TIETEEN PÄIVÄT 07
Joka vuosi Euroopan unioniin muuttaa laittomasti yli puoli miljoonaa ihmistä. Ilmiön koetaan uhkaavan eurooppalaista hyvinvointivaltiota. Kuitenkin tulokkaat edustavat kaikkea, mitä EU:n talous kaipaa: yritteliäisyyttä, riskinottoa ja halua tehdä lapsia.


Ilmiön koetaan uhkaavan eurooppalaista hyvinvointivaltiota.
Kuitenkin tulokkaat edustavat kaikkea, mitä EU:n talous kaipaa: yritteliäisyyttä,
riskinottoa ja halua tehdä lapsia.


Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2007



Bordeaux’n työnvälitystoimiston tietokonehakuohjelmasta räpsähtää ruudulle ilmoitus: "Haetaan kokkia pysyvään työsuhteeseen. Edellytyksenä ainakin yhden vuoden työkokemus vastaavassa työssä sekä sujuva arabian kielen taito."

Kappas. EU:n työmarkkinat syrjivät maahanmuuttajia, mutta on toinenkin totuus: työnantajiksi päästyään maahanmuuttajat valitsevat vuorollaan, keitä työllistävät. Nämä etniset työmarkkinat ovat yhtä lailla itseohjautuvia, toisin sanoen työvoiman kysynnän ja tarjonnan lakien alaisia, kuin muutkin vapaat työmarkkinat.

Ja mitä vapaammat työmarkkinat, sitä vähemmän kontrollia. Sen vuoksi työtehtäviin, jotka eivät vaadi korkeaa koulutusta, on suuri houkutus valita henkilö, joka elämäntilanteensa vuoksi ei ole tarkka työehdoista.

Esimerkiksi kokin pestiin voi tulla valituksi hakija, jonka oleskelulupa ei ole voimassa ja jolle työnantaja voi sen vuoksi maksaa tiskin alta hieman alhaisempaa palkkaa. Muutaman vuoden kuluttua kyseinen työntekijä voi hakea pysyvää oleskelulupaa vedoten siihen, että hän on oleskellut maassa jo vuosia, ollut pysyvässä työsuhteessa, maksanut vuokransa sekä sähkö- ja kaasulaskunsa ja elänyt muutenkin kunnon kansalaisen tavoin.


Laittomasta muutosta tuli osa arkea

Muuttoliikkeen juuret ovat toisen maailmansodan jälkeisessä ajassa, jolloin Euroopan suuret teollisuusmaat Ranska, Britannia, Saksa ja Hollanti rekrytoivat työvoimaa kehitysmaista ja myönsivät niiden opiskelijoille stipendejä ja opiskelupaikkoja.




Kuka on laiton maahanmuuttaja


Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n antamien määritelmien mukaan laiton maahanmuuttaja on henkilö, joka

a) on saapunut maahan laittomasti väärennetyillä matkustusasiakirjoilla tai kokonaan ilman passia tai

b) on saapunut maahan laillisesti asianmukaisella viisumilla mutta on jäänyt maahan sen umpeuduttua ja on vailla työtä tai

c) on saapunut maahan laittomasti ja oleskelee siellä ilman oleskelulupaa ja on työtön tai

d) on saapunut maahan laittomasti ja on työtön sekä työluvaton ja harjoittaa rikollista toimintaa.

Järjestäytyneen rikollisuuden rahallisen tuottavuuden tilastoissa ihmisten salakuljettaminen ja passien ja oleskelulupien väärentäminen ovat peräti kolmannella sijalla. Kannattavampia rikollisuuden aloja ovat vain talousrikokset ja asekauppa, jotka nekin ovat usein yhteydessä laittomaan siirtolaisuuteen. Tavallisin tausta laittomalle maahanmuuttajalle on kuitenkin, että hän on saapunut maahan turistiviisumilla.

Laittomalla maahanmuuttajalla ei ole oikeutta sosiaaliturvaan, julkiseen terveydenhuoltoon tai vakuutuksiin. Moni pärjää mitenkuten henkilötodistuksilla, jotka ovat vanhentuneita, väärennettyjä tai joltakulta toiselta lainattuja.

Suomessa on erittäin hankalaa selviytyä ilman virallisia papereita, koska väestörekisterijärjestelmän antamaa yhtä ja samaa henkilötunnusta käytetään kaikissa virastoissa, pankeissa ja sairaaloissa. Sen sijaan monikymmenmiljoonaisissa Euroopan valtioissa ei pystytä pitämään tarkkaa lukua siitä, kuka missäkin asuu ja millä nimellä.

Maissa, joissa laittomat maahanmuuttajat ovat suuri ongelma, kuten Ranskassa, Espanjassa ja Britanniassa, järjestetään erilaisia kampanjoita paperittomien maahanmuuttajien laillistamiseksi. Niissä etusijalla ovat lapsiperheet sekä henkilöt, jotka ovat työskennelleet maassa vuosikausia.













Slummista työhön kuin työhön

"Ihan totta, minä olen valmis tekemään mitä työtä tahansa." Kongon demokraattisen tasavallan pääkaupungista Kinshasasta lähtee laittomien siirtolaisten jatkuva virta Pariisiin, Brysseliin ja Roomaan. Kuusitoistavuotias Pierre tietää, mistä saisi passin ja viisumin kahdellasadalla eurolla, kun vain joku lainaisi rahat siihen.

Slummissa kasvaneelle Pierrelle on mahdotonta selittää, että elämä Euroopassa on vaikeaa ja vaativaa. Että Euroopassa pelkkä tahto tehdä työtä ei riitä, sillä työpaikkoja ei ole - siis virallisia työpaikkoja.

"Miten niin virallisia työpaikkoja, mitkä verot, mikä työsuojelu?" Pierren kotikaupungissa seitsenmiljoonaisessa Kinshasassa yhdeksän kymmenestä työntekijästä saa palkkansa suoraan käteisenä; mitä vikaa siinä on?

Niinpä. Jos Pierre jonain päivänä pääsee Eurooppaan, hän aivan varmasti alkaa tehdä mitä tahansa työtä. Tarpeeksi rahaa koottuaan hän ehkä ostaa ilmastointilaitteita, auton varaosia tai kännyköitä ja palaa myymään niitä Kinshasaan. Niin maailma nykyisin toimii.

Ihmisvirtaa yritetään vielä valvoa

Vielä 70-luvulla YK:n alainen Kansainvälinen työjärjestö ILO määritteli kaiken valtionrajoja ylittävän epävirallisen talouden yksiselitteisesti laittomaksi salakuljetukseksi. Elettiin vielä säätelyn aikakautta, jolloin ulkomaankauppaa käytiin valtioiden välillä ja valtiot myös kontrolloivat tavaravirtoja.

Nykyisin suojatulleja on purettu, ja ulkomaankauppa on suurimmaksi osaksi kauppaa eri kansallisuuksiin kuuluvien henkilöiden välillä. Ihmisvirtoja valtiot vielä yrittävät kontrolloida, tavaran edessä on antauduttu täysin. Monen afrikkalaisen valtion pääkaupungin kaduilla melkein kaikki myytävä kekseistä autoihin ja aspiriinista ripsiväriin on yksittäisten siirtolaisten mukanaan tuomaa.





Painukoot takaisin… tai hetkinen vielä


Ranskassa oikeistopuolue UMP:tä edustava sisäministeri Nicolas Sarkozy on pyrkinyt näyttäviin eleisiin taistelussa laitonta siirtolaisuutta vastaan.

Viime elokuussa Pariisin esikaupungissa Val-de-Marnessa lähes kolmesataa oleskelulupapäätöstä odottavaa Länsi-Afrikan siirtolaista päätettiin karkottaa heidän valtaamastaan yliopistorakennuksesta, joka oli miltei asuinkelvoton muun muassa puutteellisten saniteettitilojen vuoksi.

Karkotuspäätöksen pelossa siirtolaiset kieltäytyivät ottamasta vastaan kunnan tarjomaa hotellimajoitusta. Osa heistä ryhtyi nälkälakkoon.

Tiedotusvälineet seurasivat tilanteen kehittymistä päivä päivältä. Lopulta ihmisoikeusjärjestöt, muun muassa SOS racisme, neuvottelivat paikallisen kaupunginjohtajan Jean-Yves Lebouillonnecin kanssa sopimuksen, jossa siirtolaisille tarjottiin turvalliset majoitusolot Pariisin eri ympäryskunnista.

Vaikka moni keskivertoranskalainen periaatteessa toivoo kovia otteita laittomia maahantulijoita kohtaan, kadulle karkotuspäätöstä odottamaan heitetyt lapsiperheet ovat kuitenkin liian kovaa katseltavaa.


Lapset parempiin ammatteihin

Euroopan puolella maahanmuuttajien keskuudesta on noussut kukoistavia pienyrityksiä, kuten hautaustoimistoja, jotka ovat erikoistuneet arkkujen kuljetuksiin entisiin kotimaihin. Oma lukunsa ovat rahanvälitykseen erikoistuneet pankit ja puhelinkorttioperaattorit. Etniset ravintolat ovat vain pieni osa siirtolaisten ylläpitämästä yritystoiminnasta.

Paljon parjattu julkinen sektori työllistää myös maahanmuuttajia. Ensimmäisen sukupolven siirtolaiset päätyvät ehkä kadunlakaisijoiksi, mutta toisen polven siirtolaisista tulee peruskoulunopettajia, poliiseja ja sairaanhoitajia, toisin sanoen työntekijöitä aloille, joille on nykyisin vaikea houkutella eurooppalaissyntyisiä nuoria.

Yhä useampi ammatti, jossa joutuu kosketuksiin valikoitumattoman asiakaskunnan kanssa, on tullut epäsuosituksi, ja toisinaan maahanmuuttajat osaavat tämän pohjalta vaatia etujaan. Muutama vuosi sitten Britanniassa julkisissa sairaaloissa työskentelevät intialais- ja pakistanilaissyntyiset lääkärit ryhtyivät lakkoon parantaakseen työolojaan.

Osattomia ja oikeudettomia kertyy

Työllistyneeseen lääkäriin verrattuna laiton siirtolainen on integroitumisen alimmalla portaalla. Hän on usein ihmiskaupan uhri, harhaan johdettu ja vailla koulutusta ja katuu lähtöpäätöstään. Ilman virallista henkilöllisyyttä Eurooppaan tulleet saattavat päätyä orjatyöhön Espanjan tomaattiviljelmille tai prostituoiduiksi Rooman sivukaduille.

Euroopan johtavien sosiologien, muun muassa ranskalaisen Michel Wieviorkan, mukaan eurooppalainen sosiaalivaltio, joka tähtää siirtolaisten integroimiseen osaksi itseään, on tullut tiensä päähän. EU:ssa elää monimiljoonainen tosiasiallisesti osattomien ja oikeudettomien luokka, joka synnyttää tulevaisuudessa yhä suurempia ja vaikeampia ongelmia.

Ennustus tuntui alkavan toteutua runsas vuosi sitten, kun Ranskassa ja muualla Keski-Euroopassa koettiin ennennäkemättömät siirtolaismellakat, joissa paloi tuhansia autoja.


Entä jos siirtolainen onkin se pärjääjä?




Laittoman maahanmuuton reitit


- Afrikasta siirtolaisvirrat kohti Euroopan unionia kulkevat usein Libyan kautta, sillä maa ei vaadi kauttakulkijoilta turistiviisumia. Libyan pääkaupungista Tripolista monet lähtevät meriteitse Italiaan.

- Sodan runtelemasta Sudanista useat siirtyvät Egyptin kautta meriteitse Turkkiin, josta matka jatkuu Istanbulin kautta Euroopan puolelle Romanian halki.

- Keskisestä Afrikasta, kuten Kongon demokraattisesta tasavallasta, siirtolaiset tulevat Euroopan metropoleihin suoraan lentokoneella.

- Espanjaan kuuluvat Kanariansaaret, jotka ovat maantieteellisesti osa Afrikkaa, ottivat vuonna 2006 vastaan ainakin 25 000 meriteitse saapunutta siirtolaista Senegalista ja Länsi-Afrikasta.

- Kaukoidästä laittomat siirtolaiset tulevat Euroopan unionin rajojen sisälle usein väärennetyllä Japanin tai Korean passilla, jonka hinta voi olla jopa 15 000 euroa. Tulija on yleensä lähtöisin Kiinasta. Lentoteitse määränpäänä on usein Lontoo.

- Maateitse Kaukoidästä tullaan Eurooppaan Ukrainan, Turkin ja Saksan kautta kuorma-autoihin piilotettuna.

- Itä-Euroopasta laiton siirtolaisuus suuntautuu usein Italiaan Adrian¬meren poikki. Matka taittuu pienillä veneillä, jotka eivät helposti erotu tutkassa.

- Keski-idästä Eurooppaan tullaan useimmiten maateitse Turkin ja Iranin rajan kautta. Suuntana on usein Turkki, josta matka jatkuu meriteitse Kreikkaan.









Maaria Ylänkö on muuttoliikkeiden globalisaatiota tutkiva filosofian tohtori, joka asuu Bordeaux’ssa Ranskassa.
Tieteen päivien seminaariin Kansalaiset ja muukalaiset 12.1. sisältyy Maaria Ylängön esitelmä Onko Euroopalla oikeasti enää rajoja? Laiton siirtolaisuus eurooppalaisena elämänmuotona.


 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018