Monissa Euroopan kielissä lokakuun nimitys perustuu latinan lukusanaan octo, ’kahdeksan’, sillä muinaisten roomalaisten vuosi alkoi maaliskuusta ja lokakuu oli vuoden kahdeksas kuukausi. Suomalaisten esi-isät tyytyivät maanläheisempään ratkaisuun ja nimittivät kuukaudet tyypillisten tuntomerkkien mukaan. Lokakuulle ominaista oli loka eli rapa.

On mahdotonta tietää, kuinka vanha nimitys lokakuu on, mutta suomen kirjakielessä se on esiintynyt Agricolasta alkaen. Agricolan teoksissa esiintyy myös loka itsenäisenä sanana. Se voi tarkoittaa konkreettista rapaa, mutta lisäksi sillä kuvataan syntistä ihmistä: ”Oi sinä surkia lokasäkki.”

Hyvin dramaattinen kohta Agricolan teoksissa on kääntäjän oma reunahuomautus, jossa kerrotaan Suomessa vuonna 1551 vallinneesta nälänhädästä. Agricola kuvaa, kuinka tien vieriltä löydettiin kuolleita, joilla oli suussaan hevosenkakkaroita ja ”omaa lokaansa”. Ihmisparat olivat yrittäneet syödä ruokansa kahteen kertaan.

Etymologin näkökulmasta loka on hankala sana. Se tunnetaan sukukielissä Itämeren alueella, mutta ei kauempana, eikä sen alkuperästä ole mitään varsinaista selitystä. Rakenteensa ja merkityksensä puolesta se voisi kuulua vaikka uralilaiseen perintösanastoon, mutta tätä ei voi todistaa etäsukukielten vastineiden puuttuessa.

Sen sijaan rapa voidaan selittää lainaksi. Se ei tarkoita pelkästään lokaa, vaan sillä on muitakin merkityksiä. Taas tulee Agricola avuksi. Siinä Raamatun kohdassa, jossa kerrotaan ”haaskaajapojasta” eli tuhlaajapojasta, esiintyy rapa alkuperäisemmässä merkityksessään: ”Hän pyyti vatsans raval täyttää, jota sigat söit.” Rapa on siis sikojen ruokaa.

Uusimman raamatunsuomennoksen mukaan siat syövät palkoja, mutta Agricolan mallina olleessa Lutherin Raamatussa ne söivät oluenpanosta tähteeksi jäänyttä sakkaa. Juuri tässä merkityksessä rapa voidaan selittää germaaniseksi lainaksi. Ravalla ja loalla on siis vissi ero.

Etymologian kautta selviää myös se, mikä on rapajuoppo: se on juoppo, joka juo oluen pohjasakkaa myöten.

Kirjoittaja on suomen kielen professori Turun yliopistossa.

 Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2010