600 kilometriä tunnissa on jo melkoista haipakkaa, ja villeimmissä suunnitelmissa puhutaan jopa 8 000 kilometristä. Huikeinta kiitoa lupaa ilmaton junaputki.


ja villeimmissä suunnitelmissa puhutaan jopa 8 000 kilometristä.
Huikeinta kiitoa lupaa ilmaton junaputki.




Unohdetaan hetkeksi kenkkuilevat Pendolinot ja muut junaharmit. Kun katsomme eteenpäin, näemme, että rautatiet tekevät komeaa paluuta.

Huhtikuussa TGV eli suurnopeusjuna (train à grande vitesse) teki Ranskassa uuden nopeusennätyksen, 575 kilometriä tunnissa.

Vielä kiinnostavampi on Sveitsin Swissmetro-hanke. Alppimaa on asukasluvultaan ja paljolti etäisyyksiltäänkin verrattavissa Suomeen. Suuri osa suomalaisista asuu suunnilleen Sveitsin kokoisella alueella Helsinki-Tampere-Turku-kolmiossa.

Swissmetro kulkisi 300-500 kilometriä tunnissa. Suunnitellussa aikataulussa 90 kilometrin matka Baselista Zürichiin taittuisi 15 minuutissa. Matka Helsingistä Tampereelle veisi vastaavilla nopeuksilla korkeintaan puoli tuntia.


Juna putkeen ja ilma pois

Swissmetroa on pohdittu ja suunniteltu pitkään ja perusteellisesti.

Vuonna 1974 sveitsiläinen rautatieinsinööri ja rautatieläisen poika Rodolphe Nieth luki artikkelin maglev-junista, jotka leijuvat eli levitoivat magneettikentässä.

Sähkötekniikan kehittyessä oli kauan sitten oivallettu, että kun tehdään tarpeeksi vahva magneetti, junakin leijuu. Myös eteenpäin päästään magneeteilla. Sähkömoottorin staattori vain rullataan auki "kiskoksi". Roottorina toimivat vaunuihin kiinnitetyt magneetit.

Maglevin idean julkaisi ensimmäisen kerran ranskalais-amerikkalainen keksijä Emile Bachelet vuonna 1914. Tosissaan tekniikkaa ryhdyttiin kehittämään 1970-luvulla, varsinkin Saksassa, Japanissa ja Britanniassa.

Niethin lukeman jutun kirjoittaja arvosteli maglevia muun muassa suuresta energiankulutuksesta, jota ilmanvastus aiheutti. Entä jos poistaisi ilman, tuumi Nieth. "Ennen kuin olin lukenut jutun loppuun, Swissmetron idea oli syntynyt", hän muisteli myöhemmin.

Pannaan juna putkeen, josta on pumpattu pois osa ilmasta. Silloin maglev pääsee oikeuksiinsa. Energian kulutus putoaa. Kun putki vielä kaivetaan maan alle, ei tarvita tonttimaatakaan eikä tule meluongelmia.

Vuonna 1981 Nieth tapasi Marcel Juferin, sähkömekaniikan professorin Lausannen teknisestä korkeakoulusta. Jufer innostui ja ryhtyi hankkeen tieteelliseksi perustajaisäksi.

Tutkimusten tuloksena on syntynyt tietokonemalleja, pienoismalleja ja maanalaisen maglev-verkon tarkka suunnitelma. Tunneli, jonka halkaisija on kuusi metriä, rakennetaan noin viidenkymmenen metrin syvyyteen. Tyhjöpumput harventavat ilmaa niin, että paine on suunnilleen sama kuin viidentoista kilometrin lentokorkeudella. Junakin muistuttaa lentokonetta mutta on tilavampi ja mukavampi.

Junat, joita tavallisesti kulkisi kuuden minuutin välein, voisivat saavuttaa 500 kilometrin tuntinopeuden.
Hanketta ajamaan perustettiin 1990-luvulla Swissmetro AG, joka on jatkanut tutkimuksia ja kokeiluja. Seuraavaksi yhtiö aikoo rakentaa Sargansiin Sankt Gallenin lähelle 21 metrin mittaisen, halkaisijaltaan oikean kokoisen koepätkän, jossa testataan tekniikan toimivuutta koevaunun avulla.

Suunnittelijoiden tunnussanoja ovat nopeuden ohella ekologisuus ja energiatehokkuus. Swissmetro käyttäisi kilometriä ja henkeä kohti energiaa 35 wattituntia, kun henkilöautolla liikuttaessa kuluu 465 ja Inter-City-junallakin 56 wattituntia (megajouleina 0,13, 1,7 ja 0,20).


Lontoosta New Yorkiin tunnissa?

Suunnittelijat haluavat jatkaa linjoja myös Sveitsin ulkopuolelle. Vuonna 2000 Bernin ammattikorkeakoulu julkaisi toteutettavuustutkimuksen Eurometrosta. Tutkimuksen mukaan metro on kilpailukykyinen lentoliikenteen kanssa aina tuhannen kilometrin etäisyyksiin saakka.

Euroverkkoon tulisi aluksi kaksi linjaa: Madridista Sveitsin kautta Wieniin ja Lontoosta samoin Sveitsin kautta Roomaan.

Kun kerran ruvettiin rautateitä suunnittelemaan, niin miksi pysähtyä Eurooppaan?

"Kuka tietää", heittää Swissmetro AG nettisivullaan. "Sadan vuoden sisällä Swissmetroa ehkä jatketaan Atlantinkin ali."

Kanaalin tunnelin ideoija, yhdysvaltalainen juristi Frank Davidson, ja valtameritekniikan emeritusprofessori Ernst Frankel Massachusettsin teknisestä korkeakoulusta MIT:stä ovat kehitelleet ajatusta Atlantin ylittävästä, kelluvasta tunnelista.

Davidson on puhunut jopa 8 000 kilometrin tuntinopeudesta. Saavutettaisiin taas yksi maaginen aikaraja: Matka Lontoosta New Yorkiin taittuisi tunnissa.

Davidsonin suunnitelmassa teräsbetoniputkia upotetaan mereen. Jossakin vaiheessa varmasti ideoidaan myös maanpäällisiä junaputkia, jotka risteilevät mantereiden yli kuin kaasuputket ikään. Ehkä suomalaiset joskus sujahtavat putkea myöten Helsingistä Beijingiin tai vaikka Tukholman ja Kööpenhaminan kautta Brysseliin. Kiinnostava olisi myös suurnopeusjuna, joka kulkisi Suomenlahden poikki ja Tallinnan kautta etelään. Noin 800 kilometrin matka Varsovaan veisi 500 kilometrin tuntinopeudella alle kaksi tuntia.

Uusien junaideoiden toteuttaminen vie vähintään vuosia. Swissmetron rakentamisen on suunniteltu kestävän seitsemän vuotta. Jos nyt aloitettaisiin, matkustamaan päästäisiin vuoden 2015 tienoilla


Jo suosiossa Japanissa

Tulevaisuuden ihmejunia odoteltaessa voi nauttia nykyisen junatekniikan saavutuksista, jotka nekin ovat vaikuttavia.

Japanilaiset ottivat vuonna 1964 käyttöön ensimmäisen suurnopeusjunan, Shinkansenin, Tokion ja Osakan välillä. Juna, joka kulki aluksi keskimäärin 200 kilometrin tuntinopeudella, tuli heti valtavan suosituksi ja osoittautui myös liiketaloudellisesti kannattavaksi. Japanilaiset ovat sitten tarmokkaasti laajentaneet verkkoa ja myös nostaneet nopeutta, joka nykyään on parhaimmillaan 300 kilometriä tunnissa.

Euroopan ensimmäinen suurnopeusjuna, Ranskan TGV, kulki Pariisin ja Lyonin välillä vuonna 1981. Ranskalla on nykyään Euroopan kehittynein nopeiden junien verkko. Saksa rakensi myöhemmin vastaavan verkon ICE:n eli Inter-City Expressin.

Myös sekä Ranskassa että Saksassa nopeimmat junat kulkevat noin 300 kilometrin tuntinopeudella.

Maailman nopein kaupallinen juna on käytössä Shanghain ja Pudongin lentokentän välillä. Maglev-juna sujahtaa 30 kilometrin matkan alle kahdeksassa minuutissa eli kiitää noin 430 kilometrin tuntinopeudella.

Uusi junatekniikka on tuonut muutakin kuin nopeutta. Viime vuonna Kiinassa avattiin Beijingin ja Lhasan junayhteys. Rata nousee yli 5 000 metrin korkeuteen, missä ilma on niin ohutta, että junissa on käytettävä paineistettuja vaunuja. Kiinalaiset keräävät nyt kokemusta, josta on hyötyä tulevaisuuden tyhjöputkijunissa.




Nopein juna lentää


Nopeimmin raiteilla
1825
Stephensonin Locomotion, 40 km/h
1829 Stephensonin Rocket, 56 km/h
1903 Siemensin ja AEG:n kiskoautot, 203 km/h
1938 Nopein höyryjuna, Maillard, 203 km/h
1988 Ranskan TGV, 407 km/h
2007 Ranskan TGV 575 km/h


Nopeimmin magneetin leijuttamat
1999 Maglev testiradalla Japanissa, 552 km/h
2003 Maglev testiradalla Japanissa, 581 km/h


Suprajohteilla superjunia

Junien kehitystä voivat pian vauhdittaa edistysaskeleet muilla aloilla, kuten suprajohteiden tutkimuksessa (ks. Suprajohteilla vihreää teknologiaa, Tiede 5/2007, s. 52-56).

Maglev-junan sydän on magneetti. Niitä on sekä tavallisia että suprajohtavia. Suprajohtavat magneetit puolestaan jaetaan matalan ja korkean lämpötilan supriin.

Kaupallisissa magleveissa käytetään tavallisia sähkömagneetteja. Sellaisia on toistaiseksi suunniteltu myös Swissmetroon. Atlantin tunnelin ideoijat ovat vaienneet sähköteknisistä yksityiskohdista, mutta silloin, kun hanke kyetään toteuttamaan, magneetit ovat melko varmasti suprajohtavia.

Suunnittelijat nimittäin laittaisivat junaan mielellään suprajohdemagneetit, jotka ovat kevyitä ja joihin ei tarvitse syöttää virtaa koko ajan. Japanissa rautatieyhtiö JR Central ja rautatietekniikan tutkimuslaitos ovat testanneet suprajohtavia magneetteja vuodesta 1997 alkaen Yamanashin koeradalla. Yli 100 000 henkeä on kokeillut maglevilla matkustamista.

Matkanteko sujuu, mutta ongelmana on ollut käytettyjen matalan lämpötilan suprajohdemagneettien kalleus. Magneetteja on jäähdytettävä heliumilla ja nestetypellä.

Parannusta on kuitenkin luvassa. Vuonna 2005 Yamanashissa testattiin vismuttipohjaista korkean lämpötilan suprajohdemagneettia. Enää ei tarvittu edes typpeä, vaan tavalliset jäähdytysaineet riittivät.


Kalevi Rantanen on teknistä luovuutta tutkiva diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018