmuutoksena. Ensin tulee painonpudotusvaihe, jota seuraa yhtä päättäväisesti toteutettu painonhallintavaihe, josta vaivihkaa tulee normaalia elämää.

Hallintavaiheessa täytyy opetella syömään terveellisesti, jos aikoo elää paitsi laihana myös terveenä. Painonpudotusvaihe kestää rajallisen ajan, joten dieetti voi olla kummallinenkin. Pitkällä aikavälillä elimistö vaatii tasapainoista ravintoa.

– Paluuta vanhaan ei kuitenkaan ole. Ennen kuin on valmis tähän, ei kannata laihduttaa, Fogelholm sanoo.

Julkaistu Tiede -lehdessä 1/2011.