Hiilineutraloinnin idea on hyvä. Jotkin firmat jopa toteuttavat sen hyvin.




Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2008



Mitä jos hiilidioksidin päästökiintiöt olisivat talouskohtaisia?

Oletetaan, että olisit juuri hankkinut kotiisi tehokkaan lämpöpumpun. Silti perheesi pitää vähentää päästöjä vielä kymmenen prosenttia, koska kotinne on iso.

Sähköllä lämmittävän ahtaasti asuvan naapurisi ei tarvitse vähentää päästöjään. Vaihtamalla suoran sähkölämmityksen lämpöpumppuun naapurisi kuitenkin saavuttaisi sinun vähennystavoitteesi.

Mitä jos maksaisit naapurillesi lämpöpumpun, jotta hän vähentäisi päästöjä sinun perheesi puolesta? Se olisi halvempaa kuin ottaa käyttöön vielä parempaa tekniikkaa omassa talossasi - siellähän on jo moderni lämmitysjärjestelmä.

Oletetaan vielä, että asutte kuvitteellisessa Centralian kunnassa, jossa tällainen kaupankäynti ei ole sallittua. Naapurikunta Marknadsbyssä naapurikauppaa käydään. Kummassa kunnassa haluaisit asua?

Suunnilleen samasta on kyse niin kansainvälisessä kasvihuonekaasujen päästökaupassa kuin esimerkiksi lomalentojen hiilinollauksessakin. Molempia on kritisoitu.


Hiilineutralointia parjataan

Hiilinollauksessa arvioidaan, kuinka paljon yksi lento aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Matkustaja maksaa sitten yritykselle, joka poistaa saman määrän hiiltä ilmakehästä esimerkiksi istuttamalla metsää tai saa aikaan päästövähennyksen vaikka investoimalla tuulivoimaan.

"No jo on kaikkea keksitty, hiilineutralointi lentomatkustajille. Aivan käsittämätöntä soopaa. Rahalla saa hyvän omantunnon", ihmetteli esimerkiksi nimimerkki esko Helsingin Sanomien Pakokaasuja-blogin kommenttipalstalla.

Jos itse vähennän päästöjä maksamalla kalliista tekniikasta, se on moraalista. Jos maksan rahaa jollekin muulle samojen päästöjen vähentämiseksi, se on niin tekopyhää, että sitä verrataan jopa anekauppaan. Miksi?


Onko se kuin anekauppaa?

Anekaupassa kirkko keräsi varoja omaan toimintaansa. Vastineeksi se tarjosi kiirastulessa vietettävän ajan vähentämistä. Hiilineutraloinnin vertaaminen anekauppaan tuo mieleen, ettei synti olekaan hiilipäästöt vaan kulutusyhteiskunnasta nauttiminen ilman katumusharjoituksia.

Esimerkiksi parodiasivusto http://www.cheatneutral.com/ vapauttaa pettäjän syyllisyydestä, jos pettäjä maksaa jollekin toiselle, joka jättää pettämättä puolisoaan.

Analogia ontuu. Puolisoita on syy kohdella yksilöinä, hiilidioksidimolekyylejä ei.

Jos hiilineutralointiin tarkoitetut varat menisivät vain kerääjien omaan toimintaan, olisikin syytä huoleen. Menevätkö rahat oikeasti päästövähennyksiin?

Cheatneutralin surkimuksella Alexilla ei ole toivoa saada edes satunnaista seksiseuraa. Kun hän maksusta "jättää pettämättä", vain raha vaihtaa omistajaa. Miten voidaan olla varmoja, ettei lomalentäjän maksamia päästövähennyksiä  olisi tehty muutenkin?


Muuttiko maksaminen mitään?

Sama epäilys kompensoinnin näennäisyydestä herää Kioton joustomekanismeista, joilla teollisuusvaltiot voivat toteuttaa ilmastopolitiikkaansa vähentämällä päästöjä kehitysmaissa. Esimerkiksi Kiinassa rakennetaan länsimaisella omatuntorahalla vesivoimaa. Ajatuksena on, että ilman tätä panostusta Kiina rakentaisi vastaavan kapasiteetin hiilivoimaa.

Vesivoimaan kriittisesti suhtautuvan ympäristöjärjestön International Riversin mukaan useimmat padot olivat kuitenkin jo valmiita tai rakenteilla, ennen kuin yhtiö sai länsimaista tukea, kertoo tiedelehti New Scientist.

Esimerkiksi Xiaogushanin padon rakennus Gansun maakunnassa alkoi vuonna 2003. Myöhemmin pato hyväksyttiin ohjelmaan, jonka ansiosta jossakin teollisuusmaassa - todennäköisesti Euroopassa - on lupa tupruttaa ilmaan kolme miljoonaa tonnia hiilidioksidia, jota muuten ei olisi saanut päästää.

Entä miten otetaan huomioon se, että päästöt ja niiden ehkäisy tapahtuvat eri aikaan?

Jos lennän tänä kesänä Kreikkaan, lentokoneen moottorista tulee annos hiilidioksidia ilmaan heti. Se alkaa lämmittää ilmastoa välittömästi.

Jos nollaan hiilipäästöni puita istuttavan yrityksen välityksellä, metsityshanke alkaa hitaasti imeä hiiltä ilmakehästä kasvavaan biomassaan. Voi kestää vuosikymmeniä, ennen kuin olen maksanut hiilivelkani.
Velasta pitäisi maksaa korkoa, mutta aina tätä viivettä ei ole otettu huomioon.


Yhtiöitä kannattaa vertailla

Kuluttaja voi onneksi vaikuttaa nollaustulokseen valitsemalla, kenelle maksaa. Hiilineutralointia tarjoavia yrityksiä on paljon. Poistetun hiilitonnin hinta vaihtelee yllättävän paljon, samoin käytetyt menetelmät.




Maksaja, tarkista nämä


Lennon hiilipäästöjen nollauksesta kannattaa maksaa. Uusi hiilikapitalismi on kustannustehokkain tapa saavuttaa tavoitellut päästövähennykset, kunhan nollausta tarjoavat yhtiöt täyttävät seuraavat kriteerit:

- raha käytetään hankkeisiin, jotka muuten jäisivät toteuttamatta

- elinkaarensa aikana hankkeet vähentävät päästöjä aidosti

- on otettu huomioon viive alkuperäisten päästöjen ja päästövähennysten toteutumisen välillä.


Vertailua muun muassa osoitteessa www.ecobusinesslinks.com/
carbon_offset_wind_credits_
carbon_reduction.htm





www.cdmgoldstandard.org/

Suomessa vasta alussa

Meikäläisistä matkatoimistoista Finnmatkat tarjoaa mahdollisuuden osallistua ilmastotalkoisiin vapaaehtoisella yhden euron summalla matkavarausta kohden. Se käytetään Gold Standard -ehdot täyttäviin hankkeisiin.

Vaihtoehtona ovat Atmosfair-organisaation uusiutuvan energian ja energiansäästön projektit tai Climate Care -organisaation avustushankkeet, joihin kuuluu energian lisäksi metsäprojekteja. Atmosfairin tuloista hankkeisiin menee 80 prosenttia, Climate Caren projekteista 60 prosenttia.

Finnair ei tarjoa asiakkailleen päästöjen kompensointia. Blue1 tekee yhteistyötä jo kymmenen vuotta päästökompensoinnissa toimineen Carbon Neutral -yhtiön kanssa. Se käyttää rahat fossiilisen energian korvaamiseen uusiutuvalla energialla, energiatehokkuuden parantamiseen ja metsitykseen.

Maan ystävät kritisoi päästöjen kompensointia. Sen sijaan se tarjoaa mahdollisuutta rahoittaa vapaaehtoisella lentomaksulla (http://www.lentomaksu.fi/) omaa kampanjatoimintaansa.