Kaakkois-Aasiaa riivaavan lintuinfluenssan pelätään leviävän maailmanlaajuiseksi epidemiaksi. Suomi aikoo varautua hankkimalla jokaisen kansalaisen suojaksi rokotteen. Sen riittävyys voi kuitenkin muodostua ongelmaksi. Eikä siinä kaikki:


maailmanlaajuiseksi epidemiaksi. Suomi aikoo varautua hankkimalla
jokaisen kansalaisen suojaksi rokotteen. Sen riittävyys voi kuitenkin
muodostua ongelmaksi. Eikä siinä kaikki:

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2005

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suomessa pandemian uhka on otettu vakavasti. Kriisisuunnitelmat on päivitetty pikavauhtia, ja varastoihin on hankittu 1,3 miljoonaa hoitokuuria oseltamiviiri-influenssalääkettä.

Suomi ehti myös ensimmäisenä maana päättää lintuinfluenssarokotteen hankkimisesta koko väestölle. Kyseessä on niin sanottu mallirokote, joka kehitetään Kaakkois-Aasiassa parhaillaan riehuvan H5N1-lintuviruksen pohjalta. Tilauksessa on 5,2 miljoonaa annosta.

Jos hyvin käy, suomalaiset ehditään rokottaa kahteen kertaan. - Heti pandemian puhjettua mallirokotteella, ja uudestaan täsmärokotteella heti, kun sitä on saatavilla, sanoo Kansanterveyslaitoksen rokoteosaston johtaja Terhi Kilpi. Täydellisen suojan saavuttamiseksi tarvitaan todennäköisesti kaksi pistokertaa, koska virus on uusi eikä suomalaisilla ole sitä vastaan lainkaan immuniteettia.

Arki on kuitenkin kaukana ihannetilanteesta. Rokotevalmistajat myyvät vasta optiota. Käyttökelpoista mallirokotetta ei ole olemassa. - Eikä meillä edes ole takeita sen saatavuudesta eikä tehosta, Terhi Kilpi lisää.


Nykyrokote liian heikkoa

Yksi ihannerokotteen ominaisuuksista on se, että taudilta suojaavia vasta-aineita syntyy runsaasti jo yhden piikin jälkeen.

Ensimmäiset kokeet mallirokotteella jäivät kauaksi tästä. Suojavaikutukseen tarvittiin mega-annos ja kaksi rokotuskertaa.

Tällaisella mallirokotteella ei pitkälle pötkitä. Suurin ongelma on riittävyys. Maailman rokotetehtaat pystyvät tuottamaan noin 900 miljoonaa annosta vuodessa. Jättiläisannosten käyttö kutistaisi rokotearsenaalin muutamaan kymmeneen miljoonaan.


Toivo lepää tehosteessa

Kansanterveyslaitoksen influenssalaboratorion johtajan Reijo Pyhälän mukaan rokotteen kehittäminen takkuaa, koska ihmisen immuunijärjestelmä reagoi laiskasti lintuvirukseen. - Se ei yksinään herätä kunnollista vasta-ainetuotantoa, Pyhälä selittää.

Syynä on viruksen pintarakenne, joka poikkeaa ihmisen influenssaviruksista. Lintuvirus on sopeutunut tarttumaan lintujen limakalvoille ja viemärisuoleen.

- Toivo on nyt pantu adjuvanttirokotteeseen, Pyhälä kertoo.

Kyse on tehosteaineella eli adjuvantilla terästetystä mallirokotteesta, joka saattaa toimia pieninäkin annoksina. Tehosteaine voimistaa elimistön puolustusjärjestelmän reaktiota rokotteeseen niin, että varsinaisen rokoteaineen tarve voi laskea alle kymmenesosaan.

Näyttöä adjuvantilla höystettyjen pienten annosten tarjoamasta suojasta joudutaan kuitenkin odottamaan joulukuuhun, jolloin valmistuvat ensimmäisten rokotekokeiden tulokset.


Täsmärokote vasta viime tipassa

Varsinaisen täsmärokotteen tekoon päästään ikävä kyllä vasta silloin, kun pandemia puhkeaa, koska täsmäehkäisyyn tarvitaan tarkka tieto ihmisestä toiseen siirtyvästä viruksesta. Rokotteen valmistaminen vie puolisen vuotta, joten se ehtii apuun vasta kun tautiaalto on jo liikkeellä.

Erityisesti täsmärokotteen valmistajat joutuvat näillä näkymin jakamaan niukkuutta. Rokotetehtaat kaupittelevat valtioil-le jonotusvuoroja kynnysrahaa vastaan. Kun rokote valmistuu, sitä ryhdytään myymään jonotusjärjestyksessä. Myös Suomi aikoo olla saajien joukossa.

Mikä sitten on jonotuspaikan arvo, kun pandemiapaniikki iskee? Historiasta tiedetään, että kriisiaikoina kansalliset edut jyräävät. Suomen valtit ovat vähissä, sillä meillä ei ole omaa influenssarokotetuotantoa.

Viimeinen valmistaja Orion lopetti 1982. - Pahimmassa tapauksessa joudumme ratkaisemaan, kuka rokotetta saa ja kuka ei, Terhi Kilpi sanoo.


Ei hätävarjelun liioittelua

Aina on tietysti se mahdollisuus, ettei pandemia puhkeakaan. Olisiko Suomen valmius siinä tapauksessa hätävarjelun liioittelua ja rokotehankintoihin uppoavat noin 25 miljoonaa euroa hukkainvestointeja?

- Ostetaanhan hornettejakin, Terhi Kilpi kuittaa. - Näistä kahdesta hankinnasta todennäköisemmin rokotteelle tulee käyttöä, hän arvioi.



Tiedot päivitetty lokakuun lopulla juuri ennen lehden menoa painoon.


Millaisia influenssapandemiat ovat: ks. Vaikka miten varaudutaan, superinfluenssa yllättää, Tiede 1/2004, s. 16-21.



Miksi pandemia muhii Aasiassa

Superinfluenssa juontaa yhdistelmäviruksista, jotka ovat haalineet osan geeneistään eläinten influenssaviruksista. Kaakkois-Aasia on niille otollinen hautomo - nykyisin vielä otollisempi kuin vuoden 1968 hongkongilaispandemian aikoina.
Kiinassa                vuonna 1968           2005
ihmisiä (miljoonaa)                790          1 300
sikoja (miljoonaa)                   5,2             508
siipikarjaa (miljoonaa)          12,3         13 000
Lähde: New England Journal of Medicine, 5. toukokuuta 2005

Sisältö jatkuu mainoksen alla