Syksyn kuntavaaleissa kokeillaan sähköistä äänestystä. Juuri nyt asiantuntijat selvittävät sen luotettavuutta ja tietoturvaa. Seuraava askel, nettiäänestys, olisi isompi. Kannattaa miettiä, toteutuvatko kansalaisen perusoikeudet varmasti, jos äänestää kotona tai kaverin luona.


selvittävät sen luotettavuutta ja tietoturvaa. Seuraava askel, nettiäänestys, olisi isompi.
Kannattaa miettiä, toteutuvatko kansalaisen perusoikeudet varmasti, jos äänestää
kotona tai kaverin luona.



Kymmenen viime vuoden aikana internet ja tietotekniikka ovat lyöneet itsensä läpi ihmisten arjessa. Yhä useampi hoitaa pankkiasiansa, lottoaa, tarkistaa bussiaikataulut ja varaa ulkomaanmatkat verkon avulla. Äänestäminen, joka on demokraattisen yhteiskunnan tukipilari, tapahtuu kuitenkin edelleen virallisilla äänestyspaikoilla käsin laskettavia äänestyslippuja käyttäen.

Miksi kunnallis-, eduskunta- tai presidentinvaaleissa äänestäminen ei onnistu kotikoneen äärestä yhtä helposti kuin laskujen maksaminen? Miksi näin tärkeä asia on näin pahasti jäljessä tekniikan kehityksen kärjestä?

- Juuri siksi, että se on niin tärkeä, kommentoi asiaa oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen. Muutosta ei kannata tehdä hätiköiden.

Ensi syksynä järjestettävissä kuntavaaleissa kokeillaan ensimmäisen kerran sähköistä äänestystä Kauniaisten, Karkkilan ja Vihdin kunnissa. Äänestämään mennään vanhaan tapaan vaalihuoneistoon, mutta ääni annetaan tietokonepäätteen avulla.


Nopeus suurin valtti

Miksi vanhasta lippuäänestyksestä pitäisi siirtyä uuteen käytäntöön? Teknologiavetoisessa maailmassa uutta tekniikkaa otetaan usein käyttöön ajattelematta sen tarkemmin, tuoko se aitoja etuja.

Sähköinen äänestäminen nopeuttaa äänestystä, ja varsinkin ennakkoäänestyksessä tämä on tarpeen. Ennakkoäänestyspaikalle muodostuu helposti jonoja ihmisten odottaessa, että äänestyslippu leimataan ja suljetaan kuoreen lähetekirjeen kanssa.

Ihmislaskijat viettävät hyvän tovin laskiessaan äänet vaikkapa kymmenestätuhannesta lipusta, mutta tietokoneella tuloksen saamiseen ei kulu sekuntiakaan. Lisäksi sähköinen äänestys karsii inhimillisiä virheitä, jotka johtuvat esimerkiksi huonosta käsialasta. Tietokoneen kanssa ei tarvitse arvailla, onko korttiin tuherrettu numero 11 vai 17.

Sähköisillä äänestyspaikoilla voi olla useita päätteitä, joiden keräämät äänestystiedot lähetetään laskettavaksi internetin tai muun verkon välityksellä. Jos sähköisestä äänestämisestä joskus tulee maan tapa, vaalipäivänäkin voi äänestää millä paikkakunnalla tahansa, eli äänestäjän ei tarvitse palata kotikuntaansa lippua täyttämään.

Sähköisesti äänestetään jo useissa maissa, kuten Belgiassa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Suomessa syksyllä kokeiltava järjestelmä poikkeaa näiden maiden käytännöstä siten, että meillä  äänestyspäätteet lähettävät äänestystiedot keskitetylle vaalipalvelimelle, kun muualla äänet tallentuvat vaalipaikan tietokoneeseen, jonka kiintolevy tai kopio sen tiedoista kuljetetaan fyysisesti ääntenlaskuun.


Kuitti varmentaisi äänen




Termejä sähköinen äänestys ja nettiäänestys käytetään ajoittain ristiin, mutta kyseessä on kaksi eri menetelmää.

- Sähköisesti äänestettäessä mennään edelleen vaalihuoneistoon, mutta perinteisen äänestyslipun sijaan ääni annetaan tietokonepäätteen avulla. Äänten laskeminen käy hetkessä.

- Nettiäänestäminen hoituu internetiin kytketyn tietokoneen avulla - tai vaikka nettikelpoisella kännykällä tai muulla mobiililaitteella. Nettiäänestys käy kotona, työpaikalla, kirjastossa, melkein missä tahansa.








Sadat silmät näkevät virheet

Ohjelmiston tietoturva ja virheettömyys on äärimmäisen tärkeää. F-Secure-tietoturvayhtiön tutkimusjohtajan Mikko Hyppösen mukaan hyvä ratkaisu on julkistaa äänestyksessä käytettävän ohjelmiston lähdekoodi eli päästää kenet tahansa tutustumaan ohjelmistoon. Vaikka ajatus tuntuu ensin oudolta, sadat tai tuhannet silmäparit löytävät kiistatta ohjelmointivirheet helpommin kuin yhden firman työntekijät.

Ohjelmiston avoin lähdekoodi vastaa sitä, että huipputurvallisen lukon mekanismi julkaistaan ihmisten tarkasteltavaksi. Lukosta ei tule sen helpompi tiirikoida, mutta kiinnostuneet voivat etsiä siitä heikkouksia ja vikoja, jotka valmistaja sitten korjaa.

Hyppösen mukaan myös itse äänestyslaitteiston tulee olla sinetöity ja turvallinen. Tämä tarkoittaa sitä, että äänestyspäätteessä ei ole esimerkiksi levyasemaa tai muistitikuille sopivia usb-portteja, joiden avulla ulkopuoliset voisivat lisätä laitteeseen omaa ohjelmakoodiaan.

Tiedot pitäisi myös välittää keskitettyyn sähköiseen vaaliuurnaan jotenkin muuten kuin tavallisen internetin kautta. Äänestystiedot pystytään nykyisin salaamaan riittävän hyvin, mutta nettiliikenteen häirintä on riski. Hyppösen mukaan niin sanotuilla palvelunestohyökkäyksillä, joissa tiettyä nettiosoitetta pommitetaan roskaliikenteen tulvalla, voidaan kaataa Googlen ja Amazon-kirjakaupan kokoisia sivustojakin.




Virossa nettiäänestys on ollut käytössä jo kolmena vuonna. Parlamenttivaaleissa virolaiset pääsivät äänestämään verkossa vuoden 2007 keväällä.

Äänestäjät tunnistettiin sähköisillä henkilökorteilla, jotka ovat Virossa yleisiä.
Painostamiseen ja vaalisalaisuuteen liittyviä uhkia ratkottiin niin, että ääntään sai muuttaa. Ennen varsinaista vaalipäivää verkossa sai äänestää niin monta kertaa kuin halusi, ja lisäksi äänestäjät saivat tulla viralliselle äänestyspaikalle, jossa annettu ääni kumosi edelliset. Aiempien nettiäänestysten tuloksia ei myöskään saanut näkyville.

Vaaleista tehtiin Euroopan komissiolle selvitys. Sen mukaan nettiäänestäminen todellakin kiinnosti nuorisoa, mutta äänestysmääriin sillä ei ollut suurta vaikutusta.

Netitse äänesti vain noin 5,4 prosenttia kaikista äänestäneistä. Heistä 89 prosenttia olisi omien sanojensa mukaan luultavasti äänestänyt muutenkin.

Vaikutus kokonaisaktiivisuuteen oli siten ainoastaan puolisen prosenttia. Luku olisi tietysti merkittävämpi, jos nettiäänestyksen suosio kasvaisi kymmeniin prosentteihin.

Viron selvityksen yllättävin tulos oli, että nettiäänestämiseen eivät juuri vaikuttaneet äänestäjien sukupuoli, tulot, koulutus ja asuinpaikka. Tämän mukaan järjestelmä olisi hyvin demokraattinen.



Kotimainen järjestelmä kompastelee

Meillä kokeiltava äänestysjärjestelmä perustuu sähköiseen äänestykseen erikoistuneen Scytl-yhtiön Pnyx.core-järjestelmän sekä kotimaisen Vat-vaalitietojärjestelmän yhdistelmään, jonka on toteuttanut TietoEnator-yhtiö.

Järjestelmän avoimen tarkastelun estävät TietoEnatorin ja sen alihankkijan liikesalaisuudet, mutta sopimalla näiden salassapidosta tarkastus käy päinsä. Oikeusministeriö arvioittaa kotimaisen järjestelmän toiminnan Turun yliopiston matematiikan laitoksen tutkimusryhmällä tänä keväänä. Professori Juhani Karhumäen johtaman tutkimuksen tulokset ovat julkisia, ja ne valmistuvat touko-kesäkuun vaihteessa. Jos järjestelmästä löytyy pahoja teknisiä puutteita, on mahdollista, ettei sitä oteta käyttöön.

Miksi meillä päädyttiin suljettuun järjestelmään?

- Sähköistä äänestystä haluttiin aluksi kokeilla pienessä mitassa, joten kustannussyistä pidettiin järkevänä käyttää valmisohjelmistoa. Soveltuvaa avoimen lähdekoodin järjestelmää ei ollut tiedossa, eikä ole vieläkään, Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen ylitarkastaja Jukka Leino kommentoi päätöstä.

- Oikeusministeriö ei ole vastaisuudessa sitoutunut nykyiseen ratkaisuun, vaan päätökset sähköisen äänestyksen jatkosta tehdään pilottihankkeen kokemusten perusteella. Jos soveltuvia avoimen lähdekoodin ratkaisuja on silloin olemassa, ministeriö voi harkita niiden käyttämistä yhtenä vaihtoehtona.

Pilottijärjestelmä ei anna äänestäjälle varmentavaa paperikuittia; tämä olisi Arto Jääskeläisen mukaan liian hankalaa ja kallista. Äänestäjän tulee luottaa siihen, että ääni lasketaan oikein - aivan samalla tavalla kuin hän on joutunut luottamaan, ettei posti kadota ennakkoääntä ja että hänen äänestyslippuaan käsitellään huolellisesti.

Lisäksi äänestystiedot siirretään salattuina julkisen internetin kautta, mikä tarjoaa ainakin teoreettiset mahdollisuudet tietoliikenteen häirintään.


Nettiäänestys toisi joustavuutta

Sähköisen äänestyksen tietoturvaongelmat koskevat tietysti yhtä lailla nettiäänestystä. Jos ne pystytään ratkaisemaan, nettiäänestys toisi tuleviin vaaleihin uudenlaisia etuja.

Nettiäänestyksen ilmeisin hyvä puoli on toimituksen mukavuus. Itse miltei jätin edellisissä presidentinvaaleissa äänestämättä, sillä äänestys vaati mökkiloman katkaisun ja automatkan pääkaupunkiseudulle. Jos äänestyksen voisi hoitaa kätevästi kotoa, nettikahvilasta tai työpaikalta, kenenkään ei tarvitsisi rämpiä räntäsateessa uurnille. Tämä hyödyttäisi etenkin liikuntarajoitteisia ja ikääntyneitä.

Helpon nettiäänestyksen voisi myös kuvitella parantavan nuorison äänestysaktiivisuutta ja kiinnostusta politiikkaan.

Arto Jääskeläinen muistuttaa nettiäänestyksen periaatteellisista ongelmista. Demokraattisten vaalien peruspilareita ovat vaalisalaisuus, äänestyksen tasa-arvoisuus ja äänestysvapaus, joista jokainen voi nettiäänestyksessä vaarantua.


Uhkina painostus ja äänten myynti

Perinteisessä äänestyksessä tarkistetaan aina, että äänestäjä on se, joka hän sanoo olevansa, mutta verkossa asia on pulmallisempi. Äänestäjä voi todistaa henkilöytensä esimerkiksi verkkopankin tunnuksilla tai sähköisen henkilökortin ja tietokoneeseen liitettävän kortinlukijan avulla, mutta mikään ei estä luovuttamasta henkilökorttia tai tunnuksia toiselle.

Vaalipaikalla valvojat pitävät huolen siitä, että kukin äänestäjä menee yksin koppiin ja voi antaa ainoan äänensä salassa. Kotona tai työpaikalla äänestäjä on alttiina urkinnalle - ja pahimmillaan painostukselle. Esimerkiksi dominoiva perheenjäsen voisi vaatia muut äänestämään tahtonsa mukaan. Konsensusaikana painostuksen uhka ei ehkä tunnu todelliselta, mutta Suomenkin politiikassa on ollut epävakaita ja kiihkeitä kausia.

Nytkin äänten myyminen on periaatteessa mahdollista, mutta ääniä ostava ehdokas ei voi olla aivan varma kaupoista. Tilanne on toinen, jos hän voi valvoa äänestäjän toimintaa tai jopa hoitaa äänestämisen tämän puolesta itse.

Oma lukunsa ovat ihmiset, joille politiikka ja äänestäminen ovat evvk-asia. Nettiäänestyksesssä he ehkä luovuttaisivat äänensä aktiiviselle tuttavalleen huomattavasti helpommin kuin nykyisin.


Parasta muuttaa politiikkaa

Suomi on pieni ja vakaa maa, jossa vaalit ovat sujuneet jouhevasti ja ongelmattomasti. Arto Jääskeläinen tähdentää, että vaikka nettivaaleissa on uhkakuvia, todennäköisesti valtaosa niistä menisi aivan sujuvasti ja oikein. Mutta toisivatko ne olennaista parannusta nykytilanteeseen, esimerkiksi äänestysprosenttiin? Viron parlamenttivaalit 2007 eivät vahvista tätä, eivät myöskään muut ulkomaiset kokemukset.

Sveitsissä on pitkään ollut käytössä kirjeäänestys, joka on lähes yhtä helppo tapa äänestää kuin netti, mutta maan äänestysaktiivisuus on Euroopan alhaisin.

Britanniassa taas on joissain kunnissa voinut äänestää paikallisvaaleissa kirjeitse, netitse sekä matkapuhelimella. Niissä kunnissa, joissa etä-äänestys oli mahdollista vain sähköisesti, äänestysaktiivisuus nousi hieman neljässä kunnassa, pysyi samana viidessä kunnassa ja laski seitsemässä kunnassa - eräässä jopa 12 prosenttia.

Arto Jääskeläinen ja Panu Laturi suhtautuvat skeptisesti siihen, että äänestysaktiivisuutta voitaisiin parantaa teknisillä keinoilla. Kummankin mielestä ainoa tapa on tehdä politiikasta mielenkiintoisempaa, myös nuorisolle. Jos pääpuolueita ei monissa seikoissa erota toisistaan kuin vaalimainosten väri, kansalaisille jää helposti kuva, että vaikutusmahdollisuuksia ei juuri ole.

Jääskeläinen myös muistuttaa, että vaalit ovat demokraattisessa yhteiskunnassa arvokas tapahtuma. Jos ihmiset saavat baari-illan ratoksi äänestää tekstiviestillä edustajia pois eduskunnasta kuin Big Brotherissa ikään, se ei ainakaan paranna luottamusta politiikkaan.


Janos Honkonen on vapaa tiede- ja tekniikkatoimittaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018