Jotkin ruoat voivat auttaa sopivaan tunnelmaan, mutta todellisia seksivaikutuksia lienee vasta tulevaisuuden funktionaalisilla elintarvikkeilla.


seksivaikutuksia lienee vasta tulevaisuuden funktionaalisilla elintarvikkeilla.


Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2006



Kama Sutra, maailmankuulu intialainen rakkaudentaidon opas tarjoaa myös lemmennostatusaineiden reseptejä: "Hunajalla makeutettu maito, jossa on keitetty pässin tai pukin kiveksiä, tekee miehen, joka sitä juo, vahvaksi kuin sonni."

Seksin historiassa riittää samanlaisia ohjeita ruoista, juomista ja uutteista, jotka nostavat mieskuntoa tai lisäävät halua tai mielihyvää. Tehosteita ovat testanneet sankarit pyöreän pöydän ritareista Homer Simpsoniin.

Lemmenruokia kutsutaan afrodisiakumeiksi kreikkalaisen rakkaudenjumalattaren Afroditen mukaan. Hän astui maailmaan meren kuohuista simpukankuorella seisoen, ja simpukoihin kuuluva osteri mainitaankin yleensä ensimmäisten joukossa, kun listataan maailmankuuluja afrodisiakumeja. Sen nimeen ovat vannoneet Casanova ja monet muut suuret rakastajat.


Jokaisella kansalla omat tehotippansa

Meikäläinen poronsarviuute noudattaa maailmanlaajuista perinnettä, jonka mukaan lemmenherkun raaka-aineen on hyvä muistuttaa joko miehen tai naisen sukupuolielintä. Esimerkiksi osterit, aprikoosit, viikunat ja mantelit tuovat mieleen naisen vulvan, kun taas erilaiset sarvet ja juuret sekä parsa ja banaani ovat fallosmaisia. Tähän sarjaan kuuluu myös avokadopuu, jota muinaiset asteekit nimittivät kivespuuksi pareittain riippuvien hedelmien mukaan.

Valitettavasti perinteiset tropit eivät toimi niin kuin toivottaisiin. Arvovaltainen Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkelaitos FDA toteaa selvityksessään, että alan tutkimusten saldo on tyrmäävä: "Ruoan tai luontaistuotteiden lemmennostatusväitteillä ei ole mitään tieteellistä pohjaa, vaan kaikki perustuu kansanperinteeseen."

Tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, että vaikkei suoria seksivaikutuksia ole, jotkin aineet voivat sopivissa oloissa muuten avittaa lempeä.


Taustalla ravitsevuus tai hiostavuus

Monissa "lemmenruoissa" on paljon tarpeellisia ravintoaineita. Puutteellisen ravitsemuksen aikoina viikunoiden, taateleiden ja hunajan nopeasti imeytyvä sokeri tai manteleiden ja siementen rasva ja proteiini ovat varmasti antaneet virtaa myös seksileikkeihin. Lisäksi ruokien vitamiinit ja hivenaineet ovat hormonien tärkeitä rakennusaineita. Esimerkiksi osterit sisältävät tavallisista ruoka-aineistamme eniten sinkkiä, jota tarvitaan moniin hormoneihin.

Useilla ruoka-aineilla on myös mitattavia fysiologisia vaikutuksia, jotka ovat samankaltaisia kuin kiihottumisen aikana koetut. Tällainen tuntemus on esimerkiksi ruoan vaikutus sydämen sykkeeseen. Näin syöminen voi voimistaa eroottista latausta, joka on jo valmiiksi olemassa.

Klassinen esimerkki on jo tuhansia vuosia käytetty espanjankärpänen, toukohärkiin kuuluvista kovakuoriaisista saatava valmiste. Sen sisältämä kantaridiini on suurina annoksina tappavaa mutta pieninä pitoisuuksina aiheuttaa polttavan tunteen nielussa ja virtsaan erittyessään myös virtsateissä. Polte muistuttaa eroottista kiihottumistilaa.

Tavallisista ruoista chili ja muut tuliset mausteet nostavat sydämen lyöntitiheyttä, nopeuttavat verenkiertoa ja lisäävät hikoilua - melkein kuin rakastellessa.

Toisaalta moni meille mieluinen uskomus on tieteellisen tutkimisen jälkeen passitettu raa’asti kansanperinneosastolle. Esimerkiksi suklaan maine lemmennostattajana on tarkoissa tutkimuksissa romuttunut. Vaikka suklaasta on eristetty muun muassa monia aivojen mielihyväkeskukseen vaikuttavia aineita, niiden pitoisuudet ovat niin pieniä, ettei tämä kaakaojaloste ehdi toimia eroottisena herkkuna ennen lempimishalut tappavaa suklaaähkyä.


Uutta toivoa aivokemiasta

Aivojen sanotaan olevan tärkein sukupuolielin. Aivoista onkin löydetty halun ja kiihottumisen biokemialliset tapahtumapaikat sekä ahdistuksen ja pelon synkkä maja. Tiedetään, että molempien keskusten toiminta vaikuttaa siihen, millaiseen aistinautintoon kehomme yltää. Myös monet seksuaaliseen kiihottumiseen ja mielihyvän tunteeseen liittyvät fysiologiset mekanismit ja biokemialliset reaktiosarjat on selvitetty.

Ruoassa tiedetään olevan useiden lemmenfysiologian mekanismien välittäjäaineita tai niiden matkijoita, mutta tieteellisesti pitävää näyttöä siitä, että ruoka vaikuttaisi biokemiallisesti haluun ja kiihottumiseen, saataneen vasta kaukana tulevaisuudessa. Vaikutuksesta aivoihin on vasta ylimalkaisia viitteitä.

Esimerkiksi pieni määrä alkoholia rentouttaa ja lievittää ahdistusta, mikä lienee alkoholin mekanismi lemmenliemenä. Sen "terapeuttinen ikkuna" on kuitenkin varsin kapea, sillä paria lasillista suurempi määrä on jo pahaksi.

Tämän asian kuuluisin toteaja taitaa olla Shakespeare Macbeth-näytelmässään:


Macduff: Mihin kolmeen asiaan se viini niin vahvasti vaikuttaa?

Portinvartija: No siihen, armollinen herra, että tulee punaisia neniä, nukuttaa ja kusettaa. Se lietsoo lihanhimon liekkeihin ja sammuttaa sen, ja halun se nostaa mutta kyvyn se kaataa. (Suom. Matti Rossi)


Osterit puolestaan sisältävät yhdisteitä, joiden tiedetään ihmisillä lisäävän estrogeenin ja testosteronin erittymistä. Osterihavainnosta kerrottiin American Chemical Societyn viimevuotisessa kokouksesssa. Tästä on kuitenkin pitkä polku sen tieteelliseen osoittamiseen, että ostereilla olisi lemmennostatusvoimaa.


Kohti funktionaalisia lemmenruokia

Onneksi tutkijoilla riittää intoa. Seksuaalisuuden tutkimus on aktiivista, ja sysäystä lemmennostatukseen etsitään niin lääkeaineiden kuin luonnon omien vaihtoehtojen joukosta.

Elintarvike- ja ravitsemustutkimuksen yhtenä tavoitteena on jo 15 vuotta ollut kehittää funktionaalisia eli terveysvaikutteisia elintarvikkeita, joiden teho pystytään mittaamaan ja osoittamaan tieteellisesti. Yksi tutkimuslinjoista ovat mielialaan vaikuttavat ruoan ainesosat, mood food, ja tässä osa tutkijoista on kiinnostunut eroottisista nautinnoista.

Funktionaalisten ruokien testaus muistuttaa lääketutkimusta. Tieteellisesti pätevä tulos saadaan niin, että osa koehenkilöistä saa tutkittavaa ainetta ja osa tehotonta lumeainetta kaksoissokkotutkimuksena: annokset on koodattu niin, ettei koehenkilö eikä edes annokset jakava tutkija tiedä, kumpaa ainetta kenellekin tulee.

Lemmenvaikutuksen toteaminen on haaste sinänsä. Luotetaanko koehenkilöiden raportoimiin yhdyntöjen tai tyydytysten lukumäärään, vai mitataanko jotakin seksuaalisen reaktiosarjan osatekijää, kuten miehellä veren pakkautumista penikseen? Tehdäänkö testaukset laboratorio-oloissa, ja jos tehdään, ovatko tulokset sovellettavissa tavalliseen elämään?

Tulosten luotettavuuden varmistamiseksi ne pitäisi myös pystyä toistamaan, eli toisen tutkimusryhmän olisi havaittava sama teho toisia koehenkilöitä käyttäessään.

Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittäminen ja niiden tehon tieteellinen todentaminen on siis vaikeaa, hidasta ja kallista. Mylly kuitenkin pyörii koko ajan. Niinpä uuden ruokatyypin - funktionaalisen lemmenruoan - ilmaantuminen saattaa olla vain ajan kysymys.



Anu Hopia on elintarvikekemian dosentti ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018