Tutkijat ovat tainneet keksiä kojeen, jolla verenimijöistä päästään.

Teksti: Virpi Kauko

Tutkijat ovat tainneet keksiä kojeen, jolla verenimijöistä päästään.

Julkaistu Tiede -lehdessä 6/2010.Kukapa ei olisi miettinyt, eivätkö insinöörit voisi kehittää laitteen, joka tappaisi hyttyset ja muut kiusanhenget mutta ei vahingoittaisi ihmisiä ja harmittomia eläimiä. Jo vain! Intellectual Ventures Labin fyysikot ja hyönteistutkijat Washingtonin Bellevuessa Yhdysvalloissa ovat huomanneet, että ötököitä voi ampua hengiltä lasersäteellä. Ensimmäisistä polttouhreista tosin lähti niin kaamea haju, että ideaa piti vähän kehitellä. Nyt laserissa on teho, joka siististi sipaisee itikat hengiltä muttei ole vaaraksi esimerkiksi ihmissilmille.

Siiveniskut kavaltavat Tappajalaser on hyttysten uudessa surmanloukussa vain viimeinen niitti. Pyydystysarsenaaliin kuuluu muutakin ennennäkemätöntä.Koko torjuntataistelu käydään fotoniaidalla. Ihmissilmälle näkymättömän ”valomuurin” luovat infrapunaa lähettävät ledit, jotka asennetaan pylväisiin suojattavan alueen nurkkiin.  Niiden tyveen ja päähän kiinnitetään myös muut laitteet.Kun hyönteinen lentää aidan läpi, infrapuna havaitsee sen, ja heti perään siihen kohdistuu heikko lasersäde. Tämä valo ei vahingoita lentäjää vaan vilkahtelee sen siiveniskujen tahtiin. Vilkahdukset heijastuvat fotodiodiin ja muuntuvat sähkösignaaleiksi. Niistä ja ennakkoon ohjelmoidusta muusta tiedosta tietokone analysoi, mitä lajia lentelijä on. Jos se paljastuu viholliseksi, se ammutaan alas tappavalla lasersäteellä.Keksijöiden mukaan tunnistusjärjestelmä on niin tarkka, että se erottaa jopa verta imevän naarashyttysen harmittomasta, medellä elävästä koirashyttysestä. Tämä takaa, että mehiläiset, perhoset ja muut hyötyhyönteiset pääsevät aidasta läpi laserin niitä liiskaamatta.Laitteisto hyödyntää olemassa olevaa tekniikkaa luovasti. Lasersäteen tuottaa blu-ray-dvd-soitin. Kohdistin, joka ohjaa säteen tarkasti oikeaan suuntaan, on peräisin tavallisesta lasertulostimesta. Siivekkäiden tunnistukseen tarvittavat tiedot analysoi videopelikonsolista löytyvä grafiikkaprosessori.

Alun perin malariaa vastaanIntellectual Ventures ryhtyi kehittämään menetelmäänsä malariasääskien torjuntaan. Tähän tarkoitukseen riittää muutaman metrin korkuinen fotoniaita. Kattoa ei tarvita, koska malariasääsket eivät lennä kovin korkealla. Parhaillaan yritys etsii yhteistyokumppania, jonka kanssa laitteen voisi kaupallistaa. Idea on nerokas ja potentiaalinen hittituote, sillä järjestelmä on helppo säätää tuhoamaan mitä tahansa lentäviä haittaötököitä. Toisaalta ilmeisiä hankaluuksiakin löytyy. Pahimmilla malaria-alueilla tropiikin köyhissä maissa ihmisillä ei välttämättä ole varaa laitteistoon eikä sähköäkään sen pyörittämiseen.Suomessa katoton fotoniaita tuskin pitelisi ainakaan kaupunkihyttysiä tai kärpäsiä. Niille ei näytä tuottavan vaikeuksia päästä sisään kerrostalojen ikkunoista. Pienempi laseransa ovien edessä, katetuilla kuisteilla ja parvekkeilla voisi kuitenkin olla toimiva ratkaisu.

Virpi Kauko on filosofian tohtori, matemaatikko ja vapaa tiedetoimittaja.Hyttyslaserista enemmän: intellectualventureslab.com/?tag=photonic-fence

Vain kaksi asetta hyttyssotaan

Tätä nykyä markkinoilla on käytännössä vain kaksi hyttyskarkotetta, joiden teho on todistettu tieteellisesti.– Vanhempi niistä on Yhdysvaltain armeijan 1940-luvulla kehittämä dietyylitoluamidi eli deet. Sen luultiin pitkään tehoavan siksi, että se sekoittaa hyttysen hajuaistin. Viime vuonna Kalifornian Davisin yliopiston tutkijat kuitenkin osoittivat, että deet on hyttysistä oikeasti vastenmielinen.– Toinen karkote, jota käytetään paljon myös Suomessa, on kemianjätti Bayerin 1990-luvulla kehittämä ikaridiini. Se on yhtä tehokas kuin deet, mutta mihin sen vaikutus perustuu, ei tiedetä.Laboratoriot eri puolilla maailmaa metsästävät kiihkeästi uusia karkotteita. Kyse ei ole vain mukavuudenhalusta. Tehokkaat karkotteet avittaisivat taistelussa malariaa ja muita hyttysten levittämiä tartuntatauteja vastaan.Uusin kimmoke tulee Rothamstedin yliopistosta, missä professori Linda Field äskettäin osoitti deetin menettävän tehoaan. Osa hyttysistä ei välitä karkotteesta, ja, mikä ikävintä, ominaisuus periytyy jälkipolville. Laboratoriokokeissa välinpitämättömyys yleistyi 13 prosentista yli 50:een yhdessä sukupolvessa.

Jani KaaroKirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 5/2018

 

PÄÄKIRJOITUS

Päätön paremmuus järjestys 

Suosituissa lukiovertailuissa ei ole kovin paljon järkeä.

 

PÄÄUUTISET

Etevä laskee sormin

Menetelmä toimii paremmin kuin päässälasku.

Kuitu vaalii verensokeria

Runsaskuituinen dieetti korjasi diabeetikoiden glukoosiarvot.

Vapaus vie vakiouralle

Tasa-arvon maissa tytöt karttavat teknisiä ja tieteellisiä aloja.

Ihminen pihistelee unta

Muut kädelliset vetävät sikeitä jopa 15 tuntia vuorokaudessa.

 

ARTIKKELIT

Liiku viisaasti

Monen into lopahtaa vaativiin harjoitusohjelmiin.
Treeni maistuu, kun tuntee muutaman faktan.

Koira syntyi pohjoisessa

Ihminen ja susi tutustuivat jääkauden haaskalla.
Vanhin näyttö elämäntoveruudesta tulee Belgiasta.

Taivaallamme kulkevat sään jättiläiset

Keskileveyksien matalat ovat ilmojen titaaneja.
Ne selittävät, miksi Suomessa on niin epävakaista.

Aivot näkevät harhoja

Kalliotaiteen oudot kuvajaiset tuotti muuntunut
tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Metso kukkoilee koko kevään

Tiluksilla rehvastelu alkaa jo helmikuussa.
Sodaksi taistelu naaraista yltyy vapun tienoilla.

Rooma kaatui rahapulaan

Supervallan tuhoon on tarjottu satoja syitä.
Tapahtumat etenivät luultua raadollisemmin.

 

TIEDE VASTAA

Miksi ensimmäinen lettu epäonnistuu?

Miten gorilla saa lihakset kasvisruoalla?

Miksi pikaliima ei tartu tuubinsa sisäseiniin?

Kuinka kaukana on etäisin galaksi?

Onko hyönteisillä reviirejä?

Mistä juontuvat sanat minä ja itse?

 

KIRJAT

Rikos ei houkuta niin kuin ennen

Länsimaat löysivät uudelleen itsehillinnän.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
lehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Tässä on itua

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.