Kerttu suunnistaa taas Kongosta Suomeen pesimään. Lentäjää opastaa magneettiaisti, jonka tutkijat ovat paikantaneet oikeaan silmään ja ylänokkaan.


opastaa magneettiaisti, jonka tutkijat ovat paikantaneet
oikeaan silmään ja ylänokkaan.




Tänäkin keväänä miljardit muuttolinnut ovat matkalla pohjoiseen. Apunaan lintupiloteilla on gps, kartta ja kompassi, joiden turvin ne seuraavat maapallon magneettikentän viitoittamaa tietä. Enää muutama viikko, ja tuttu laulu kertoo kesän tulleen.

Yö humahtaa huhtikuisen Kongojoen ylle. Jokivarressa jakarandan oksilla hyppelee iltavirkku lehtokerttu. Sitä valvottaa sisäinen kello, joka tikuttaa lähtöaikaa.

Lähdön edellä lehtokertusta tulee yölintu, kuten useimmista sen viidestä miljardista matkakumppanista, jotka kevään tullen jättävät Afrikan. Edessä on ihana hyönteisiä kuhiseva kesä pohjoisessa. Ravintoa riittää, ja poikasia vaanivat pedot ovat harvassa. Ensin on kuitenkin taitettava tuhansia kilometrejä, paastottava Saharan hiekkamyrskyissä, ylitettävä Välimeri ja ohitettava lumihuippuiset Alpit. Hermostuneesti kerttu sukii Afrikan sydämessä kasvattamiaan uusia pyrstö- ja siipisulkia.

Kerttu tähyilee joen ylle nousevia tähtiä. Suunnistamista varten on paikannettava liikkumaton taivaannapa, joka on suoraan maapallon pyörimisakselin navan yläpuolella ja jonka mukaan lintu säätää kompassinsa. Jos taivas pysyy lähtöä edeltävinä öinä pilvisenä, lähtösuunta on pelkän sisäisen kompassin varassa. Korjaus maantieteellisen ja magneettisen navan suunnan välillä jää tekemättä.


Kompassi kertulla silmässä

Jo 1800-luvun puolivälissä uumoiltiin, että linnuilla on kompassiaisti. Todisteita saatiin kuitenkin vasta 1960-luvulla, kun lintutieteilijä Wolfgang Wiltschko osoitti laboratoriokokein, että linnut valitsevat muuttosuunnan magneettikentän perusteella. Hänen kokeissaan selvisi myös, että linnuilla on inklinaatiokompassi, joka osoittaa pohjoisen sijasta lähimmälle magneettinavalle, olipa se pohjoinen tai eteläinen (ks. maapallokuvaa ja selitystä seuraavalla aukeamalla).

Vuonna 1981 Frankfurtin yliopistossa työskentelevä Wiltschkon tutkimusryhmä havaitsi, etteivät heidän kyyhkynsä kyenneet suunnistamaan pilkkopimeässä. Kompassiaisti vaati selvästi valoa. Seuraavana vuonna teoreettisen biofysiikan tutkija Klaus Schulten osoitti, että magneettikenttä vaikuttaa valoherkkien molekyylien välisiin reaktioihin. Linnun silmässä tällaiset molekyylit muuntaisivat magneettikentän voimaviivat visuaaliseksi ärsykkeeksi. Näkevätkö linnut siis magneettikentän?






Henrik Mouritsenin

Muutto-ohjelma auttaa noviisia

Huhtikuun puolenvälin jälkeen lehtokerttumme on edennyt savannivyöhykkeen pohjoisosiin, mistä se tankattuaan starttaa suoraan Saharan ylitykseen. Savannilla sen paino lähes tuplaantuu parissa viikossa. Se riittää mainiosti runsaan 2 000 kilometrin nälkälentoon, muttei vielä kuormita lentäjää liikaa.

Mikä ohjaa matkan kulkua? Mistä lintu tietää tankata sopivasti oikeaan aikaan? Salaisuus on periytyvä muutto-ohjelma, jonka avulla ensikertalaisetkin löytävät perille, vaikka määränpää on niille täysin tuntematon. Ohjelma paitsi opastaa linnut lähtemään oikeaan suuntaan myös kertoo niille, kuinka pitkään suuntaa pitää seurata. Jos matkan varrella on syytä kääntyä, mutkatkin ovat koodautuneina ohjelmaan. Uuden suunnan ottamisen laukaisee sisäinen kello tai kompassilukema.

Kompassilukema säätelee myös tankkaamista. Kun tutkijoiden hoteisiin kotimaahansa jääneet satakielet "siirrettiin" magneettikenttää manipuloimalla pohjoiseen Afrikkaan, ne alkoivat ahkerasti lihottaa itseään Saharan ylitystä varten.


Karttakin muistissa konkarilla

Kokeneet linnut sen sijaan kykenevät navigoimaan muutto-ohjelmasta riippumatta ja suuntaamaan tuttuun kohteeseen, vaikka ne kesken muuttomatkan siirrettäisiin entuudestaan tuntemattomaan paikkaan. Samassa tilanteessa ensikertalaiset vain jatkavat sisäsyntyisen muutto-ohjelman säätämään suuntaan.







Gps löytyi nokasta

Linnun silmän inklinaatiokompassi kelpaa leveyspiirin määrittämiseen, sillä magneettikentän voimaviivojen kaltevuus eli inklinaatio muuttuu pohjois-eteläsuunnassa. Karttaan kuitenkin tarvitaan kaksi koordinaattia. Miten lintu tunnistaa itä-länsisuunnan eli pituuspiirin?

Sitä paitsi moni muukin eläin pystyy samaan. Eläinten suunnistusta tutkiva Rachel Muheim amerikkalaisesta Virginian teknisestä korkeakoulusta kertoo kokemuksistaan punatäplävesiliskojen parissa:






Gerta Fleissnerin








Myötätuulen selässä Saharan yli

Kun sää ja tuuliolot suosivat, lähtövalmis kerttu pyrähtää lentoon. Saharan yllä se nousee kahden kilometrin matkakorkeuteen ja antaa myötätuulen siivittää. Keväällä se voi näin nauttia yläilmojen raikkaudesta. Toisaalta syksyllä sen täytyy kärvistellä aavikon paahteessa, sillä etelään kuljettavat pasaatituulet puhaltavat matalammalla, alle kilometrin korkeudessa.

Myötätuulen selässä kerttu taittaa jopa 700 kilometriä yössä. Aamunkoitteessa se etsii katveisen levähdyspaikan muttei tarpeen tullen kaihda lentorupeaman pidentämistä puolelle päivin. Viidesosa muuttajista jopa ylittää aavikon 40-60 tunnisssa yhtä lentoa.

Auringonlaskun aikaan lehtokerttu valmistautuu taas lähtöön. Se tarkkaa auringon polarisaatiovyötä, joka kaartaa pohjois-eteläsuunnassa koko taivaankannen poikki (ks. kuvia ja selitystä edellisellä aukeamalla). Polarisaatiovyön suhteen lintu joka ilta tarkastaa kompassinsa, jonka ilmoittama magneettisen navan suunta paikoitellen poikkeaa paljonkin maantieteellisestä pohjoisesta.

Tosin auringonlaskun suuntakin vaihtelee leveysasteen ja vuodenajan mukaan. Rachel Muheim pitää mahdollisena, että linnut toistavat toimenpiteen auringonnousun aikaan ja valitsevat todelliseksi pohjois-eteläsuunnaksi auringonlaskun ja -nousun osoittamien suuntien keskiarvon.

Nopeimmillaan Sahara jää taakse parissa päivässä, mutta voi sen ylittäminen kestää viikonkin. Matkan vaatiman paaston aikana kerttu polttaa osan elimistään ja lihaksistaan energiaksi ja säästää samalla polttoainetta keventämällä itseään.


Toukokuussa halki Euroopan

Saharan ylityksestä selvinnyt lehtokerttumme päättää lepuuttaa siipiään Caprilla. Siellä sen kutistunut elimistö palautuu parissa päivässä, ja energian varastointi seuraavaa etappia varten alkaa.

Runsaan viikon kuluttua Napolinlahti jää taakse. Kerttu seurailee Italian rannikkoa pohjoiseen. Onneksi nyt ei tarvitse pelätä välimerenhaukkoja, jotka syksyllä harventavat muuttajien parvea reippaalla nokalla. Ne ajoittavat pesintänsä pikkulintujen muuttosesonkiin, ja kerttua on usein haukkaperheen ruokalistalla. Haukat ovat kuitenkin vain yksi matkan monista vaaroista. Kokemus on paras suoja.  Ensimmäisen elinvuotensa aikana arviolta 80 prosenttia muuttolinnuista menehtyy, mutta kerran takaisin kotiseudulleen selvinneistä suurin osa palaa aina uudelleen.

Alppien juurella kerttu nostaa lentokorkeutta. Sen tavoitteena ei silti ole ottaa suoraa kurssia vuoriston yli, eikä se korkeimpien huippujen tasolle ylläkään. Sen lento myötäilee solien ja laaksojen kulkua.

Enää viimeinen etappi halki Keski-Euroopan. Toivottavasti ei tarvitse pysähtyä pitämään sadetta tai odottaa vastatuulen lauhtumista.

Ei enää siiveniskuakaan! Juuri ennen kesäkuun alkua kerttumme laskeutuu tuttuun rantapusikkoon. Takana on yli 8 000 kilometriä ja melkein kaksi kuukautta matkantekoa. Pulppuileva lavertelu lehteen ehtineen pensaston suojista kertoo lehtokertun palanneen. Huomaamattoman harmaanruskea laulaja panee parastaan.

"Hyväkuntoinen, kokenut poikamies", se kailottaa lähiympäristöön. On vain pari kuukautta aikaa valloittaa reviiri ja puoliso, rakentaa pesä ja saattaa uusi sukupolvi matkaan kohti Afrikkaa.



Eeva Mäkelä on Saksassa asuva filosofian tohtori, geologi ja vapaa toimittaja.

Lehtokertun matkareitin kuvaus perustuu pääosin Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimiston keräämiin havaintoihin. Lehtokertun etappien ajoitus vastaa tutkijoiden ilmoittamia keskimääräisiä ohitusaikoja tai muuton huippua kullakin väliasemalla.

Silmä suuntii etelän ja pohjoisen, nokka idän ja lännen


Silmäkompassillaan lintu aistii maapallon magneettikentän voimaviivojen kaltevuuden eli inklinaation. Siitä näkee sijoituksen pohjois-eteläsuunnassa eli millä leveysasteella ollaan.

Maapallon magneettikentän voimaviivat lähtevät eteläiseltä magneettinavalta ja kaartavat päiväntasaajan yli pohjoiselle navalle. Navoilla viivat sojottavat pystysuoraan ylöspäin. Kohti päiväntasaajaa niiden kaltevuuskulma horisonttiin nähden pienenee, kunnes magneettisella päiväntasaajalla inklinaatio on nolla. Siksi voimaviivojen kaltevuudesta voi päätellä leveyspiirin.

Inklinaatiokompassi näyttää myös, minkä taivaanrannan takana sijaitsee lähin magneettinapa. Voimaviivojen ja horisontin leikkauspiste nimittäin osoittaa aina sinne. Tämä sopii muuttolinnuille, jotka sekä eteläisellä että pohjoisella pallonpuoliskolla suunnistavat keväisin kohti napaa ja syksyisin siitä poispäin.


Nokassaan linnulla on lisäksi kolmiulotteinen magneettikentän aisti. Sen perusteella lintu ilmeisesti osaa sijoittaa itsensä magneettisuuskartalle myös itä-länsisuunnassa.
Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, mitä magneettikentän ominaisuutta lintu tässä hyödyntää. Maapallon joillakin alueilla magneettikentän voimakkuudessa kyllä on selviä itä-länsisuuntaisia eroja, mutta esimerkiksi suomalaiskertun muuttoreitillä ne ovat pieniä.



Kompassilukemaa pitää vielä säätää, jotta lintu saisi tarkan pohjois- tai eteläsuunnan. Magneettiset navathan sijaitsevat hieman eri paikassa kuin maapallon pyörimisakselin päät eli maantieteelliset navat.


1. Ennen muuttoon lähtöä lintu säätää kompassinsa taivaannapaa kiertävien tähtien avulla.


2. Muuton aikana lintu turvautuu auringon nousun ja laskun aikaiseen polarisaatiovyöhön.

Kun auringonvalo on sironnut ilmakehän kaasumolekyyleistä, sen säteily värähtelee enää vain yhdessä suunnassa. Ilmiötä kutsutaan tasopolarisaatioksi eli lineaariseksi polarisaatioksi. Taivaan eri puolilla polarisoitumisaste ja polarisaation kulma vaihtelevat. Tämä synnyttää polarisaatiokuvioita, joita ihminen ei näe paljain silmin mutta joita monet eläimet käyttävät suunnistamiseen.

Polarisoivilla aurinkolaseilla hahmotat, mistä on kyse. Kun kääntelet laseja, löydät taivaalta 90 asteen päästä auringosta vyöhykkeen, joka lasien läpi näyttää muuta taivasta tummemmalta. Siinä polarisaatio on voimakkaimmillaan.

Selvimmin polarisaatio näkyy auringon ollessa lähellä taivaanrantaa. Silloin maksimaalisesti polarisoituneen valon vyö lähtee horisontista kohtisuoraan ylöspäin ja kaartaa koko taivaankannen poikki vastakkaiselle taivaanrannalle. Polarisaatiovyön asennosta ja etenkin aamu- ja ilta-asennon erosta voi päätellä maantieteellisen navan suunnan.


Koska lintu osaa säätää kompassiaan, sitä ei häiritse edes magneettinapojen vaellus (ks. Pohjoisnavalla kaksi napaa 2020, Tiede 2/2008, s. 56-58). Magneettikentän täyskäännöskään ei haittaisi, koska inklinaatiokompassissa ei ole pohjoisneulaa vaan "napaneula" (ks. Miten käy, kun magneettinavat kääntyvät?, Tiede 8/2006, s. 30-33).

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018