Sinnikäs keksijä selvitti da Vincin raapustukset. Leonardo da Vincin muistikirjan lehdillä kohtaavat toisensa haarniska ja väkipyörästön osat. Kymmeniä vuosia tutkijat ounastelivat, että piirroksiin kätkeytyi mekaaninen mies. Sitten yhdysvaltalainen itseoppinut keksijä, robotikko Mark Rosheim herätti robottiritarin henkiin.






Joulu 1965. Mark Elling Rosheim repii käärepaperin hartaasti odottamastaan paketista. Pahvilaatikosta paljastuu punaisen ja sinisen kirjava robotti, muovisoturi, jonka viisivuotias heti kuvittelee kukistaneen monta vihamielistä avaruuden muukalaista ketterillä kourillaan.

Mark käynnistää robotin ja seuraa silmät tapilla sen jokaista liikettä. Kone rullaa pitkin lattiaa, mutta sen käsivarret pysyvät liikkumattomina.

Missä vika, ihmettelee punapää. Kun isä selittää, että lelusoturin käsivarsia liikutellaan sen selässä olevista vivuista, pettynyt poika puuskahtaa: "Sehän on robotti! Sen pitäisi liikkua ihan itsestään."


Harmi johti harrastukseen

Viisivuotiaan pettymys kiteytyi toimintatarmoksi. Mark alkoi koota robotteja pahvilaatikoista ja rakennussarjoista.
Vähitellen Markille valkeni, että ei pelkästään hänen lelurobottinsa ollut epäonnistunut: muut robotit liikkuivat ihan yhtä kömpelösti. Silti ajatus ihmisen lailla liikkuvasta robotista ei hellittänyt. Teini-iässä Mark alkoi kehitellä uudenlaisia, entistä liikkuvampia tekoniveliä.

Samoihin aikoihin televisiossa esitettiin dokumenttisarja Leonardo da Vincistä, joka otti mallia luonnosta ja pyrki töissään mahdollisimman aitoon vaikutelmaan. Ohjelma sytytti Markissa Leonardo-kipinän. Hän alkoi keräillä renessanssitaiteilijaan liittyvää kirjallisuutta ja pyrki pääsemään jyvälle tämän ajattelutavasta.

Markille selvisi, että Leonardo tutki ihmisen mittasuhteita, piirsi liikeratakaavioita, teki ruumiinavauksia ja tallensi havaintonsa yksityiskohtaisiin anatomisiin piirustuksiin. Niin yksityiskohtaisiin, että ne ovat innoittaneet jopa sydänkirurgian kehittäjiä. Mark oppi Leonardon piirroksista, kuinka lihakset kiinnittyvät niveliin ja millaisia liikeratoja ne sallivat.  


Leonardokin mietti robottia

Leonardo oppaanaan Mark Rosheim jatkoi pähkäilyään robottinivelten parissa. 18-vuotiaana hän anoi ensimmäistä patenttiaan - vielä kuitenkaan tietämättä, että itse asiassa hänellä ja 500 vuotta sitten eläneellä moniosaajalla oli yhteinen tavoite. Vuoden 1495 tienoilla Leonardo da Vinci pyöritteli mielessään läntisen maailman ensimmäisen humanoidirobotin rakentamista.

Leonardon robotista saatiin vihiä 1957. Leonardo-tutkija Carlo Pedretti äkkäsi haarniskan ja väkipyöräkoneiston osia Codex Atlanticuksesta, joka on Leonardon kirjoitusten ja piirrosten yli 1 000-sivuinen kokoelma. Hän arveli osien kuuluvan itsestään liikkuvaan mekaaniseen ritariautomaattiin. Kymmenisen vuotta myöhemmin aavistelut saivat lisää pontta, kun Madridin kansalliskirjastosta putkahti esiin kaksi kadonneiksi luultua Leonardon käsikirjoitusta. Ne nimettiin Madrid I:ksi ja Madrid II:ksi.

Madrid I on mekaniikkaa käsittelevä opus 1490-luvulta. Leonardo on piirtänyt siihen viimeisteltyjä kuvia aiemmin Codex Atlanticuksen lehdille villisti luonnostelemistaan koneista. Madrid I:ssä Leonardo luo perustan nykyaikaiselle robotiikalle, tähdentää Mario Taddei kirjassaan Leonardo da Vinci’s Robots. Taddei johtaa italialaista Leonardo3-multimediafirmaa, jonka tutkimusryhmä perehtyy Leonardon työhön sekä teoreettisesti että mallikokein.

Käsikirjoituksen yhyttäminen kirkasti kuvaa Leonardosta mestarillisena mekaniikan taitajana. Itse ritarirobottia siitä ei kuitenkaan löytynyt.


Mestari otti mallia antiikista 

Leonardo oli jo 26-vuotiaana Firenzessä rakentanut yhden robotin: itsestään liikkuvan vaunun, jonka kulkurata voitiin ohjelmoida koneiston hammasrattaisiin kiinnitettävillä muodoltaan kukan terälehteä muistuttavilla palikoilla.

Innoitus automaattien rakentamiseen tuli antiikin teksteistä, joita latinaa ja kreikkaa taitamaton Leonardokin varmaan tunsi, sillä antiikki oli muotia. Käännöskirjallisuuden lisäksi sitä tekivät tunnetuksi arkeologiset löydöt. Esimerkiksi Roomassa vuonna 1480 kuppilan omistaja kalautti kellaria kaivaessaan lapionsa vahingossa Neron Domus Aureaan, kultaiseen taloon. Pinturicchio, Rafael ja Michelangelo laskeutuivat soihtuineen kopioimaan palatsin seinämaalauksia.

Antiikin Kreikassa arvostettiin insinööritaitoa. Leonardon edeltäjinä voidaan pitää Ktesibiosta ja Heronia sekä Filonia, jonka pneumatiikan kirja ilmeisesti löytyi Leonardon hyllystä. Aleksandrian Heron oli tuottelias keksijä, joka värkkäsi härveleitä höyryvoimalla pyörivästä pallosta pyhää vettä pirskottavaan kolikkoautomaattiin, ja saman kaupungin Ktesibios tunnetaan esimerkiksi vesiuruistaan.


Muistiinpanot täynnä tavaraa

Mark Rosheim törmäsi tutkija Carlo Pedrettin uumoiluihin Leonardon robotista vasta 1990-luvulla tehdessään taustatutkimusta robottien historiasta kertovaan kirjaansa. Olisiko Leonardolla todella ollut mielessään mekaaninen mies? Sen kun saisi herätettyä henkiin! Rosheim ryntäsi Minnesotan yliopiston kirjastoon tutkimaan Leonardon papereita ja kahlasi läpi koko 12-osaisen ja yli 400 kiloa painavan Codex Atlanticuksen. Jospa löytyisi vielä jotakin osviittaa robotin rakenteesta! 

Pedrettin mainitsemat haarniska ja väkipyörästö täytyy tihrustaa esiin neljältä erilliseltä sivulta, joille on niiden lisäksi siroteltu erilaisia koneenosia, mekaanisia soittimia, sotakoneita, nostureita, ihmishahmoja ja geometrisia kuvioita. Mark Rosheim vertaakin Leonardon luonnoksia lautasliinan kulmaan tehtyihin raapustuksiin.

Vaikka mistään ei löytynyt sen tarkempia vihjeitä, Rosheim ryhtyi jäljittämään Leonardon aivoituksia. Alustavat tutkimustuloksensa hän julkaisi 1994 kirjassaan Robotic Evolution. Lomaillessaan samana talvena Los Angelesissa hän sai päähänsä etsiä käsiinsä Kalifornian yliopistossa työskentelevän Carlo Pedrettin. Pedretti kutsui Markin kotiinsa ja pyysi häntä kirjoittamaan robottiritarista julkaisusarjaansa.


Vihjeistä rakentui robottisoturi

Artikkeli ilmestyi 1997, ja sen jälkeen Rosheim kävi tosi toimiin. Ensin Firenzen tieteenhistorian museo pyysi häneltä robotin mallia renessanssin mekaanisia ihmeitä esittelevään näyttelyyn.

Rosheim mallinsi ritarin toimintaa tietokoneanimaatiolla, jossa robotin moottorina toimii Leonardon piirtämä kellokoneisto. Ritarilla on liikkuva leuka ja joustava kaula. Se pystyy nousemaan jaloilleen, avaamaan visiirinsä ja liikuttamaan käsiään ylös ja alas. Ehkä Leonardo pani sen lyömään rumpua?

Vuonna 2002 Leonardon robotti sitten lopulta virkosi 500-vuotisesta unesta. BBC usutti Rosheimin rakentamaan ritarin Leonardosta kertovaa dokumenttisarjaansa varten. Sitä värkätessään Rosheim jätti suuritöisen kellokoneiston pois, sillä sen tarkoitus ei selviä Leonardon epätäydellisistä muistiinpanoista. Ylävartalon ja käsivarsien liikuttamiseen riitti hihnavälitteinen väkipyörästö.

Syntyi mekaaninen ritari, jonka käsivarret avautuivat ja sulkeutuivat kuin halaukseen. Kenet sen oli tarkoitus ottaa rautaiseen rutistukseensa?

Tätä nykyä Rosheimin ritariautomaatin omistaa amerikkalainen Leonardo-harrastaja Benedict Joseph Sweeney. Se on kiertänyt monissa näyttelyissä eri puolilla Yhdysvaltoja.


Analyysi tuotti uuden robotin

Rosheimin yhden miehen harrastuspohjalta rakentama robotti innoitti resursseiltaan mittavampaa Leonardo3-multimediayritystä tarttumaan käsikirjoitusliuskoihin. Ryhmä on tallentanut kaikki Leonardon kirjoittamat ja piirustamat sivut digitaaliseen muotoon ja selvittänyt niiden välisiä yhteyksiä. Analyysinsä perusteella se päätteli, että robottiin liittyvillä sivuilla piilee useampia laitteita.

Rosheimin mainitsema kellokoneisto on liian mutkikas tavalliseen kelloon. Leonardo3:n tutkijat veikkaavat, että Leonardolla oli mielessä mekaaninen maailmankaikkeuden malli, armillaaripallo, jonka käyntiä sääteli heiluri. Hyvin edistyksellistä, sillä heilurikellon keksiminen luetaan hollantilaisen Christiaan Huygensin ansioksi - runsaat 150 vuotta myöhemmin.

Myöskään kaikki haarniskan osat eivät kuulu robottiin. Papereista löytyy kaksi kypärää, joista visiirillisen tutkimusryhmä otaksuu liittyneen uudenlaiseen, sisäkkäisistä renkaista koottavaan joustavaan kaulapanssariin. 

Mario Taddein johdolla ryhmä loi robotista oman tulkintansa, joka esiteltiin 2007 kirjassa Leonardo da Vinci’s Robots. Heidän robottisoturinsa on paikallaan seisova haarniska, joka lyö nyrkeillään rintaansa vuorotahtiin, samaan tapaan kuin kimmastunut gorilla. Kädessään se saattoi hyvinkin heilutella asetta. Robottia rakentaessaan tutkimusryhmä nimittäin havaitsi, että robottisoturi pysyi paremmin pystyssä nojatessaan pitkävartisiin hilpareihin, keihään ja taistelukirveen yhdistelmiin.

Mitä käyttöä Leonardon silloisella työnantajalla Milanon herttualla olisi ollut käsiään heiluttelevalle haarniskalle?


Mielessä kokonainen armeija?

Mark Rosheim arvelee, että robottiritari olisi ollut omiaan säväyttämään vieraita Sforzan linnan salissa, jota Leonardo samoihin aikoihin koristi seinämaalauksin. Kyseinen tila avautui puistoon, ja seiniin maalatut lehvästöt tekivät siitä ikään kuin osan luontoa. Hämärissä pimeästä nurkasta nouseva ritari olisi voinut olla hyvinkin pelottava.

Mario Taddei on toista mieltä. Hän ei usko, että renessanssiajan ihmiset olisivat säikähtäneet haarniskoitua ritaria - tähän tarkoitukseen Leonardo olisi luonut pirullisen hirviön. Taddei muistuttaa, että Leonardo hätkähdytti ystäviään esimerkiksi tekemillään liskoilla, joille hän liimasi siipiä ja partoja.

Leonardon sotakoneet olivat selvästi saaneet vaikutteita aikansa sotatekniikan teoksista, kuten Mariano Taccolan ja Francesco di Giorgion kirjoista. Hän kehitti niissä kuvatuista koneista omia muunnelmiaan lukuun ottamatta yhtä: vartiotornia, jonka huipulla kello soi satunnaisesti.

Kello soi silloin tällöin aivan kuin torni olisi miehitetty, vaikka siellä ei ollut ketään. Kelloa soitti tornin juureen kytketty koira, jonka ruokakuppi oli asetettu juuri ja juuri sen ulottumattomiin. Epätoivoissaan koira tavoitteli kuppia ja nyki samalla kaulapantaansa kiinnitettyä kellon soittonarua.

Mitä jos tornin huipulla näyttäisi seisovan aseistautunut soturi hilparin terä auringossa kimmeltäen? Silloin ei satunnainen tunkeilija uskaltaisi nousta sinne. Ja jos sotureita näyttäisi olevan suurempi joukko, vihollisen valloitusaiekin ehkä kaatuisi. Jospa Leonardolla oli mielessään kokonainen mekaaninen vartiokaarti?

Taddei viittaa muistikirjan sivuille piirrettyihin väkipyörärypäisiin. Niillä luonnistuisi usean robotin ohjaaminen yhtä aikaa. Käyttövoimansa mekaaninen armeija saisi vesi- tai tuulimyllystä.


Ehkä Leonardo salasi jotakin

Onko idea uhkeasta robottikaartista oikea, sitä emme toistaiseksi tiedä. Rakennusohjeiden arvoituksellisuus voi olla tahallista, pohtii Mario Taddei. Leonardo teki muistiinpanoistaan moniselitteisiä ja hataria silloin, kun oli suunnittelemassa jotakin strategisesti merkittävää, arkaluonteisena pitämäänsä laitetta.

Oman mausteensa Leonardon robotin arvoitukseen lisäävät Madrid-käsikirjoituksesta irti repäistyt kahdeksan lehteä. Kukaan ei tiedä, missä vaiheessa ne on vohkittu. Löytyisikö niistä lisää tietoa robotista?

Saattaa löytyä, arvioi Mark Rosheim ja viittaa Giovanni Alfonso Borellin lähes kaksisataa vuotta myöhemmin julkaisemaan kirjaan Eläinten liikkeestä, joka on saanut vahvoja vaikutteita Leonardon mekaniikan kirjasta. Näitä kahta kirjaa vertailtuaan Rosheim päättelee, että puuttuvilla sivuilla Leonardo käsittelee juuri ihmisen ja koneen yhtäläisyyttä.

Kuka poisti lehdet?


Eeva Mäkelä on Saksassa asuva filosofian tohtori, geologi ja vapaa tiedetoimittaja.


Aiheesta lisää:
Mark Elling Rosheim, Robotic Evolution: The Development of Anthrobotics (John Wiley & Sons 1994)
Mark Elling Rosheim, Leonardo’s Lost Robots (Springer 2006)

Mario Taddei, I robot di Leonardo da Vinci’s Robots (Leonardo3 srl, Milano, 2007)
www.leonardo3.net

Ross-Hime Designsin kotisivu, jolla myös videoita nivelien toiminnasta: www.anthrobot.com/
Laaja sivusto Leonardo da Vincistä: www.universalleonardo.org/


Robotiikkaneron ura alkoi keittokomeron nurkasta


Norjalaissyntyinen Mark Elling Rosheim on keksijä ja yrittäjä, itseoppinut robotiikkanero, joka aloitti uransa rakentelemalla ihmismäisesti liikkuvia niveliä keittokomeron pöydän nurkalla. Tätä nykyä hänellä on oma yritys Ross-Hime Designs ja riittävästi tilaa sekä verstaalle että kirjakokoelmalle. Hän asuu Minnesotan Minneapolisissa.

Rosheimin innostus robotteihin syttyi lapsena hänen haaveillessaan täysin ihmismäisestä robotista. Teini-ikäisenä hän kehitti ensimmäiset robottinivelensä.

Ensimmäistä patenttiaan Rosheim anoi 18-vuotiaana, tätä nykyä hänellä on patentteja 22. - Suunnilleen. Luku muuttuu jatkuvasti. Haen juuri paria uutta, hän kommentoi niiden lukumäärää sähköpostihaastattelussa. 

Leonardo-kärpäsen purema robotikko omistaa Yhdysvaltain Keskilännen vaikuttavimman Leonardo-näköispainosten kokoelman. Nuoruudessaan hän vietti tuntikausia 500 vuotta vanhoihin piirroksiin syventyneenä. Aikuisena robottiniveliä ja robotin liikkumista pohtiessaan hän on turvautunut Leonardon anatomisiin tutkielmiin.

Renessanssin moniosaaja on muutenkin Rosheimille läheinen. Leonardolla ei aviottomana lapsena ollut pääsyä kouluun. Markille taas koulu oli yhtä tuskaa. - Koulutoverit kiusasivat jatkuvasti ja sulkivat minut joukon ulkopuolelle.

Mark jätti lukion kesken, mutta osallistui pokkana Minnesotan yliopiston konetekniikan jatko-opintokurssille.  - Olin 18, mutta profesori luuli minua jatko-opiskelijaksi. En oikaissut erehdystä!

Rosheim on kehittänyt robotiikkaa niin lääkäreiden kuin astronauttien tarpeisiin. Kun hämmästelen hänen erikoislaatuista uraansa, Rosheim mainitsee tärkeimmäksi vahvuudekseen kolmiulotteisen havaintokyvyn.

- Se on ydintaitoni, ja sen saa syntymässä. Lisäksi olen kätevä käsistäni. Luonnostelemani mallit rakennan omin käsin.


Nasa otti oppia


Ihmisen liikkeen jäljittely on erittäin haastavaa. Robotit ovat vasta äskettäin oppineet kävelemään. Kumma kyllä, nykyajan robotikoilla on opittavaa 500 vuotta vanhoista muistiinpanoista.

Leonardo pelkäsi eläessään saaneensa liian vähän aikaan, mutta jätti suuren perinnön. Hänen jäljissään Mark Rosheimin työ uudenlaisten nivelten parissa huipentui maailman ensimmäiseen robottiin, joka liikuttaa olkapäitään, kyynärpäitään, ranteitaan ja peukaloitaan ihmismäisen vapaasti. Kauko-ohjauksinen robotti oli Nasan tilaustyö, ja se valmistui 1997.

Robotti vaati viiden vuoden työn. Nyt yläruumistaan täysin ihmismäisesti liikuttava koneihminen on Rosheimin työpajassa edennyt jo kolmanteen sukupolveen. Sen jatkokehitystä rahoittaa Yhdysvaltain tiedesäätiö.

Nasan insinöörit ovat sittemmin jatkaneet kehitystyötä omaan suuntaansa. He ovat hyödyntäneet Rosheimin ideoita erityisesti oman robonauttinsa käden nivelten kehittelyssä. Viime vuosina he ovat opettaneet sulavaliikkeiselle koneihmiselle avaruudessa toimimista. Virtuaaliohjaimiin tarttuneen ihmisastronautin opastuksella robonautti käsittelee työkaluja ja muistaa, mihin ne pani. Yksinkertaisista tehtävistä sen on määrä suoriutua itsenäisesti.

Autonomiaa luotaessa on lähdetty alkuun perusasioista, kuten käden ja silmän yhteistyöstä ja tarttumisrefleksistä. Robonautille on tuotettu näköaivokuori ja lyhytkestoinen muisti.

Tulevaisuudessa robonautti hoitaa vaarallisia, aluksesta poistumista vaativia tehtäviä, kuten avaruusasemien rakentamis- ja huoltotöitä, ja auttaa planeettojen välisten tukikohtien valmistelussa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018