Toimiva tavaravirta auttaa niin kiireistä kuin nirsoa asiakasta. Kauppa pyrkii logistiikalla vilkkaampaan myyntiin.


Kauppa pyrkii logistiikalla vilkkaampaan myyntiin.




Maailman vanhin logistinen fantasia, vuodelta 1494, lienee saksalaisen kirjailijan Sebastian Brantin satiiri Schlaraffenland eli Laiskurila. Laiskurilassa  riistakin hyppii tai lentää suuhun itse, juuri sopivan mureaksi paistuneena.

Nykyaikainen logistiikka pääsee jo lähelle. Kohta kysymys on enemmän siitä, haluammeko kaiken, mitä logistiikka mahdollistaa. Tahdotko esimerkiksi, että älykäs ostoskärry nostaa ostokuumettasi?

Enimmäkseen logistiikkaa toki kehitetään todellisiin tarpeisiin. Usein on välttämätöntä vaikkapa kuljettaa ruokaa, jos ei suuhun, niin ainakin kotiin.


Ei saa olla ei oota

Arvostelemme kerkeästi turhuuden markkinoita, mutta mitä teemmekään kaupassa? Jos herkkusuu ei löydä sitä tiettyä rommirusinajäätelöä pakastealtaasta, hän menee seuraavalla kauppamatkalla toiseen markettiin. Ei auta, vaikka vieressä tarjottaisiin sataa muuta jäätelölajia.

Yksi nykytalouden paradokseista on tavarapula valtavan valikoiman keskellä. Nimikkeitä voi olla lähikaupassa 1 000-3 000, marketissa kymmeniätuhansia ja tavaratalossa yli satatuhatta. Silti lähes joka kymmenes kerta, kun haemme jotain tietty tavaraa, kauppa tarjoaa "ei oota".

- Puuteprosentti on eri puolilla maailmaa tehtyjen tutkimusten mukaan keskimäärin noin kahdeksan, kertoo Relexin toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Mikko Kärkkäinen.

Relex on erikoistunut vähittäiskaupan logistiikkaan ja erityisesti tuotetäydennyksen kehittämiseen. Yrityksen perustajat ovat työskennelleet Teknillisen korkeakoulun logistiikan tutkimusryhmässä - ja hyvällä menestyksellä: ryhmä sijoittui kymmenen parhaan joukkoon viime vuonna julkaistussa kansainvälisessä vertailussa, joka käsitti 493 yliopistoa.

Tutkimus helpottaa jo paljon kuluttajien ja kaupan arkea. - Puuteprosentti voidaan painaa lähes nollaan, Kärkkäinen vakuuttaa.

Automaattisessa tuotetäydennyksessä tietojärjestelmä seuraa varastosaldoa, ennakoi kysyntää, tekee tilausehdotuksia ja tarvittaessa tilaa tavaraa.


Parvessa ostat enemmän

Uudet logistiset kumoukset odottavat oven takana. Lähitulevaisuuden innovaatioita on älykäs ostoskärry. Kun radiotaajuustunnistimet eli rfid-tarrat lukulaitteineen halpenevat, kaikkiin tavaroihin on voidaan liittää etäluettava saattomuisti. Silloin ostoskärry pystyy lukemaan tarrat ja velottamaan asiakkaan tiliä automaattisesti. Kassat katoavat kaupoista. 




Kuljetukset lisääntyvät verkkokaupan takia


Sähköinen kauppa tuo uusia logistiikkaongelmia. Tampereen teknillinen yliopisto on tutkinut tietoyhteiskunnan vaikutusta liikenteeseen. Tutkimus osoitti, että "elämysyhteiskunnassa", jossa ihmiset tilailevat innokkaasti tavaroita verkosta, kuljetusten määrä kasvaa 25 prosentilla ja energian kulutus 10 prosentilla.

Ongelmaa ratkotaan esimerkiksi Seulo- eli seutulogistiikkakokeilulla. Seulo käynnistyi Espoossa viime syksynä. Tilaus- ja kuljetuspalvelu, jossa aluksi on mukana kaksi kauppaa, tuo kerran viikossa kotiin tavarat ja vie palautuspullot ja muun kierrätysmateriaalin mennessään. Kuljetuksia yhdistelemällä niiden kustannuksia voidaan alentaa.






Ronaldo Menezes


Ateria perille lämpimänä

Jos kehitystä vie eteenpäin meidän kuluttajien nirsous tai sosiaalisuus, yhä parempaa logistiikkaa luodaan varmistamaan yhteiskunnan tärkeitä toimintoja. Kun huonojalkainen vanhus joutuu odottamaan ateriapalvelun autoa ja ruoka tulee myöhässä ja jäähtyneenä, edessä on tyypillinen logistinen ongelma, ajoreittien optimointi.
Ajoreittien suunnittelu on "maailman vaikeimpia tutkimusalueita", luonnehtii dosentti Olli Bräysy Jyväskylän yliopistosta. Hän on tutkinut paljon kuljetusten järkeistämistä.

Asiantuntijoiden mukaan on mahdotonta optimoida reittejä käsin, jos ajoneuvoja on viisi tai enemmän.




Mikä logistiikka


Logistiikka on yritysten ja laitosten materiaalivirran fyysistä, tiedollista ja taloudellista hallintaa hankintalähteiltä asiakkaille. Mukaan luetaan ostot, kuljetukset, varastointi, materiaalinkäsittely sekä logistisen ketjun hallintaan liittyvä tietohallinto. Näin alan määrittelee Suomen Logistiikkayhdistys (www.logy.fi/).










Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25795
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1189
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.