Leonardon laskelmista on pitkä liito uusimpiin laskuvarjoihin, jotka kestävät tonnien kuorman. Kohta varjolla hypättäneen jo avaruudesta asti.

Tekniikka-palsta




Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2009

Nasa testasi toukokuussa 2009 Sonoran autiomaassa Arizonassa menestyksellisesti maailman suurimpia laskuvarjoja. Kolmen varjon rypäs kantoi 20 tonnia. Testikuorma pudotettiin kolmen kilometrin korkeudesta.

Valmiilla varjoilla on tarkoitus palauttaa maan pinnalle Ares-1-kuuraketin viisi moottoria uudelleen käytettäviksi.

Kantokyvyn kasvattaminen on vaatinut uusia teknisiä ratkaisuja, muutakin kuin mittojen lisäämistä. Aikaisempi varjomateriaali, nailon, vaihdettiin Kevlariin. Kevlar on kauppanimi aramidikuidulle, joka on viisi kertaa terästä vahvempaa. Näin varjon oma paino on saatu pysymään ennallaan, vaikka kuorma on kasvanut.

Varjojen laukaiseminen vaatii oman tekniikkansa. Kolmen päävarjon lisäksi tarvitaan kaksi apuvarjoa. Ensimmäinen niistä vetää ulos toisen apuvarjon. Toinen apuvarjo, jarruvarjo, hidastaa putoamista alkuvaiheessa sekä varmistaa, että rakettimoottori asettuu pystyasentoon. Vasta sen jälkeen laukaistaan päävarjot.


Leonardokin tutki turvallisuutta

Meillä on taipumus ajatella, että kaikki on keksitty nyt tai viimeistään viime vuosisadalla. Todellisuudessa nykytekniikka on vaatinut vuosisatojen esivalmistelun.

Laskuvarjon, kuten muunkin tekniikan, tieteellinen tutkimus kehittyi Euroopassa. Kokeet yhdistettiin laskelmiin ja fysikaalisiin pohdiskeluihin. Kehittäjät myös etsivät yleiskäyttöistä teoriaa havaintojen takaa, aerodynamiikkaa.
Leonardo da Vinci luonnosteli laskuvarjon 1495 ja laski, kuinka suuri sen tulisi olla, jotta ihminen "voisi vaaratta hypätä mistä korkeudesta tahansa". 

Leonardon jälkeen monet fyysikot, matemaatikot ja keksijät laskivat ja testasivat, miten paljon putoamisaikaa ja varjopinta-alaa tarvitaan turvalliseen laskeutumiseen.


Aluksi hyppäsivät kissat ja koirat

Kokeilutoiminta vilkastui aeronautiikan eli ilmapallopurjehduksen myötä. Hyppyjä ei tehty enää torneista, vaan paljon korkeampaa, ilmapalloista.

Aluksi kissat, koirat ja lampaat saivat toimia koehyppääjinä. Aeronautit olivat oman aikansa avaruuslentäjiä, ja pudotetut eläimet vastasivat 1900-luvun avaruuskoiria ja -apinoita.

Ensimmäisiä nykyaikaisia laskuvarjohyppääjiä olivat ranskalainen aeronautti André-Jacques Garnerin ja hänen vaimonsa Jeanne-Geneviève. He tekivät useita hyppyjä, jotka on kirjattu tarkasti historiaan.

Lokakuussa 1797 André-Jacques hyppäsi Pariisissa. Hypyn jälkeen hän nousi hevosen selkään ja ratsasti kunniakierroksen yleisön edessä. Jeanne-Geneviève hyppäsi ensimmäisenä naisena seuraavana vuonna.


Kone on miestä kalliimpi

Pitkin 1800-lukua tehtiin paljon sirkusmaisia hyppyjä. Uskaliaat hypyt toivat lisämaustetta ilmapallonäytöksiin.
Lentokoneiden pilotit alkoivat käyttää laskuvarjoa ensimmäisessä maailmansodassa, mutta vasta tietyn alkukangertelun jälkeen. Päällystö pelkäsi, että lentäjä luopuu koneestaan liian helposti, jos varjo on käytettävissä. Koneet olivat kalliita, miehet halpoja.

Vasta sodan lopussa saksalaiset ottivat laskuvarjon varustukseen. Ranskan ja Britannian sodanjohto pilkkasi heitä, mutta pian laskuvarjosta innostuttiin kaikissa ilmavoimissa.

Toisessa maailmanpalossa laskuvarjo pelasti monen lentäjän hengen. Mutta sillä tehtiin myös kohtalokas isku: elokuussa 1945 ydinpommi pudotettiin varjolla lentokoneesta räjähdyskorkeuteen Hirošiman yllä.


Pelastetaan koko lentokone

Uusimmasta eli avaruusteknisestä laskuvarjokehityksestä hyötyvät myös ilmailijat, jotka liikkuvat matalalla. Varjon kantokyky ylittää jo moneen kertaan pienen lentokoneen painon. Miksei kokonaisella koneella voisi olla laskuvarjo, kysyivät keksijät jo viime vuosisadalla.

Yksi keksijöistä oli Alan Klapmeier -niminen pienkonelentäjä, joka joutui 1985 onnettomuuteen jo lentokurssilla. Toinen lentäjä, jonka aurinko ilmeisesti oli sokaissut, kolhaisi konetta. Klapmeier ja hänen opettajansa laskeutuivat vaurioista huolimatta turvallisesti, mutta törmääjä kuoli.

Onnettomuus sai Klapmeierin miettimään, miten lentäjä voisi pelastautua pienkoneella, jonka hallinnan hän on menettänyt. Tuloksena syntyi lentokoneen pelastusvarjo, kauppanimeltään Caps (Cirrus airframe parachute system).


Kahvasta kiinni - ja leijuen alas

Kanadalainen karjankasvattaja Albert Kolk on yksi Capsin avulla pelastuneista. Huhtikuussa 2004 hän lensi Monasheevuorilla Brittiläisessä Kolumbiassa. Koneessa matkasi neljä henkeä: Kolk itse, hänen pojanpoikansa sekä kaksi ystävää.

Yhtäkkiä kone menetti ohjattavuutensa, kallistui ja lähti spiraalimaiseen syöksyyn kohti maata.

Kolk käski matkustajia kiinnittämään turvavyöt ja vetäisi siten punaisesta hätäkahvasta. Suuri laskuvarjo levisi yläpuolelle. Kone matkustajineen leijui kauniisti maahan.

Cirruksen jälkeen muutkin pienkonevalmistajat ovat lisänneet pelastusvarjoja koneisiinsa.

- Nykyään pienkoneisiin otetaan yleensä pelastusvarjo, kertoo toimitusjohtaja Ray Silander EuroVaasa Oy:stä, joka tuo Suomeen erimerkkisiä kevyitä ja ultrakevyitä lentokoneita. - Onneksi kukaan ei ole vielä Suomessa varjoa tarvinnut, mutta Manner-Euroopassa niiden avulla on jo pelastauduttu.

Koska hypätään avaruusasemalta?


Ehkä eniten laskuvarjotekniikassa kiehtoo hyppykorkeus. Nykyinen ennätys on yhdysvaltalaisella lentäjällä Joseph Kittingerillä. Hän hyppäsi jo 1960 ilmapallosta 31 kilometrin korkeudesta.

Samoihin aikoihin Yhdysvallat tutki, miten hypätä 500 kilometrin korkeudesta eli Maan kiertoradalta. Hyppääjän ympärillä olisi ollut paksu polyuretaanikerros. Puku, joka suojaa kitkan aiheuttamalta kuumuudelta, on avaruushypyssä yhtä tärkeä kuin laskuvarjo.

Hanke keskeytyi, mutta jos se olisi toteutunut, kyettäisiin nyt hyppäämään kansainväliseltä avaruusasemalta, joka lentää alle 400 kilometrin korkeudessa.

Idea elää yhä, vaikka alkutavoitteet ovat nyt melko varovaisia. Yhdysvaltalainen avaruuspukuvalmis¬taja Orbital Outfitters suunnittelee pukua tulevia "avaruussukelluksia" varten. Ensimmäinen tavoite on lyödä Kittingerin ennätys eli toteuttaa hyppy 40 kilometrin korkeudesta.


Sateenvarjosta rakettivarjoon


1100-luku Tarinan mukaan kiinalainen varas hyppäsi sateenvarjolla ikkunasta.

1495 Leonardo da Vinci luonnosteli laskuvarjon.

1617 Fauste Veranzio julkaisi Venetsiassa tutkielman laskuvarjon ominaisuuksista.

1783 Sébastien Lenormand teki Montpellierissä sarjan laskuvarjo-kokeita.

1785 Jean-Pierre Blanchard pudotti Lillessä laskuvarjolla koiran.

1797 André-Jacques Garnerin hyppäsi laskuvarjolla Pariisissa.

1911 Yhdysvaltalainen Grant Morton hyppäsi laskuvarjolla lentokoneesta.

1918 Saksalaiset varustivat taistelulentäjiä laskuvarjoilla.

1945 Hirošiman ydinpommi pudotettiin laskuvarjolla räjäytyskorkeuteen.

1960 Joseph Kittinger hyppäsi 31 kilometristä.

2002 Laskuvarjo laski kokonaisen pienlentokoneen turvallisesti maahan.

2009 Nasa testasi menestyksellisesti laskuvarjoa, joka kantaa 20 tonnia.

Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018