Rajanveto sirpaleista on tiukka paikka spesialistillekin.
Uudet fossiililöydöt ravistelevat ihmisen sukupuuta harva se vuosi. Minkä perusteella tutkijat sijoittavat löydön oikeaan oksaan?



Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2008

Vuonna 2003 Indonesian Floresinsaaresta löytyi pikkuihmisten fossiileja, jotka hämmensivät sukupuumme tuntijoita. Floresinihmiset, Homo floresiensikset, olivat olleet noin metrin korkuisia ja simpanssinaivoisia ja muistuttaneet lähinnä Afrikan muinaisia apinaihmisiä eli Australopithecuksia. Apinaihmisten ei kuitenkaan uskota levittäytyneen Afrikan ulkopuolelle, ja ne kuolivat sukupuuttoon yli miljoona vuotta sitten. Floresinihmisen luut ovat vain 90 000-12 000 vuotta vanhoja.

Floresinihminen on hyvä esimerkki siitä, etteivät uudet fossiilit aina heti tarkenna sukupuuta, vaan niistä kiistellään usein pitkäänkin. Luiden yksittäiset rakennepiirteet voivat johtaa harhaan. Yleensä tarvitaan useita löytöjä sen arvioimiseen, onko kyseessä uusi laji tai jopa isompi sukupuun haara.

Miten tutkijat sitten osaavat päätellä, onko kyseessä ihmisen sukulainen ja jos on, miten läheinen? Entä mitä muuta luista voi nähdä? Asian valaisemiseksi lähdetään kiipeämään sukupuuhumme sen tyvestä alkaen.


Kasvot alkoivat ihmismäistyä

Vanhimmat ihmisapinoiksi tunnistetut fossiilit on löydetty Pohjois-Afrikasta. Ne ovat peräisin 30 miljoonaa vuotta sitten eläneistä Proconsulidae-heimon edustajista. Nämä on määritetty ihmisapinoiksi lähinnä kasvoista ja hampaista, joiden piirteet poikkeavat muista senaikaisista afrikkalaisista apinoista. Proconsulien otsaluu oli pysty, ja silmät suuntautuivat suoraan eteenpäin tarjoten hyvän stereonäön. Nenäontelot olivat pienet, joten ilmeisesti näköaisti oli hajuaistia tärkeämpi.

Myös moni proconsulien kallon pienistä yksityiskohdista viittaa sukulaisuuteen myöhempien ihmisapinoiden kanssa. Esimerkiksi kallon uurteiden perusteella proconsulien sisemmän kaulavaltimon reitti oli sama kuin ihmisapinoilla.

Ihmisapinoille tyypillisesti proconsuleilta puuttui häntä.

Muu luusto ei kuitenkaan muistuta myöhempiä ihmisapinoita, ja sen perusteella on osin vaikeaa vetää rajaa muihin senaikaisiin apinoihin.

Proconsuleilta esimerkiksi puuttui ihmisapinoille tyypillinen laakea lonkkamalja. Lonkkamalja on nivelkuoppa, jossa reisiluun yläpää eli lonkkanivel pyörii. Maljan laakeus mahdollistaa nivelen laajan liikeradan, mikä sopii ihmisapinoille tyypilliseen puissa kiipeilyyn. Proconsulit ilmeisesti liikkuivat lähinnä neljällä jalalla.


Sitten tuli pystykävely

Proconsuleista kehittyivät myöhemmät ihmisapinat. Niillä kaikilla on proconsuleilta perityt kallonpiirteet.

Lisäksi ihmisapinoita yhdistävät kaarevat sormenluut ja tietty olkapään rakenne. Nämä molemmat viittaavat siihen, että ihmisapinoiden alkumuodot roikkuivat ja liikkuivat puissa käsiensä varassa.

Monet kehittyivät myös pystykävelijöiksi. Yksi näistä sukuhaaroista oli Oreopithecidae, joka sittemmin kuoli sukupuuttoon. Se oli kuitenkin aina jääkauden alkuun asti monimuotoinen ja laajalle levinnyt ryhmä Afrikassa ja Aasiassa. Itse asiassa ryhmä oli niin kirjava, että sitä on ollut vaikea sijoittaa sukupuun tietylle paikalle.

Oreopithecuksista ihmismäisin oli Italiasta löydetty Oreopithecus bambolii. Sitä pidettiin välillä jopa aivan lähisukulaisenamme. Sillä oli nimittäin ihmismäisen leveä rinta, lyhyt selkä ja pysty lantio. Sillä oli ihmisen tapaan myös lannenotko selkärangassa ja suoraksi oikenevat polvinivelet. Esimerkiksi simpanssi on ihmiseen verrattuna tynnyririntainen, pitkäselkäinen ja koukkupolvinen.

Oreopithecus bamboliin kuitenkin erottivat ihmisistä ja apinaihmisistä muut piirteet, kuten vapaasti liikkuva isovarvas ja laajasti liikkuva kyynärnivel. Laji oli kaksijalkainen mutta seisoi isovarvas sisäänpäin, niin että sen jalka muistutti linnun jalkaa. Pystykävely oli siis erilaista kuin myöhemmillä sukulaisillamme.

Kaikki oreopithecukset eivät olleet kaksijalkaisia, vaan liikkumissopeumia oli paljon erilaisia. Espanjasta on esimerkiksi löytynyt ainutlaatuinen Hispanopithecus, jolle ei löydy vastinetta nykymaailman ihmisapinoista. Sillä oli orankimaisen pitkät sormet, ja ilmeisesti se heilauttelikin itseään puissa orankien tapaan. Sormien nivelsiteiden ja lihasten kiinnityskohtien perusteella on kuitenkin päätelty, että se toisaalta saattoi kävellä maanpinnalla kämmenet kamaraa vasten paviaanien tapaan.

Nykyisin oreopithecusten fossiileja tunnetaan jo niin paljon, että on voitu päätellä liikkumiskirjon viittaavan vain yksittäissopeumiin eri elinympäristöihin eikä siihen, että tietyllä tavalla liikkuvat myöhemmät ihmisapinat polveutuisivat näistä oreopithecuksista.

Oreopithecusten kirjo auttaa ymmärtämään, miksi ihmisapinoiden sukupuun laatiminen on haastavaa. Moni piirre on kehittynyt itsenäisesti eri sukulinjoissa, mutta sukupuun piirtäjän on pystyttävä määrittelemään, mikä ominaisuuksien yhdistelmä rajaa kunkin linjan ja erottaa sen muista.


Aivokoppa kasvoi

Mitä lähemmäs nykyaikaa tullaan, sitä paremmin fossiiliset lajit tunnetaan. Euroopan jääkauden ihmiset tunnetaankin jo melko hyvin. Niiden rakenteista osataan myös tunnistaa ominaiset piirteet. Silti uudet löydöt saattavat olla hämmentäviä.

Ensimmäiset Afrikasta Euraasiaan saapuneet ihmiset muistuttivat monin tavoin enemmän apinaihmisiä, Australopithecuksia, kuin myöhempiä ihmisen Homo-suvun edustajia. Ensimmäiset euraasialaiset kuuluivat pystyihmisiin, Homo erectuksiin, ja jo samaan aikaan Afrikassa eli kehittyneempiä ihmisiä, joilla oli suuremmat aivot. Pystyihmisen fossiilit eroavat nykyihmisen, Homo sapiensiksen, jäännöksistä niin pienemmän aivokopan kuin ranteen, hartian ja jalan rakenteiden puolesta. Pystyihmisistä polveutui esimerkiksi Eurooppaa jääkaudella hallinnut neandertalinihminen, Homo neanderthalensis. Nämä pystyihmisten euraasialaiset jälkeläiset syrjäytti sitten Afrikasta vaeltanut nykyihminen.

Monet antropologit uskovat, että Euroopassa ja Aasiassa syntyi jääkauden loppupuolella nykyihmisen ja neandertalinihmisen rinnalle muitakin lajeja, jotka kuolivat sittemmin sukupuuttoon. Valtaosa tutkijoista pitää näitä kuitenkin vain biologisena muunteluna Homo sapiens -lajin sisällä.

Selviönä on pidetty kuitenkin sitä, että ensimmäisessä aallossa saapuneet pystyihmisen kaltaiset muinaislajit kuolivat jo varhain sukupuuttoon. Siksi muinaiselta näyttävän floresinihmisen löytäminen oli sensaatio.


Mihin väliin hobitti kuuluu?

Monet tutkijat ovat uskoneet, että Floresinsaaren erikoiset varhaisihmiset, "hobitit", olivat vain nykyihmispopulaatio, joka kärsi periytyvästä mikrokefaliasta eli pienipäisyydestä.

Tulkinta kuitenkin mutkistui, kun tutkittiin ranneluita. Nykyihmisen ranneluut ovat mutkikkaasti erikoistuneita ja poikkeavat selvästi varhaisempien lajien luista. Sen sijaan floresinihmisten ranteet muistuttivat varhaisten Homojen ranteita.

Koska ranteiden kehitys modernista taaksepäin on epätodennäköistä, floresinihmiset saattavatkin polveutua suoraan homininien ensimmäisestä Euraasian-valloituksesta ja niiden esivanhemmat olisivat siis säilyneet Aasiassa yli miljoona vuotta. Tämän käsityksen mukaan floresinihmiset olisivat siis sisarlinja nykyihmiselle.

Analysoijien mukaan ranneluut myös kumosivat uumoilun floresinihmisten perinnöllisestä kehityshäiriöstä. Mikrokefalukseen ei kuulu ranteiden epämuodostuminen. Ranteiden luut muodostuvat jo sikiönkehityksen alkuvaiheessa, mutta mikrokefaluksen kaltaiset kehityshäiriöt kohdistuvat yleensä myöhempiin vaiheisiin.

Floresinihmisen tapaus tuskin kuitenkaan on vielä loppuun käsitelty, sillä nykyihmisnäkemyksellä on yhä kannattajansa (ks. Floresin pikkuihmisistä sukeutui suuri kiista, Tiede 9/2006, s. 30-33, sekä Jälleen uusi käänne hobittien mysteerissä, Tiede 2/2008, s. 9.)


Lopuksi ote ja kieli

Ihmisfossiilin nuoruus ei siis välttämättä takaa, että se olisi helppo tulkita. Yksi hankalaksi osoittautunut vertailupari on aivan sukupuumme latvassa: nykyihminen ja neandertalinihminen.

Nykyihmisen erottavina piirteinä pidetään sormenpäiden tarkkuusotetta, kieliluun viestimää puhekykyä ja erityisen suurta aivokoppaa. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan neandertalinihmiset eivät kuitenkaan suuresti poikenneet meistä näissä. On jopa herätelty jälleen ajatusta, että neandertalit olisivat vain oman lajimme sisäistä muuntelua.

Ainutkertaisimmaksi katsottu tunnusmerkkimme on peukalo, jonka pystymme painamaan voimakkaasti muita sormenpäitä vasten ja näin muodostamaan tarkkuusotteen. Se mahdollistaa esimerkiksi veitsen käsittelyn. Muutama vuosi sitten kuitenkin osoitettiin kolmiulotteisella tietokonesimulaatiolla, etteivät neandertalien peukalon liikeradat poikenneet omistamme. Vastoin aiempia käsityksiä hekin siis pystyivät tarkkuusotteeseen.

Myös puhuttua kieltä, jossa käytetään vokaaleja ja konsonantteja, on pidetty piirteenä, joka erottaa meidät kaikista muista lajeista. Israelista on kuitenkin löytynyt neandertalin kieliluu, joka viittaa samankaltaiseen kurkunpäähän kun meillä. Lisäksi neandertaleilla oli luista eristetyn dna:n perusteella "puhegeenistä" sama muoto kuin meillä. Mutaatio tässä geenissä johtaa nykyihmisellä puhehäiriöihin.

Kaiken kukkuraksi aivomme eivät näytä ratkaisevasti poikkeavan neandertalilaisten aivoista. Aivojen keskimääräinen koko suhteessa ruumiinpainoon on molemmilla sama. Aivojen rakenne ja eri lohkojen väliset suhteet eivät myöskään tarkkojen vertailujen perusteella ole kovinkaan erilaisia.

Neandertalinihmisen perimää tutkitaan parhaillaan, ja tutkijat pyrkivät lukemaan koko sen emäsjärjestyksen. Tulevaisuudessa sukulaisuuttamme voidaan siis verrata kokonaisista genomeista. Tutkimusmenetelmien kehittyessä on mahdollista, että varhaisempienkin heimolaistemme perimää päästään selvittämään. Se on tervetullut lisä tähänastiseen vertailuun, joka on perustunut anatomiaan.


Suvi Viranta-Kovanen on paleontologi.


Modernit tekniikat apuna


Vanhastaan tutkijat ovat mitanneet fossiileja työntötulkkien ja muiden mekaanisten välineiden avulla. Nykyisin tutkimusta tehostaa kolmiulotteisten tietokonemallien laatiminen löydöistä. Tietokonesimulaatioilla luiden päälle voi rekonstruoida lihaksia ja muita pehmytkudoksia.
Avuksi on otettu myös lääketieteelliset kuvaustekniikat. Niillä pääsee tarkastelemaan luun sisällä olevia rakenteita ilman, että fossiilia joutuu hajottamaan. Esimerkiksi syvällä kallossa ohimoluun sisällä sijaisevat sisäkorvan rakenteet ovat osoittautuneet käyttökelpoisiksi sekä lajien sukulaisuussuhteiden että liikkumistapojen tutkimuksissa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018