Punainen laservalo syttyi ensi kertaa 16. toukokuuta 50 vuotta sitten. Laser on keksintö, jota merkittävyydeltään voi verrata vain transistoriin ja integroituun piiriin.

Laserille on nyt niin paljon erilaisia sovelluksia, että tuntuu vaikealta uskoa, mitä siitä ajateltiin 50 vuotta sitten. Kun Theodore Maiman rakensi ensimmäinen laserin toukokuussa 1960, sen sanottiin olevan ”ratkaisu, joka etsii ongelmaa”.

1900-luvun keksinnöistä laser voittaa ainakin patenteissa laskettuna jopa transistorin ja integroidun piirin. Myönnettyjen patenttien otsikoissa ja tiivistelmissä vain hakusanat ”moottori” ja ”tietokone” antavat enemmän osumia kuin laser.

– Laserin seuraavat 50 vuotta näyttävät vieläkin kirkkaammilta, sanoi Stanford Photonics -tutkimuskeskuksen johtaja Tom Baer Yhdysvaltain tiedeviikolla San Diegossa helmikuussa. Tiedeviikon seminaari oli yksi laserin 50-vuotisjuhlavuoden, Laserfestin, tapahtumista.

Käytettiin jo Vietnamissa

Erilaisia lasereita kehitettiin jo 1960. Heliumin ja neonin seosta laseroivana väliaineena käyttävä laser tuotti hieman erisävyisen punaisen keilan kuin tekivät Maimanin rubiinikiteen kromiatomit. Pari vuotta myöhemmin esiteltiin puolijohdelaser eli laserdiodi, joka on elektroniikassa näppärä komponentti. Sen ominaisuuksia on mahdollista muuttaa seostamalla puolijohdetta eri tavoin.

Kuten niin usein tekniikan historiassa, sotilaat olivat nytkin uuden innovaation ensimmäisiä soveltajia. Yhdysvaltain armeija käytti laseria Vietnamin sodassa merkitsemään viholliskohteita täsmäpommeja varten.

Maanalaisia viemäreitä ja junatunneleita rakentaneet urakoitsijat käyttivät laseria San Franciscon alueella jo 1960-luvulla pysyäkseen oikeassa suunnassa. Ensimmäiset viivakoodinlukijat ilmaantuivat kauppoihin 1970-luvulla.

Neil Armstrong jätti ensimmäisellä miehitetyllä kuulennolla heinäkuussa 1969 kiertolaisemme pinnalle peilin, joka heijastaa laserpulssin takaisin Maahan. Sen avulla tutkijat onnistuivat mittaamaan Maan ja Kuun välisen etäisyyden ennennäkemättömän tarkasti.

1980-luvulla lasersäde näkyi tavallisen kuluttajan arjessa. Cd-soittimen lukupää ei tosin vuoda valoa laitteen ulkopuolelle, mutta vuosikymmenen loppupuolella laserosoittimilla saattoi jo kokouksissa viestiä teknisestä edelläkävijyydestään.

Nyt yhteiskunta käytännössä pysähtyisi, jos laserit yhtäkkiä lakkaisivat toimimasta.

Laseria joka lähtöön

Vaikka kaikki laserit perustuvat Albert Einsteinin jo 1917 esittämään stimuloidun emission ideaan, teemaa on kehitelty lukemattomilla eri tavoilla.

Ensinnäkin laseroivana väliaineena voidaan käyttää melkein mitä alkuainetta hyvänsä. Eri väliaineilla saadaan aikaan melkein mitä tahansa näkyvän valon aallonpituuksia.

Ennen näkyvän valon laseria tutkijat osasivat jo tuottaa koherentteja mikroaaltoja. Nykyään laserinsinöörien hallussa on sähkömagneettinen spektri radioaalloista röntgensäteilyyn.

Laseroiva väliaine voi myös olla missä olomuodossa tahansa. Ensimmäiset kaasulaserit esiteltiin pian rubiinilaserin jälkeen, mutta myös plasma tai neste käy.

Ensimmäinen laser tuotti salaman kaltaisen lyhyen laserpulssin. Sittemmin opittiin tekemään jatkuvatoimisia lasereita. Lyhimmillään laserin pulssi voi nykyään olla attosekunnin suuruusluokkaa – miljoonasosan sekunnin biljoonasosasta. Attolaserin tuottaman säteen pituus jää siis alle nanometrin.

Attosekunnin pulssilla on mahdollista kuvata atomimaailman nopeita tapahtumia. Lyhyestä pulssista on samanlainen etu kuin vaikka urheilukuvaajalle tavallisen kameran lyhyes­tä suljinajasta.

Maimanin rubiinilaserissa väliaineeseen pumppasi energiaa tavallinen, valokuvaajien tarpeisiin suunniteltu salamalamppu. Pumppausenergiana voi kuitenkin käyttää jopa toista laseria, jolloin teho kasvaa.

Teho vaihtelee huimasti

Luennoitsijan laserosoittimesta lähtevän punai­sen säteen teho on alle milliwatin. Laservalon luonteesta kertoo, että näinkin heikko teho riittää tuottamaan kirkkaan pisteen kymmenien metrien päästä.

Hiilidioksidilaserit taas kykenevät tuottamaan jatkuvan infrapunasäteen hyvällä, jopa 20 prosentin  hyötysuhteella. Hurjimmillaan säteen teho voi olla satoja kilowatteja.

Tehokkaat hiilidioksidilaserit leikkaavat ja hitsaavat esimerkiksi terästä. Teholtaan pienempiä lasereita voi käyttää kaivertamiseen. Laserpulssi höyrystää materiaalin pintaa niin nopeasti, ettei kuumuus ehdi välittyä kovin syvälle työstettävän kappaleen sisälle.

Myös kirurgit ja ihotautilääkärit käyttävät hiilidioksidilasereita, koska kudoksien vesi imee infrapuna-aallonpituuksia hyvin.

Yksittäinen laserpulssi voi nousta paljon huikeampiin tehoihin. Lawrence Livermoren laboratorion National Ignition Facilityssä Kaliforniassa kehitetään fuusioreaktoria, joka käynnistyisi laserpulssilla.

Valtavassa rakennelmassa 192 lasersädettä kohdistetaan pieneen pellettiin, joka sisältää vedyn fuusioituvia isotooppeja. Pellettiin iskeytyy muutaman sekunnin biljoonasosan ajan jopa satojen terawattien teho. Sen pitäisi aikanaan käynnistää fuusioreaktori eli saada vety-ytimet yhtymään toisiinsa heliumiksi.

Vahvistin mullisti tietoliikenteen

Laser on mullistanut tavallisen ihmisen elämää eniten tiedonsiirrossa. Nykymuotoinen internet ei olisi mahdollinen, jos kansainväliset runkoverkot perustuisivat kuparikaapeleihin tai satelliittilinkkeihin. Vain valokaapeleissa kulkeva laservalo pystyy kuljettamaan kaikki ne videot ja musiikkikappaleet, joita yhä suurempi osa internetin datasta on.

Valokaapelit eivät kuitenkaan olleet kovin hyödyllisiä pitkien matkojen tiedonsiirrossa, ennen kuin erbiumilla seostetut optiset vahvistimet kehitettiin 1980-luvun lopussa. Sitä ennen lasersignaali vahvistettiin sähköisesti, eli optinen signaali vastaanotettiin, muunnettiin sähköiseen muotoon ja lähetettiin eteenpäin uudella laserilla.

Tämä oli todella epäkäytännöllistä: vaikka valokuidun kapasiteetti mahdollistaa useamman signaalin samanaikaisen lähettämisen, vahvistin pystyi vahvistamaan vain yhtä signaalia kerrallaan. Pitkillä välimatkoilla vahvistin tarvittiin 500–600 kilometrin välein, jotta signaali ei vaimenisi liikaa. 1990-luvulla optisten vahvistimien käyttöönotto sai aikaan valtavan kasvun tiedonsiirtokapasiteetissa. Optisten vahvistimien kehittäjät saivat Helsingissä vuonna 2008 Millennium-palkinnon.

Jos laserit lakkaisivat toimimasta, käytännössä kaikki tietoliikenne pysähtyisi. Sähköposteja ei voisi lähettää, luottokortit eivät toimisi eikä seinästä saisi käteistä.

Optista tietokonetta kaivataan

Tavallisia laserlaitteita käytetään jo lukemattomissa arkisissa sovelluksissa. Kehitys kuitenkin jatkuu esimerkiksi uusilla aallonpituuksilla.

Tutkijat kehittävät röntgenlasereita, jotta biokemistit voisivat havainnoida yksittäisten  molekyylien kemiallisia reaktioita samalla kun niitä tapahtuu. Millimetriaaltojen lasereista yritetään kehittää skannereita lentokenttien turvatarkastuksiin.

Nykyistäkin lasertekniikkaa saatetaan käyttää uusiin tarkoituksiin. Jo seuraavien kymmenen vuoden kuluessa voi odottaa uusia menetelmiä syövän diagnosointiin. Ihon sisään tunkeutuva laserpulssi voisi tunnistaa melanooman.

Laseria on käytetty paljon tietoliikenteessä, mutta itse tietokoneet ovat toistaiseksi säilyneet elektronisina laitteina. Jos yksittäisten komponenttien väliset sähkökaapelit korvattaisiin lasereilla, tietokoneiden ja kännyköiden sähkönkulutus vähenisi tuntuvasti.

Artikkeli perustuu esitelmiin, joita alan tutkijat pitivät Yhdysvaltain tiedeviikon laser-seminaarissa San Diegossa helmikuussa. Lisätietoja myös www.laserfest.org

Marko Hamilo on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Julkaistu Tiede -lehdessä 5/2010.

Näin laser toimii

Laser tarkoittaa sananmukaisesti valon vahvistamista stimuloidun säteilyemission avulla. Lyhenne tulee sanoista light amplification by stimulated emission of radiation.

Laservalon valoaallot ovat samaa aallonpituutta eli väriä, samassa vaiheessa, niiden värähtely tapahtuu samassa suunnassa ja valokeila on hyvin kapea.

Tavallisen valon, kuten hehkulampun, valokvantit eli fotonit lähtevät satunnaisiin suuntiin ja valoaallot ovat satunnaisessa vaiheessa.

 

Laserlaite koostuu

– Laseroivasta eli viritetystä, stimuloitavasta väliaineesta

– Pumppauslaitteesta, joka antaa fotoneille energiaa

– Kahdesta peilistä, joista toinen päästää valoa lävitseen lasersäteen verran

Laserissa atomit ovat valmiiksi virittyneessä tilassa eli imeneet itseensä fotonin.Atomeja häiritään eli stimuloidaan uusilla fotoneilla.

Atomien viritys laukeaa, ja ne lähettävät perustilaan palatessaan kaksi fotonia, joilla on keskenään sama aallonpituus, vaihe sekä kulku- ja värähtelysuunta.

Stimuloitu emissio tapahtuu väliaineessa monta kertaa, kun fotonit kimpoilevat peileistä edestakaisin ennenkuin lopulta pääsevät puoliläpäisevästä peilistä ulos.

 

Erilaisia lasereita

– Maser: Mikroaaltojen aallonpituudella toimiva aser.

Laser: Optinen eli light aser. Koska maser keksittiin ensin, laseria kutsuttiin alkuun optiseksi maseriksi.

Xaser: Röntgenlaser eli x-ray aser. Termi ei vakiintunut.

Raser: Radioaaltojen aallonpituudella toimiva aser. Termi ei vakiintunut.

Saser: Äänilaser eli sound aser. Laserin kaltainen ilmiö ääniaalloilla. Saser onnistuttiin tuottamaan ultra-äänillä vuonna 2009.

 

Laserin puoli vuosisataa

1917  Albert Einstein esittää idean stimuloidusta emissiosta, johon laser perustuu.

1954  Yhdysvaltalainen Charles Townes rakentaa ensimmäisen mikroaaltolaserin eli maserin Columbian yliopistossa New Yorkissa.

1958  Townes esittää yhdessä Arthur Schawlow’n kanssa ”optisen maserin” idean Physical Review -lehdessä. Teoreettinen artikkeli herättää keksijöiden kiinnostuksen.

1960  Toukokuun 16:ntena yhdysvaltalainen Theodore Maiman kollegoineen esittelee ensimmäisen rubiinilaserin Hughesin tutkimuslaboratoriossa Kalifornian Malibussa. Laite sai pumppausenergiansa salamalampusta. Väliaine oli pienellä määrällä kromi-ioneja seostettu rubiinikide.

1962 Ensimmäinen puolijohdelaser, laserdiodi, esitellään. Se mullistaa myöhemmin tiedonsiirron.

1964 Charles Townes ja neuvostoliittolaiset Aleksandr Prohorov ja Nikolai Basov saavat Nobelin palkinnon töistä, jotka johtivat maserin ja laserin kehittämiseen.

1974 Ensimmäinen viivakoodinlukija tulee kaupan kassalle.

1982 Ensimmäinen laseria käyttävä kuluttajasovellus, cd-soitin, saadaan markkinoille.

1984 Ensimmäinen röntgenlaser mahdollistaa plasman kuvaamisen.

1987 Ensimmäiset erbiumilla seostetut kuituvahvistimet esitellään.

1988 Ensimmäisessä Atlantin alittavassa valokaapelissa on kuituvahvistimia noin 60 kilometrin välein.

1994 Laserit otetaan käyttöön hammashoidossa. Laserpora ei aiheuta kipua – sitä ei edes tunne. Tässä meneillään hampaiden valkaisu.

1996 Kaikkien aikojen suuritehoisin laserpulssi tuotetaan Lawrence Livermoren laboratoriossa Kaliforniassa: yli 1015 wattia.

2009 Charles Kao, Willard Boyle ja George Smith saavat Nobelin palkinnon keksinnöistä, jotka mahdollistivat valokuitujen käytön tietoliikenteessä.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018