Tämä kesäloman tilinpäätös heitetään työkavereille vielä leikin päiten, mutta lomanvietto on muuttumassa. Lomailuun ladataan niin kovia odotuksia, että se alkaa käydä työstä.


mutta lomanvietto on muuttumassa. Lomailuun ladataan niin kovia odotuksia,
että se alkaa käydä työstä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Merenrantaterassi on täynnä hymyileviä, rennosti rupattelevia ihmisiä. Rannassa kelluu useita veneitä. Porukat valmistautuvat purjehtimaan.

Juhlakenttä vilisee iloista väkeä.¬ Näyttää, että tähän kesätapahtumaan osallistuvat kaikki kaupunginosan asukkaat.

Puisto on pullollaan. Kesäkonsertti on vetänyt paikalle sankan joukon, vaikka ripsii vettäkin välillä.
Onko tämä sama maa? Onko tämä sama kansa, joka joitakin kuukausia sitten jurotti talvisessa työmatkabussissa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kesäsuomalaiset hupenevat

Myytti rennosta kesäsuomalaisesta ei ole kesätuulesta temmattu uskomus, vaan siinä on totuuden siemen. Monet tottumuksemme todella muuttuvat kesällä. Silloin liikutaan enemmän, tavataan ystäviä ja kulutetaan eri tavalla kuin muulloin.

Myös ruokailu- ja juomatavoissa on eroja talveen verrattuna. Joku vaihtaa kasviksiin, toinen valitsee makkaradieetin, ja drinkit maistuvat kummallekin; alkoholin kulutus kasvaa kesällä tuntuvasti.

- Kontrasti kesän ja talven välillä on meillä hyvin selvä vuodenaikojen rajun vaihtelun, valon lisääntymisen ja lomakäytäntöjen vuoksi. Näihin päiviin saakka olemme karnevalisoineet loman yhteen kuukauteen, jolloin lähes kaikki ovat vapaalla, sanoo työterveyslääkäri ja kirjailija Juhani Seppänen. joka on pohtinut ajankäyttöämme ja työlle omistautumistamme muun muassa kirjassaan Hullu työtä tekee.

Seppänen ennustaa kuitenkin, että kesäsuomalaisuudesta tulee katoavaa kansanperinnettä. Esimerkiksi kansainvälistyminen ja pätkätyöt muuttavat työn rytmitystä niin, ettei työpaikoilla enää voida laittaa heinäkuuksi lappua luukulle.

- Kesäsuomalainen alkaa olla sukupuuttoon kuoleva laji. Kaikki yhtä aikaa lomalla -ilmiö on katoa¬massa, enkä näe sitä pelkästään negatiivisena asiana.


Työt luikertelevat lomaan

Juhani Seppänen pohtii helsinkiläisen ravintolan terassilla lausahdusta "olla loman tarpeessa" ja tulkitsee sen patologisen ylikuormituksen ilmaukseksi. Jos työ sovitettaisiin ihmisen resurssien mukaan, rentoutumisen tarpeen ehtisi täyttää työpäivän ja työviikon aikana, eikä varsinaisia lomia edes tarvittaisi.

Epätäydellisessä maailmassa lähes kaikki kuitenkin ovat loman tarpeessa, ja lääkärin neuvoa tivattaes¬sa Seppänen suosittelee loman pituudeksi useaa viikkoa. - Viikossa tai kahdessa ei pääse töistä eroon.

Parhaiten irrottautuminen sujuu, jos voi jättää normaalin arjen taakseen jopa maantieteellisesti.

Ympäristönvaihdos auttaa erityisesti niitä, jotka eivät kotioloissa onnistu nollaamaan päätään. Mökki, vene tai ulkomaanmatka ovat hyviksi havaittuja konsteja rutiineiden katkaisuun.

Seppäsen mukaan kesäloman pitäisi kuulua itselle, läheisille ja harrastuksille. Yhä useammalla työ kuitenkin luikertelee loma-aikaan, sillä lomalla on tekniikan kehittyessä alettu hoitaa "joitakin työtehtäviä".

- Lomatekemiset alkavat muistuttaa arkista työtä, vaikka puhelut ja sähköpostit hoituisivat lyhyessäkin ajassa. Jo muutaman minuutin puhelu pätkii vapaata. Se palauttaa työasiat mieleen ja häiritsee yhdessäoloa perheen kanssa.





Loma on mahdollisuus kokea illuusio varakkuudesta ja sen mahdollistamasta joutilaisuudesta. Loman sisältö - matkustaminen, urheilu, huvilaelämä - ovatkin lainaa takavuosien "joutilaalta luokalta". Ja sen huomaa! Tehdäksemme asioita, jotka viestivät joutilaisuudesta, joudumme tekemään hirvittävästi töitä.

Toiveissa vaanii pettymys

Seppäsen mukaan työlle ominaiset sisällölliset ja psykologiset rakenteet leimaavat lomailua yleisemminkin. Lomalle asetetaan samantyyppisiä päämääriä ja tavoitteita kuin työlle.

- Luvataan tehdä perheen kanssa yhtä ja toista, laittaa kesäpaikkaa ja hoitaa roikkumaan jääneet kotityöt. Lomaan voidaan pakata aika tavalla raatamista, Seppänen kuvailee.

- Lisäksi lomaan kohdistetaan monenlaisia toiveita, sellaisiakin, joilla ei ole edellytyksiäkään täyttyä tai joiden toteutuminen ei edes ole omassa vallassa.

Hyvä esimerkki Suomen oloissa mahdottomasta toiveesta on takuuvarma auringonpaiste, jota moni pitää onnistuneen loman ehdottomana edellytyksenä.

- Sateinen kesä näkyy lomakauden jälkeen ihmisten hyvinvoinnissa.He ovat pettyneitä, koska odotukset eivät täyttyneet, Seppänen sanoo.

- Ehkä runsaalla alkoholinkäytöllä pyritään lievittämään loma-ahdistusta, jota lupaukset, odotukset ja tavoitteet aiheuttavat, pohtii Seppänen, jonka uusin kirja, elokuussa ilmestyvä Selvästi juovuksissa käsittelee suhtautumistamme alkoholiin.


Ruostunut on onnistunut

Työpaikkojen kahvipöytäkeskusteluissa kuulee lomien jälkeen kommentteja, miten olikin rankka loma ja miten vaikeaa on taas päästä töihin käsiksi. Monet sanovat tarvitsevansa monen päivän toipumisajan, ennen kuin osaavat tarttua hommiin. Jotkut kaipailevat jopa lomaltapaluulomaa.

Seppänen pitää näitä puheita vielä pikemmin lomakarnevalismiin liittyvänä, ihmisiä yhdistävänä small talkina kuin aitona ilmiönä.

Jos taas lomasta toipumisen puheilla tarkoitetaan sitä, että työtehtävät ovat unohtuneet ja ammattitaito on ruosteessa, loma on täyttänyt tehtävänsä. Itse olen joka lomalta palattuani sitä mieltä, ettei minusta enää ole näihin hommiin.


Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla