Sukset helpottavat liikkumista etenkin talvella, neuvotaan armeijan talvikoulutusoppaassa.

Teksti: Jukka Ruukki

Sukset helpottavat liikkumista etenkin talvella, neuvotaan armeijan talvikoulutusoppaassa. Klassikkositaatti on irrottanut monet naurut, mutta viime vuosina minusta on alkanut tuntua, että tuohon itsestäänselvyydeltä kuulostavaan lauseeseen kätkeytyy suurta viisautta, joka on päässyt suomalaisilta unohtumaan.Talvella sataa lunta ja pakkanen paukkuu. Kinokset ja kylmyys ovat oloja, jotka oikeasti vaikeuttavat liikkumista. Autoja suistuu ojaan ja junaliikenne takkuaa, kun myräkkä tukkii vaihteet ja jäädyttää veturit ja vaunut vessanpyttyjä myöten. Yllättävää talvessa on vain, että se yllättää meidät vuosi vuodelta pahemmin.Vaikka muulta tuntuisi, meneillään on ihan tavallinen talvi (ks. s. 28–29). Muuttunut on ainoastaan lumikolan varressa ähkivän ihmisen mieli. Lunta ei siedetä yhtään. Vaikka Suomi on edelleen neljän vuodenajan maa, näyttää siltä, että ajatuksissa ja monissa käytännön asioissa olemme siirtyneet Etelä-Euroopan leveyspiireille. Talveen varautuminen on joko unohdettu tai sitä ei pidetä enää kovin tärkeänä. Ääriesimerkki löytyy täältä etelästä, missä Helsingin kaupunki julisti Operaatio Lumisodan kinosten liiskaamiseksi. Muualla sitä kutsutaan ihan vain katujen kunnossapidoksi. Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin: suomalainen luovuus on hankien keskellä puhjennut kukkaan. Operaatio Lumisodan ylipäällikkö, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri kertoi radiohaastattelussa saaneensa satamäärin hyviä ideoita lumiongelman ratkaisemiseksi. Kaupunkilaisiin on iskenyt suoranainen innovaatiodraivi, Sauri luonnehti.Minua viisaampien mukaan suomalainen luovuus kumpuaa arktisista oloista. Henkemme pitimiksi ja menestyäksemme meidän on ollut pakko tehdä asioita toisin ja keksiä uutta. Jos näin on, niin nyt toiveen pitäisi kuulua: Lisää lunta, kiitos!

Jukka Ruukkijukka.ruukki@sanomamagazines.fi

P.S. Tuliko töpättyä? Ei hätää. Virheitä tekemällä oppii parhaiten (ks. s. 16–17).