Lintuvirus tarrautuu hengitysteiden limakalvoihin hemagglutiinimolekyyleillä. Nykyisen luonnonkannan molekyylit sopivat kuitenkin huonosti ihmissolujen virussieppareihin. Kuva: Gynthia Goldsmith/CDC
Lintuvirus tarrautuu hengitysteiden limakalvoihin hemagglutiinimolekyyleillä. Nykyisen luonnonkannan molekyylit sopivat kuitenkin huonosti ihmissolujen virussieppareihin. Kuva: Gynthia Goldsmith/CDC

Laboratorioeläimissä leviävän mutantin piti olla saavutus, joka edistää influenssatutkimusta. Siitä tuli uhka, joka kauhuskenaariossa käynnistää maailmanlaajuisen katastrofin.

Kun kaksi maailman johtavaa tiedelehteä Science ja Nature viime syksynä saivat arvioitavakseen virustutkimuksen, kukaan ei arvannut, millainen häly raporteista vielä nousee.

Kohu alkoi, kun sisältö selvisi. Kummassakin raportissa tutkijaryhmä kertoi onnistuneensa laboratoriossa muuntamaan pahana tappajana tunnetun lintujen influenssaviruksen geenejä niin, että virus levisi pisaratartuntana fretistä eli kesyhilleristä toiseen.

Tieto oli hätkähdyttävä. Se saattoi tarkoittaa, että muunnos pystyisi hyppäämään myös ihmisestä toiseen. Fretit, olkootkin eläimiä, reagoivat influenssaviruksiin kuin ihmiset. Influenssakannat, jotka leviävät ihmisjoukoissa, leviävät myös frettilaumoissa ja päinvastoin.

Tiedeyhteisö oli arvioinut, ettei lintuviruksesta hevin kehity supervaaraa ihmiselle, sillä se tarttuu meihin huonosti, muuntuu hitaasti ja muuntuessaan menettänee voimaansa, kuten tartuntataudit yleensä. Nyt virus oli sekä muuntunut helposti että säilyttänyt kuolettavuutensa. Frettejä oli menehtynyt mutanttiin yhtä lailla kuin alkuperäiseen virukseen.

Kaksi kauheaa visiota

Raportit herättivät kaksi painajaismaista näkyä. Jos virus karkaisi laboratoriosta, pitkään pelätty maailmanlaajuinen epidemia, pandemia, voisi päästä valloilleen. Vaikka tällaiselta vahingolta vältyttäisiin, terroristit saattaisivat tiedelehdistä opiskella, miten viruksen voi muokata bioaseeksi, joka vaarantaisi satojen miljoonien, ehkä miljardien ihmisten hengen.

Raportit päätyivät Yhdysvalloissa bioturvallisuuden tilaa arvioivaan neuvottelukuntaan. Se pohti asiaa viikkoja ja suositteli, että lehdet poistavat raporteista kaikki menetelmiin ja geenien muuntumiseen liittyvät yksityiskohdat, ennen kuin painokoneet käynnistyvät.

Sensuuri haittaisi tutkimusta

Lehdet ja tutkimusten tekijät ilmoittivat ymmärtävänsä viranomaisten näkemyksen mutta tuntevansa samalla huolta influenssatutkimuksen edistymisestä. Se ottaa taka-askelen, jos tuloksia sensuroidaan.

Tieto muuntumismekanismeista auttaa tutkijoita hahmottamaan, millaisia viruskantoja voi yleensä odottaa syntyvän ja, mikä tärkeintä, ymmärtämään, mikä tekee viruksesta pisaratarttujan. Ensimmäisestä lintuvirushavainnosta on 15 vuotta, ja vasta nyt tähän mysteeriin alkaa löytyä vastauksia.

Mutantti on tärkeä myös siksi, että se tarjoaa tilaisuuden testata rokotteita ja lääkkeitä, ennen kuin luonto – joidenkin mielestä bioterroristeista vaarallisin – on itse luonut ihmisten kesken leviävän lintuviruksen.

Niin ikään lehdet ja tutkijat ilmoittivat, etteivät tee raporttien riisunnasta lopullista päätöstä ennen kuin saavat selvityksen siitä, miten elintärkeä uusi tieto järjestetään sitä tarvitseville influenssatutkijoille, joita on arviolta tuhatkunta noin sadassa viruslaboratoriossa eri puolilla maailmaa.

Tieteen vapaus uhattuna?

Suositus jakoi tiedeyhteisön. Alkoi kiivas keskustelu tieteen vapaudesta ja viranomaisten oikeudesta puuttua tutkimuksen tekoon.

Vapauden kannattajat korostivat, etteivät tutkijat ole paholaisen asialla. He työskentelevät estääkseen pandemian, eivät edistääkseen sitä. Kiisteltyjä tutkimuksiakin on puntaroitu rahoittajien ja viranomaisten kanssa. Tartuntatauteja ei ole ikinä voitettu pelkäämällä ja tutkimustuloksia salaamalla.

Viranomaisten ymmärtäjät peräsivät kansainvälistä sääntelyä. Hankkeet, jotka voivat yhtä aikaa hyödyttää ja uhata maailmaa, on saatava tarkempaan valvontaan. Kiivaimmat äänet vaativat koko tutkimuksen kieltämistä ja mutantin tekijöitä tuhoamaan mahdollisen tappajaviruksen yleisen edun nimissä.

Huiput ottivat aikalisän

Tammikuun lopulla lintuvirustutkimuksen maailmanhuiput vihelsivät vapaaehtoisesti mittelöön aikalisän. He sopivat, ettei yhtään tutkimusta edistetä kahteen kuukauteen. Sen sijaan virologit ja oikeus-, terveys- ja turvallisuusviranomaiset kokoontuvat WHO:n johdolla miettimään, miten kriisi ratkaistaan ja miten tästä eteenpäin toimitaan.

Eri lähteiden mukaan WHO kaavailee kokousta helmikuun lopulle. Osapuolet toivovat, että puolueettoman maailmanjärjestön suojeluksessa yhteisymmärrys löytyy ja tapaamisesta tulee menestys – mitä se sitten eri vinkkeleistä katsoen tarkoittaneekin.

Tuula Kinnarinen on Tiede-lehden toimitussihteeri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2012

Mistä häly syntyi?

Lintuviruksena tunnettu tappava H5N1 on lintujen influenssavirus. Ihmiseen se tarttuu huonosti ja tutkitusti vain suoraan sairaasta eläimestä.

Laboratoriomutantti taas saattaisi levitä ihmisestä toiseen kuin tavallinen kausi-influenssa: aivastuspisaroissa. Pystyykö se tähän, ei tiedä kukaan, mutta teoreettinenkin mahdollisuus on monien mielestä liian suuri riski.

 

Miehet hälyn takana

  • Ron Fouchier 
  • Erasmus-yliopisto, Hollanti
  • Alun perin hiv-tutkija.
  • Vaihtoi lintuvirukseen pian sen jälkeen kun oppi-isä Albert Osterhaus löysi ensimmäisen lintuvirustartunnan ihmisestä.
  • Alansa huippua.
  • Tutkimusraportti Science-lehdessä.
  • Yoshihiro Kawaoka
  • Wisconsin–Madison-yliopisto, Yhdysvallat, Tokion yliopisto, Japani
  • Tutkinut lintuvirusta alusta pitäen.
  • Teki viikkokausia kenttätutkimusta jo ensimmäisen Hongkongin virusaallon aikana.
  • Alansa huippua.
  • Tutkimusraportti Nature-lehdessä.

Virusta on seurattu 15 vuotta

1997 Lintuvirus pelästyttää ensi kerran. Hongkongissa 18 ihmistä sairastuu, 6 kuolee. Tortunta­iskuna tapetaan kaupungin koko siipikarja. Virus katoaa näköpiiristä.

2004 Virus tekee näyttävän paluun. Thaimaassa ja Vietnamissa 46 ihmistä sairastuu, 32 kuolee.

2006 Villilinnut ovat kuljettaneet viruksen Eurooppaan. Turkissa sairastuu 12 ja kuolee 4 ihmistä. Huoli pandemian mahdollisuudesta kasvaa.

2008 Virus on levinnyt jo 60 maan linnustoon. Ihmisiä on tilastoinnin alusta, vuodesta 2003 sairastunut 395. Heistä 250 on kuollut.

2009 Sikainfluenssa ohittaa lintuinfluenssan pandemiavirusten listalla.

2011 Lintuinfluenssaa on tavattu kaikkiaan 15 maassa. Sairastuneita on ollut 578, kuolleita 340; kuolleisuus on 60 %. Tutkijat luovat muuntogeenisen viruskannan, joka leviää pisaratartuntana.

20?? Uhka toteutuu, jos luonnonvirus omia aikojaan luo ihmisten kesken leviävän kannan tai sellainen päätyy luontoon laboratoriosta. Ilman rokotetta voi kuolla satoja miljoonia ihmisiä.

Lähde: WHO 

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.