Galaksimme massasta kiistellään yhä. Mistä punnitus kiikastaa, kun tähtitieteilijät saavat kovin erilaisia tuloksia?



Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2009



Toukokuussa 2008 lehdet hehkuttavat, että Linnunrata on menettänyt puolet massastaan. Kyse on valtavasta painon pudotuksesta - onko galaksimme sairas?

Elokuussa lehdissä lukee, että Linnunradan massa onkin kaksi kertaa oletettua suurempi. Toivoa ei sittenkään ole menetetty.

Tämän vuoden tammikuussa galaksimme ilmoitetaan pulskistuneen jälleen 50 prosentilla (ks. Tiede 2/2009, s. 6). Jokohan nyt pitäisi alkaa huolestua ylikiloista?

Miten galaksin massa voi heilahdella näin rajusti? Vastaus on yksinkertainen: kyse ei ole painon vaihtelusta vaan punnituksen epätarkkuudesta. Yllä mainittujen uusien tutkimustulosten jälkeenkin Linnunrata voi yhtä hyvin olla laiheliini tai pullukka. Miksi sen massan määrittäminen on niin vaikeaa?


Summataan galaksin tähdet

Linnunrata on karkeasti ottaen noin sadasta miljardista erikokoisesta tähdestä sekä kaasusta koostuva kiekko. Kiekon aine kiertää sen keskustaa. Aurinko taittaa matkaansa suunnilleen kiekon puolivälissä.

Mitataan siis kiekon tähtien massat ja kaasun määrä ja lasketaan tulokset yhteen - siinä se, galaksimme massa. Periaatteessa tutkijat punnitsevatkin tähtikiekon näin yksinkertaisesti, vaikkeivät kaikki tähdet tietenkään näy edes parhaissa kaukoputkissa.

Auringon naapuruston tähdet ja kaasu sentään erottuvat hyvin, ja spektrihavainnoilla selviävät tähtien tyypit, jotka riippuvat massasta. Kaasun tietty spektriviiva taas kertoo suoraan, kuinka paljon pilvissä on ainetta.
Kyseisen, 21 senttimetrin aallonpituutta vastaavan viivan säteilee vety, ja pilvet ovat lähes kokonaan sitä.

Näin saadaan selville, mihin tahtiin aine tihenee kiekon keskustan suuntaan ja kuinka nopeasti se harvenee kiekon laitoja kohti. Kun lisäksi oletetaan, että joka puolella galaksin kiekkoa on samanlainen sekoitus tähtiä ja kaasua kuin lähellämme, saadaan tähtikiekon massa.

- On hämmästyttävää, ettei massa-arvioon vaikuta juuri lainkaan se, kuinka suureksi Linnunradan kiekko arvioidaan, dosentti Chris Flynn toteaa. Hyvä näin, sillä emme tiedä kovin tarkasti galaksimme kokoakaan.

Turun yliopiston Tuorlan observatoriossa työskentelevä Flynn kumppaneineen laski kiekon massan 2006. - Näkyvää ainetta on kaikkiaan yhtä paljon kuin 30-50 miljardissa Auringossa, hän sanoo.


Ynnätään painoon pimeä aine

Tähtitieteilijöille 25 prosenttia sinne tai tänne on arkipäivää, joten Flynnin ja hänen työtovereidensa tuloksen epätarkkuudessa ei ole vielä mitään päiviteltävää. Punnitsijat uppoavat kuitenkin epävarmuuden suohon, sillä Linnunradan massasta noin 90 prosenttia on jotain muuta kuin kirkkaina loistavia tähtiä. Siksi kiekon kokonaismassa ei selviä tähtiä ja kaasua ynnäämällä.

Se jokin muu on pimeää ainetta, jonka luonnetta ei toistaiseksi tunneta. Tähdet ja kaasupilvet kiertävät kuitenkin pimeän aineen vetovoiman takia kiekon keskustaa nopeammin kuin kiertäisivät ilman sitä, koska tähden reitin sisään jäävä massa määrää tähden nopeuden.

Mittaamalla kiekon laitimmaisen tähden nopeus saadaan periaatteessa selville galaksin massa - niin pimeä kuin näkyväkin. Mutta tämäkään ei riitä punnitsijalle. Pi¬meää ainetta ei nimittäin ole vain tähtikiekossa. Sitä on myös joka puolella kiekon ympärillä, ja Linnunrataan kuuluva pimeä aine ulottuu kauas kiekon ulkopuolelle.

Jotta galaksin kokonaismassa selviäisi, punnitsijoiden olisi pystyttävä mittaamaan kaukana kiekon ulkopuolella kiertävien tähtien tai esimerkiksi Linnunradan seuralaisgalaksien menoa. Kaukaisia kohteita on kuitenkin niukasti: kiekon ulkopuolella on vain noin prosentti Linnunradan tähdistä, ja galaksiseuralaisiakin tunnetaan vain muutama.

Myöskään nopeusmittaukset eivät kerro koko totuutta. Tutkijat pystyvät tätä nykyä mittaamaan varsin tarkasti joko tähden nopeuden meitä kohti tai meistä poispäin, mutta tähti saattaa liikkua myös muihin suuntiin.


Valitaan pyöreä biljoona

Kaikkiin punnitustuloksiin liittyy yhä suuri epätarkkuus. Uusimpien tutkimusten jälkeenkin voit valita Linnunradan massan haarukasta, joka on noin puolesta muutamaan biljoonaan Auringon massaan. Mittaustulosten virheet ovat siis edelleen vähintään kahdensadan prosentin luokkaa.

Eikö tällainen suurpiirteisyys huolestuta jo tähtitieteilijöitäkin?

Suurin osa tähtitieteilijöistä ei koskaan tarvitse galaksimme massaa tutkimuksissaan. Se olisi kuitenkin käypä tieto aina, kun Linnunrataa verrataan muihin galakseihin. Niiden massat tosin tunnetaan lähes yhtä huonosti kuin oman galaksimme. Massa tarvittaisiin myös, kun selvitellään galaksien syntyä ja kehitystä ja kun tutkitaan Linnunradan lähigalaksien liikkeitä.

Toiveita nykyistä tarkemmasta tuloksesta on. Euroopan avaruusjärjestön Gaia-luotain aikoo mitatata miljoonien tähtien todelliset nopeudet. Se lähetetään avaruuteen ehkä jo 2011.

Tiedustelen Tuorlan observatorion kahvihuoneessa, millaisia kiloja kahvinjuojat käyttävät töissään ennen Gaian havaintoja. Massan epätarkkuuden takia kysymykseni herättää yleistä hilpeyttä, mutta saan lopulta pari vastausta.

- Minä käytän yhtä biljoonaa Auringon massaa, toteaa galaksisimulaatioita tekevä tutkija Pasi Nurmi.

Samaa lukua suosii tutkija Pekka Heinämäki: - Se on niin kätevän pyöreä numero, ja se on helppo muistaa, koska Yhdysvaltojen ulkomaanvelka on samaa kertalukua.


Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Linnunrata jojottaa


























Punnituksen aika Linnunradan massa (biljoonaa Auringon massaa) Ehdottaja Mittaustapa
2006  0,2-0,8  Tuorlan observatorion tutkija Chris Flynn ja kumppanit Perustuu näkyvän tähtikiekon massaan ja arvioon pimeän aineen prosenttiosuudesta.
Toukokuu 2008 1 Kiinalainen Xiangxiang Xue työtovereineen Käytti 2 400 kaukana kiekosta kiertävää tähteä. Aikaisemmissa samantyyppisissä tutkimuksissa 500 tähteä. Mitä enemmän tähtiä, sitä pienempi virhe nopeuteen jää.
Elokuu 2008

2


(+ 100 % toukokuun tulokseen)

 Harvard-Smithsonian-instituutin tutkijat Genevieve Shattow ja Abraham Loeb Mittasivat kiekon tähtien nopeuksia Auringon lähellä ja päättelivät niiden oletettua nopeammasta liikkeestä galaksimme entistä massiivisemmaksi
Tammikuu 2009 

3


(+ 50 % elokuun 2008 tulokseen)

Harvard-Smithsonian-instituutin tutkija Mark Reid ja kumppanit  Havainnoivat kaukana kiekon laidalla näkyviä nuoria ja vanhoja tähtiä, jotka säteilevät erityisen intensiivisesti radioalueella. Tutkimuksessa selvisi myös mitattujen tähtien nopeuksien sivuttaisliike.
Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018