Lihavuus maksaa Suomelle satoja miljoonia vuodessa. Pitäisikö ylipainoiset panna kustantamaan oma hoitonsa?

Teksti: Kirsi Heikkinen

Lihavuus maksaa Suomelle satoja miljoonia vuodessa. Pitäisikö ylipainoiset panna kustantamaan oma hoitonsa?

Julkaistu Tiede -lehdessä 9/2010”Sinäkin maksat naapuriesi läskeistä”, uutisoi Talouselämä heinäkuussa. Otsikon kirvoitti Helsingissä järjestetty terveystaloustieteen Eche 2010 -kokous, joka poiki medioihin runsaasti ylipainosta ja sen kustannuksista huolestuneita kirjoituksia. Elokuussa julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan ylipainon aiheuttama kuolleisuus on 15 vuodessa tuplaantunut. Samassa ajassa lihavuus on lisääntynyt peräti 90 prosenttia.Eikä meillä Suomessakaan ole hurraamista: tilastojen mukaan joka toinen suomalainen on jo vähintään lievästi lihava, ja erityisesti lasten ja nuorten aikuisten vatsat sen kuin paksunevat. Tuoreimpien laskelmien mukaan lihavuus nielee yhteiskuntamme varoja sairaala- ja lääkekuluina noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Summa on kasvanut muutamassa vuodessa kymmenillä miljoonilla.

Terveysriski kiistaton– Ylipainon yhteys lukuisiin sairauksiin on tutkimusnäytön valossa kiistaton, vahvistaa sisätautien erikoislääkäri ja professori Pertti Mustajoki. – Normaalipainoisen on lähes mahdoton sairastua esimerkiksi kakkostyypin diabetekseen. Lihavuus nostaa herkästi myös verenpaineen vaarallisiin lukemiin.Liikakiloihin liittyvien sairauksien listalta löytyvät muun muassa aivohalvaus, nivelrikko, sappivaivat, uniapnea ja lapsettomuus. Yhteensä ylipainotauteja tunnetaan 15–20.

Läskivero olisi älytönJos ylipaino kerran kuormittaa kansantaloutta sitomalla kokonaisen keskussairaalallisen potilaspaikkoja ympäri vuoden, pitäisikö – kuten julkisuudessa on jo ehditty esittää – kuluja ryhtyä perimään lihavilta itseltään? – Ajatus on monin tavoin älytön, Mustajoki vastaa.– Ylipainon kustannuksia ei voi sälyttää yksilön kontolle, koska me olemme hyvin eriarvoisessa asemassa painonhallintamme suhteen. Toiset meistä ovat alttiita lihomaan, toiset taas eivät. Onko lihavuus ihmisen omaa syytä, ei ole niin yksioikoinen asia kuin äkkiseltään luulisi. – Ylipainoa kertyy, kun nielee enemmän energiaa kuin kuluttaa, kyllä. Mutta kehonkoostumukseen ja painonhallintaan liittyy moni sellainenkin seikka, johon emme itse voi vaikuttaa.

Geenejään ei voi valitaOman vallan ulottumattomissa on esimerkiksi se, millaiset geenit on sattunut saamaan.– Perimän osuus lihavuudesta on noin puolet, Mustajoki toteaa.Muitakin eroja on. Yalen yliopiston elokuussa julkaistun rottatutkimuksen mukaan aivojen kylläisyysmekanismi toimii herkästi lihovilla laiskemmin kuin soukemmilla. Nämä hermosolukytkökset alkavat rakentua jo kohdussa.– Havaintomme tukevat näkemystä, ettei ylipaino välttämättä johdu tahdon puutteesta vaan kytkeytyy aivojen kehitykseen, toteaa neurobiologian professori Tamas Horvath yliopistonsa tiedotteessa.Myös lapsuusympäristö säätää myöhempiä vaa’an lukemia: varhaisten ruokailu- ja liikuntatottumusten tiedetään vaikuttavan elimistöön ja elintapoihin väkevästi vielä aikuisenakin. Lihavasta lapsesta kehittyy useimmiten lihava aikuinen.– Eikä ihmistä voi tietenkään syyttää siitä, millaisissa oloissa hän kasvaa, Mustajoki sanoo.

Kuten muutkin kansantauditAiheuttaja maksaa -periaate näyttää pulpahtavan esiin aina, kun valtion ja kuntien kassat alkavat kumista tyhjyyttään – niin kuin nyt. Mustajoki sanoo kummastelevansa, miksi juuri lihavia on ryhdytty osoittelemaan sormella ja vaatimaan terveydenhoitokulujen maksajiksi, vaikka tismalleen samat argumentit pätevät mihin tahansa kansantautiin.– Ihan samalla tavoin ihmisen elintavat joko edistävät tai ehkäisevät lähes taudin kuin taudin puhkeamista, Mustajoki huomauttaa.Itse aiheutettujen sairauksien tai vammojen rajoista on kuitenkin turha vääntää kättä, koska ”oma syy” ei sovellu julkisen terveydenhoidon seulaksi. – Avuntarpeeseen on vastattava, olipa se syntynyt miten tahansa. Vai pitäisikö sinut jättää hoitamatta, jos olet omaa varomattomuuttasi ajanut ojaan ja loukannut itsesi?

Hinta- ja veropolitiikka auttaisiMiten epidemiaksi äitynyt lihominen sitten saadaan pysäytetyksi?– Ei ainakaan syyllistämällä. Ihmisen leimaaminen huonoksi tai elämäntaparentuksi ei laihduta tai paranna ketään.Pertti Mustajoen mukaan kilojen karttuminen juontaa ruokakulttuurin ja yhteiskunnan muutoksista, joten niissä piilee myös tie kansan kevenemiseen.– Nykyään postissakin myydään jo suklaata. Pikkujuttu, mutta kuvaa tilannetta hyvin.Eche 2010 -kokouksessa esitettiin uusiseelantilaisen Masseyn yliopiston tutkimus, jonka mukaan väestön ylipainoon voi tehokkaasti vaikuttaa hinta- ja veropolitiikalla. Ruokaostosten sisältö paranee, kun terveellinen on selvästi huokeampaa kuin epäterveellinen ja lihottava ja kun ohjausta ryyditetään vielä terveyskasvatuksella ja mainonnalla.Lihottavan ruoan rankempi verotus olisi myös sitä vaadittua ”omien hoitokulujen kustantamista”. Tupakoijat ja alkoholinkuluttajat maksavat jo valmisteveroa sairauksille altistavista nautinnoistaan. – Periaatepäätös makeisverosta on ensi askel oikeaan suuntaan, Mustajoki sanoo.

Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tiedätkö painoindeksisi?

Painoindeksi lasketaan jakamalla kiloina ilmoitettu paino metreinä ilmoitetun pituuden neliöllä. Laskureita löytyy netistä, esimerkiksi www.terveysportti.fi/xmedia/pgr/bmilaskuri.htmLievästi ylipainoiseksi luetaan, jos painoindeksi on 25–30, merkittävästi ylipainoiseksi, jos luku on 30–35, ja vaikeasti ylipainoiseksi, jos se on yli 35.

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 5/2018

 

PÄÄKIRJOITUS

Päätön paremmuus järjestys 

Suosituissa lukiovertailuissa ei ole kovin paljon järkeä.

 

PÄÄUUTISET

Etevä laskee sormin

Menetelmä toimii paremmin kuin päässälasku.

Kuitu vaalii verensokeria

Runsaskuituinen dieetti korjasi diabeetikoiden glukoosiarvot.

Vapaus vie vakiouralle

Tasa-arvon maissa tytöt karttavat teknisiä ja tieteellisiä aloja.

Ihminen pihistelee unta

Muut kädelliset vetävät sikeitä jopa 15 tuntia vuorokaudessa.

 

ARTIKKELIT

Liiku viisaasti

Monen into lopahtaa vaativiin harjoitusohjelmiin.
Treeni maistuu, kun tuntee muutaman faktan.

Koira syntyi pohjoisessa

Ihminen ja susi tutustuivat jääkauden haaskalla.
Vanhin näyttö elämäntoveruudesta tulee Belgiasta.

Taivaallamme kulkevat sään jättiläiset

Keskileveyksien matalat ovat ilmojen titaaneja.
Ne selittävät, miksi Suomessa on niin epävakaista.

Aivot näkevät harhoja

Kalliotaiteen oudot kuvajaiset tuotti muuntunut
tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Metso kukkoilee koko kevään

Tiluksilla rehvastelu alkaa jo helmikuussa.
Sodaksi taistelu naaraista yltyy vapun tienoilla.

Rooma kaatui rahapulaan

Supervallan tuhoon on tarjottu satoja syitä.
Tapahtumat etenivät luultua raadollisemmin.

 

TIEDE VASTAA

Miksi ensimmäinen lettu epäonnistuu?

Miten gorilla saa lihakset kasvisruoalla?

Miksi pikaliima ei tartu tuubinsa sisäseiniin?

Kuinka kaukana on etäisin galaksi?

Onko hyönteisillä reviirejä?

Mistä juontuvat sanat minä ja itse?

 

KIRJAT

Rikos ei houkuta niin kuin ennen

Länsimaat löysivät uudelleen itsehillinnän.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
lehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Tässä on itua

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.