Päästöjen vähyydessä luotijuna hakkaa lentokoneet.



Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla


Rautateiden tekniikassa monet tutkimustulokset ovat maanneet vuosia ja vuosikymmeniä pöytälaatikossa. Kun öljy on ollut halpaa eikä ympäristövaikutuksia ole laskettu, junan on ollut vaikea kilpailla auton ja lentokoneen kanssa.

Nyt ilmastonmuutos mullistaa tilanteen. Kun päästöille tulee hintalappu, alkaa tapahtua. Nouseva ilmastotietoisuus työskentelee junan hyväksi. Swissmetro AG muistuttaa ahkerasti kansainvälisen ilmastopaneelin uusista raporteista hankkeensa perusteluissa.

Suomessa energiatehokkuuteen erikoistunut Motiva Oy on laatinut kotisivuilleen pelin, josta saa mukavasti vertailutietoja eri matkustustapojen ekologiasta.


Paitsi päästötön, lentämistä nopeampi

Otetaan esimerkki. Jos yksi ihminen lentää Helsingistä Jyväskylään, aikaa kuluu 50 minuuttia ja hiilidioksidipäästöjä syntyy 34 kiloa. Energiaa kuluu 465 megajoulea eli 1,98 megajoulea kilometriä ja henkeä kohti. Jos hän matkustaa junalla, aikaa menee 3 tuntia ja 18 minuuttia ja hiilidioksidia syntyy 5,1 kiloa. Energiaa menee 0,24 megajoulea kilometriä ja henkeä kohti. Ekologiassa siis voitetaan, mutta ajassa menetetään.

Oletetaan sitten, että nykyiselle Helsingin ja Jyväskylän väliselle 342 kilometrin rataosuudelle laitetaan maglev tai muu nopea juna, joka kulkee 500 kilometriä tunnissa ja joka käyttää ydinvoimalassa tai aurinkokennoilla tuotettua sähköä. Matka-ajassa päästään alle 50 minuutin, eikä hiilidioksidia synny lainkaan. Todellisuudessa ero junan hyväksi on vielä suurempi, koska lentokentällä hukkuu enemmän aikaa kuin rautatieasemalla.

Juna tarjoaa siis kaikin puolin ihanteellisen ratkaisun. Vai onko tulos aivan näin suoraviivainen?

Jos lasketaan hiilidioksidipäästöjä ja energian kulutusta henkilöä ja kuljettua kilometriä kohti, juna voittaa. Kun otetaan mukaan raiteiden ja muun infrastruktuurin vaatima materiaali ja energia, vertailu hieman monimutkaistuu.


Tosin juna kuluttaa luonnonvaroja

Ympäristöministeriö julkaisi viime vuonna tutkimuksen, jossa luonnonvarojen kulutusta erilaisissa liikennemuodoissa vertailtiin MIPS-luvuilla (material input per unit service). Tämä saksalaisen tutkimuslaitoksen, Wuppertal-instituutin, kehittämä tunnusluku tarkoittaa luonnonvarojen määrää, jonka tuote kuluttaa elinkaarensa aikana. MIPSin kansanomainen nimitys on ekologinen selkäreppu.

Vertailussa yksikkönä oli kilogramma henkilöä ja kilometriä kohti. Osoittautui, että juna kuluttaa Suomessa elottomia luonnonvaroja 1,2 kiloa henkilöä ja kilometriä kohti. Lentokone kuluttaa Suomessa lennettäessä 0,56 kiloa eli paljon vähemmän kuin juna.

Päätä nyt sitten, mikä on ekologista. Päästöjen mukaan mitattuna puhtain on juna, ekologisella selkärepulla punnittuna luontoa säästää eniten lentokone!

- MIPS antaa tiettyjä näkökulmia, mutta kyllä juna pärjää vertailussa erinomaisen hyvin, sanoo professori Jyri Seppälä, joka on väitellyt tohtoriksi ympäristövaikutusten arvioinnista ja työskentelee nyt tutkimuspäällikkönä Suomen ympäristökeskuksessa.

- Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on tärkeämpää kuin se, miten paljon infrastruktuuriin menee maa-ainesta.
Seppälä suhtautuu kriittisesti MIPS-tutkimukseen:

- On harhaanjohtavaa verrata pelkkiä kilomääriä, hän huomauttaa.


Energiaa menee rakentamiseenkin

Tietenkin tutkijat ja suunnittelijat laskevat myös rakentamisen vaikutuksia. Bernin ammattikorkeakoulun tutkimuksessa laskettiin Eurometrolle erikseen niin sanottu "harmaa energia", joka kuluu rakentamiseen.

Tutkijat havaitsivat, että jos junalla matkustaa 76 000 ihmistä päivässä, energiaa kuluu itse matkustamiseen 0,185 megajoulea kilometriä ja henkeä kohti. Harmaan energian kulutus on lisäksi 0,12 megajoulea. Jos matkustajamäärä putoaa puoleen, luvut ovat 0,21 ja 0,24 megajoulea eli yhteensä 0,55 megajoulea Pahimmillaan infrastruktuuri voi siis tuoda toisen mokoman lisää energian kulutusta.

Silti juna on ekologisin. Kuvitellaan, että energiaa kuluisi tuo 0,55 megajoulea matkustajakilometriä kohti Helsingin ja Jyväskylän välillä. Kuten Motivan peli kertoi, lentäminen vie samalla matkalla lähes kaksi megajoulea matkustajaa ja kilometriä kohti.

On vielä muistettava energian laatu. Junaliikenteessä voidaan päästä helpoimmin eroon hiilidioksidipäästöistä.

- Junan hiilidioksidipäästöt ovat jo nyt useita kertoja pienemmät kuin lentokoneen, sanoo Seppälä. - Lisäksi junalla on merkittävä välillinen vaikutus tiiviiden, energiataloudellisesti tehokkaampien yhdyskuntarakenteiden synnyttämisessä.



Kalevi Rantanen on teknistä luovuutta tutkiva diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla