Reipas ratkaisu vei johtajaksi Lähi-itään.
Kymmenen vuotta sitten Hannu Juusola tutki
muinaisten loitsumaljojen arameaa. Nyt hän tutkii modernia Lähi-itää, puhuu arabiaa ja hepreaa ja johtaa Suomen tutkimusinstituuttia Damaskoksessa.

Teksti: Jarno Forssell


muinaisten loitsumaljojen arameaa. Nyt hän tutkii modernia Lähi-itää, puhuu arabiaa ja hepreaa ja johtaa Suomen tutkimusinstituuttia Damaskoksessa.


Syyskuun alussa Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksessa vasta heräillään uuteen lukuvuoteen, mutta Hannu Juusolalla on menossa vuoden kiireisin kuukausi. Yliopistonlehtori on kotilaitoksessaan vain käymässä, suunnittelemassa toimintaa Suomen Damaskoksen-instituutille, jota hän on vuoden alusta luotsannut.

- Instituutin johtamisessa on paljon käytännön asioita, joita ei opi yliopistossa. Se on pitkä ja vaikea mutta mielenkiintoinen prosessi, Juusola sanoo.

Lähi-idän tutkimusinstituuttimme perustettiin 1994. Ensimmäiset omat toimitilat se sai kolme vuotta myöhemmin, mutta vasta viime vuoden lopulla instituutti muutti omaan taloon, Damaskoksen vanhassa kaupungissa sijaitsevaan täysin restauroituun arvokiinteistöön. Uusien tilojen myötä instituutti on saanut paljon julkisuutta ja tunnettuja vieraita. Toukokuussa Juusola muun muassa isännöi Suomen ja Viron ulkoministereitä näiden vieraillessa Syyriassa.

- Paikalliset olivat ihastuksissaan siitä, miten Alexander Stubb kävi sanomassa kaikille ovimiehillekin päivää. Sellaiseen ei ole sikäläisessä sääty-yhteiskunnassa totuttu, Juusola kertoo.


Lähi-itä vaikuttaa Suomeenkin

Pienellä Damaskoksen-instituutilla on kaksi tehtävää. Se nostaa Suomen profiilia Lähi-idässä tukemalla kulttuurivaihtoa ja järjestämällä tiloissaan muun muassa yleisöluentoja, musiikki-iltoja ja näyttelyitä. Toinen tavoite on auttaa tutkijoita, asiantuntijoita ja toimittajia luomaan suhteita alueelle ja perehtymään siihen syvemmin. Lähi-idän seuranta on Suomessa Juusolan mukaan melko vähäistä, ja sekin keskittyy konflikteihin. Ja tietysti uskontoon, islamiin, isolla i:llä.

- Hyvässä ja pahassa Lähi-itä mielletään uskonnon kautta. Puhutaan islamista, vaikka pitäisi puhua alueen valtioiden strategisista eduista.

Mutta miksi pohjoisella Suomella pitää olla tutkimusinstituutti Damaskoksessa, vaikka parannettavaa olisi lähialueidenkin tuntemuksessa? Tähän kysymykseen Juusola on tämän vuoden aikana joutunut usein vastaamaan.
- Sillä, mitä Lähi-idässä tapahtuu, on merkitystä myös meille, ja siksi sitä kannattaa tutkiakin. Esimerkiksi Euroopan islamilaistaustaisen väestön kasvu tai energiaturvallisuus ovat tärkeitä asioita.

Toinen argumentti on puhtaasti käytännöllinen. Lähi-idän tuntemuksella on suuri merkitys Suomen taloudelliselle menestymiselle.

- Suomalaiset Lähi-idässä toimivat bisnesihmiset eivät ole koskaan ihmetelleet instituutin olemassaoloa. Taloudellinen yhteistyö ei lähde tyhjästä. Sitä varten tarvitaan kiintopisteitä alueella.


Opinnot irti nykyajasta

Hannu Juusola aloitti matkansa Lähi-itään kaukaa pohjoisesta, Lapista. Perhetausta ei viitannut tulevaan uraan, sillä isä oli diplomi-insinööri ja äiti farmaseutti. Matematiikan, fysiikan ja kemian sijaan poikaa kiinnostivat kirjallisuus, historia, uskonnot ja filosofia.

- Minulla oli romanttinen, orientalistinen mielikuva Lähi-idästä, ja luin paljon sentyyppistä kirjallisuutta. Olin hyvin kiinnostunut muinaisuudesta, mutta minulla ei ollut selkeää kuvaa siitä, mitä halusin myöhemmin tehdä. En edes tiennyt, että yliopistossa saattoi opiskella sellaisia aineita.

Nuori mies lähti etelään ja pääsi 1980-luvun puolivälissä Helsingin yliopistoon lukemaan sekä teoreettista filosofiaa että teolo¬giaa. Kumpaakin hän ennätti opiskella vajaan vuoden. Sitten hän löysi oikean oppiaineen: seemiläiset kielet ja kulttuurit. Sivuaineekseen hän valitsi arabian kielen ja islamin tutkimuksen.

Tutkijaksi Hannu Juusola päätti suuntautua jo opiskeluaikana, sillä mitään muuta "koulutusta vastaavaa" työtä ei opinnoilla oikeastaan olisi voinut valitakaan.

- Täytyy myöntää, että opinnot valmensivat erittäin huonosti nykymaailmaan. Opinnot olivat sinänsä hyviä mutta vääränlaisia, Juusola pohtii. - Toisaalta monipuolisen kielitaidon hankkiminen oli hyvin arvokas asia. Vaikka kieliopinnot olivat teoreettisia ja valmensivat vain lukemiseen, ne antoivat vahvan pohjan hankkia käytännön kielitaito myöhemmin.


Todellisuus odotti toisaalla

Juusola väitteli kymmenen vuotta sitten ensimmäisellä suomalaisella aramean kielestä tehdyllä tutkimuksella. Hänen aiheensa olivat loitsumaljoihin 300-700-luvulla kirjoitetut tekstit, joilla haluttiin karkottaa ja vangita pahoja henkiä.

Väittelyn jälkeen Juusola muutti täydellisesti suuntaa. Hän jatkoi opintojaan Jerusalemissa ja Yhdysvalloissa, opiskeli heprean ja arabian käytännön taidon, siirsi loitsumaljat syrjään ja suuntautui nykyaikaan.

- Muutos lähti kokemuksesta. Se, mitä minä aiemmin tein, ei riittänyt. Todellisuus oli jossakin muualla.
Ensin Juusola toimitti yhdessä Heidi Huuhtasen kanssa kirjan Uskonto ja politiikka Lähi-idässä ja kirjoitti sitten Israelin historian, ensimmäisen suomalaisen yleisesityksen aiheesta.

- Kirjoitin Israelin historiaa viidestä kuuteen vuotta mielessäni. Se vaati valtavasti lukemista, sillä vain Irlannin kysymyksestä on kirjoitettu enemmän.

Kirjan ilmestyttyä Juusola huomasi tarttuneensa aiheeseen, josta Suomessakin on vahvoja ja vastakkaisia mielipiteitä. Kirjan arviois¬sa Juusolaa kehuttiin "tehokkaaksi myyttien murtajaksi" ja kirjaa "taidokkaaksi kokonaisesitykseksi", mutta kirjailija kertoo saaneensa koko kirjon palautetta.

- Kiitosta on tullut asioista, joista ei ehkä olisi tarvinnut kiittää, ja haukkuja sellaisesta, mistä en olisi ansainnut. Kun kirjoittaa aiheesta, josta on vahvoja mielipiteitä, koskaan eivät kaikki tykkää - usein ei kukaan. Siinä joutuu kovettamaan itsensä.

- Jos pelkäisin konfliktia, minun olisi kannattanut jäädä tutkimaan aramean murteita. Se olisi ollut turvallista.


Isäntämaassa hyvää ja huonoa

Kaksijakoisuutta löytyy myös Hannu Juusolan nykytilanteesta. Hänen mukaansa Syyriassa on instituutin isäntämaana hyvät ja huonot puolensa. Maa on hyvin suljettu yhteiskunta, minkä vuoksi instituutti joutuu tasapainoilemaan toiminnassaan. Toisaalta Syyria on Lähi-idän mittapuissa hyvin turvallinen ja maallistunut yhteiskunta.

- Islamistit eivät kivitä, jos tarjoilemme instituutin vastaanotolla viiniä, Juusola kuvaa.

Hänen mukaansa Lähi-idän kaupungit eroa¬vat kaupunkikulttuuriltaan hyvin paljon. Libanonin Beirut on tavattoman vapaamielinen Välimeren kaupunki. Jordanian Ammanissa taas näkyvät sekä beduiinitraditiot että hyvin voimakas amerikkalaistuminen. Siellä ajetaan autoilla ostoskeskuksiin ja syödään McDonalds’issa.

Damaskoksessa sen sijaan on yhä vallalla vahva ravintolakulttuuri, ja ulkona syönti on jokapäiväistä sosiaalista elämää. Kaupungin ulkomaalaiset - joista suomalaisia on joitakin kymmeniä - tapaavat toisiaan myös urheiluklubeilla ja retkillä. Niiden lisäksi Hannu Juusola on löytänyt itselleen uuden harrastuksen.

- Katson paljon televisiota, mitä en Suomessa yleensä tee. Lähi-idässä näkyy valtavasti satelliittikanavia, jotka poikkeavat poliittisesti toisistaan hyvin paljon. Niistä voi seurata erilaisia näkemyksiä.


Konflikti hyödyttää monia

Näkemyksiä Lähi-idässä riittää, samoin ristiriitoja. Suhtautuminen Israelin valtioon ja Palestiinan kysymykseen jakoi pitkään alueen maat eri leireihin.

- Nykyään se nousee pinnalle vain silloin, kun tulee jotakin ajankohtaista, kuten Gazan miehitys. Se ei ole enää valtioiden politiikkaa jakava tekijä. Kaikki arabivaltiot hyväksyvät Israelin olemassaolon, jos Israel vetäytyy vuoden 1967 rajoille.

Niin: jos. Juusola ei usko, että Israel koskaan vetäytyy, sillä vetäytymisen sisäpoliittinen hinta olisi suurempi kuin konfliktin päättymisestä saatava hyöty. Toisessa vaakakupissa on siirtokunnissa asuvien satojentuhansien juutalaisten painostus, toisessa sinänsä vaarattoman konfliktin jatkuminen.

- Konflikti ei ole Israelin kannalta suuri uhka. Enkä ole varma, olisivatko arabimaatkaan valmiita ratkaisemaan selkkausta. Niissä johtajien legitimiteetti on niin heikoissa kantimissa, että ulkoinen konflikti on hyödyllinen.
Tämä legitimiteetin eli poliittisen järjestelmän hyväksyttävyyden puute onkin keskeinen selitys Lähi-idän nykyisten valtaryhmittymien takana.

Kaikki pelkäävät - Juusolan mukaan aiheellisesti - naapureidensa pyrkimyksiä ja hakevat muilta tukea niitä vastaan. Siksi Syyria on Iranin, Qatarin ja Libanonin Hizbollahin kaveri, ja siksi Saudi-Arabia, Jordania, Egypti ja palestiinalaishallinto tukevat toisiaan.

Hannu Juusolan mukaan ainoa tie ulos tilanteesta olisi järjestää alueen maissa demokraattiset ja avoimet vaalit - silläkin uhalla, että valtaan nousisi useita islamismin suuntauksia ja alueesta tulisi entistä epävakaampi.
- Luultavasti se on ainoa keino päästä eteenpäin. Se vaihe on pakko käydä läpi, sillä muuta oppositiota ei ole.


Netti yhdistää kotiin

Kun Juusola syyskuun lopulla palasi Damaskokseen, hän jätti Suomeen loput viisihenkisestä perheestään: vaimon ja kolme tytärtä, joista vanhin opiskelee, keskimmäinen käy viimeistä luokkaa lukiossa ja nuorin on vielä alakoulussa.

- Perheeni oli kesällä kaksi kuukautta lomalla Damaskoksessa, ja näin aiomme jatkaa ensi vuonnakin. Itse en Suomessa ollessani pysty pitämään lomaa, sillä päivät täyttyvät tapaamisista ja muista työasioista.

Onneksi viestintätekniikka auttaa koti-ikävään. Juusolan mukaan elävän kuvan internetpuhelu on hyvä esimerkki keksinnöstä, josta on todellista hyötyä - silloin kun Syyriassa tavalliset sähkökatkokset eivät häiritse yhteyttä.
Lähi-idässä kaukana perheestään, ja ehkä juuri siksi, Hannu Juusola sanoo ymmärtäneensä ihmissuhteiden merkityksen. Hän uskoo, että me voisimme ottaa oppia sikäläisestä inhimillisestä, toisenlaiseen aikakäsitykseen perustuvasta elämäntavasta.

- Se on meiltä katoamassa ja ehkä jo kadonnut.


Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Hannu Juusola

Ikä: 46
Arvo: filosofian tohtori, seemiläisten kielten dosentti, yliopistonlehtori
Yliopisto: Helsingin yliopisto
Laitos: Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitos
Tutkimusala: Lähi-idän yhteiskunta ja politiikka
Harrastukset: urheilu (juoksu, kuntosali, laskettelu), lukeminen



Etappeja

1963 syntyy Rovaniemellä.
1982 kirjoittaa ylioppilaaksi Rovaniemen keskustan lukiosta.
1983 aloittaa teoreettisen filosofian ja teologian opiskelun Helsingin yliopistossa.
1984 vaihtaa pääaineekseen seemiläiset kielet ja kulttuurit.
1991-1992 opiskelee Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa.
1993 valmistuu filosofian maisteriksi.
1999 väittelee filosofian tohtoriksi arameankielisistä loitsumaljakirjoituksista ja työskentelee vierailevana tutkijana Bar Ilanin yliopistossa Jerusalemissa.
2001 nimitetään Helsingin yliopiston seemiläisten kielten ja kulttuurien yliopistonlehtoriksi.
2002 työskentelee tutkijatohtorina Suomen Akatemiassa ja vierailevana tutkijana Yalen yliopistossa Yhdysvalloissa. Toimittaa kirjan Uskonto ja politiikka Lähi-idässä (yhdessä Heidi Huuhtasen kanssa).
2005 julkaisee kirjoittamansa Israelin historia -teoksen.
2008 nimitetään Helsingin yliopiston seemiläisten kielten ja kulttuurien dosentiksi.
2009 aloittaa kolmivuotiskauden Suomen Damaskoksen-instituutin johtajana.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018