Vastaus kysymykseen "kenen joukoissa seisot" on hämärtynyt Suomessa, missä sosiaalinen liikkuvuus on maailman huippua. Yhteiskuntaluokat ovat silti olemassa ja erot ehkä jopa voimistumassa.


missä sosiaalinen liikkuvuus on maailman huippua. Yhteiskuntaluokat ovat
silti olemassa ja erot ehkä jopa voimistumassa.




Yhteiskuntaluokka-sanaa on suomalaisessa keskustelussa kartettu kuin Voldemortin nimeä Harry Potterin velhomaailmassa. Luokka-sanan traumaattinen kaiku tulee niinkin kaukaa kuin vuoden 1918 sisällissodasta.

Myöhemmin se on liitetty tiiviisti marxilaisen yhteiskuntatieteen perintöön. Suomalaisessa tutkimuksessa ja keskustelussa on toki puhuttu asumisen eriytymisestä ja tuloerojen kasvusta mutta ei kovinkaan paljon siitä, mistä erot johtuvat.

Muualla Euroopassa vilkkaana käynyt luokkakeskustelu on nyt herännyt myös Suomessa. Turun kauppakorkeakoulussa työskentelevä taloussosiologi Jani Erola toivottaa uuden "luokkatietoisuuden" tervetulleeksi, sillä pelkästä tulotasosta puhuminen hämärtää asioiden syy-seuraussuhteita. Hänen mukaansa tulot ovat seurausta yhteiskunnallisesta asemasta, ei päinvastoin, ja siksi yhteiskunnallinen asema on tärkeämpi eriarvoisuuden välittäjä kuin tulot. - Jos luokista ei puhuta, nopeat ja suuretkin muutokset voivat jäädä meiltä havaitsematta.


Nykyluokat ammateista

Yleiskielessä erotellaan työväenluokka, keskiluokka ja yläluokka, mutta yhteiskuntatieteilijät käyttävät hienostuneempia luokituksia, joissa ihmiset sijoitetaan sosiaalisen asemansa, yleensä ammattinimikkeen, mukaan. Jani Erola jakaa suomalaiset peräti kahdeksaan luokkaan.

Näin ajatellen luokan kuolemasta puhuminen on aivan ennenaikaista ja harhaanjohtavaa. Erola itse asiassa odottaa pikemmin jonkinnäköistä luokkayhteiskunnan comebackiä.

Jani Erola on vuodesta 2005 tutkinut Suomen Akatemian projektissa sukupolvet ylittävää sosiaalista liikkuvuutta - eli juuri sitä prosessia, joka muokkaa yhteiskuntaluokkia. Tutkimustulosten mukaan sosiaalinen liikkuvuus on Suomessa maailman huippua: noin 80 prosenttia väestöstä siirtyy eri sosiaaliluokkaan kuin vanhempansa.

- Liike on kaksisuuntaista, mutta yhteiskunnallinen muutospaine vie kohti valkokaulustyötä. Runsaan kolmasosan sosiaalinen asema paranee ja viidesosan laskee. Häviäjiäkin siis on, mutta heistä puhutaan aika vähän, Erola kertoo.


Mistä trendi johtuu?

Suomalainen mukaelma pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta onnistui julkisine palveluineen pitkään tasoittamaan luokkaeroja tehokkaasti, jopa siinä määrin, että Suomen sanottiin kokonaan keskiluokkaistuvan.




1. Ylemmät professioammatit: muun muassa ylimmät johtajat, tuomarit, lääkärit ja erityisasiantuntijat, 9 %
2. Alemmat professioammatit: muun muassa opettajat ja ylemmät pankkitoimihenkilöt, 24 %
3. Rutiininomaisen ei-ruumiillisen työn tekijät: palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät, 23 %
4. Itsenäiset ammatinharjoittajat 7 %
5. Maanviljelijät 4 %
6. Ammattitaitoinen työväestö: putkimiehet, muurarit ja hitsarit, 14 %
7. Muu työväestö: sekatyömiehet ja varastotyömiehet, 16 %
8. Muu työväestö maataloudessa 2 %






Koulun penkki nostaa

Perheen luokka-asema vaikuttaa sen tulotasoon ja sitä kautta moniin siitä seuraaviin asioihin, kuten asuinpaikkaan, harrastuksiin, terveydenhoitoon ja koulutukseen. Erolan luokkaluokituksen ylin ryhmä "ylemmät professioammatit" erottuvatkin varallisuudeltaan ja tulotasoltaan rikkaimmaksi ryhmäksi. Heillä on mahdollisuus asua väljästi, kuluttaa ja käydä yksityislääkärissä.

Kahdeksanosaisen luokittelun alimpia portaita kohti suhteellinen taloudellinen asema heikkenee, ja se näkyy lastenkin arjessa. Duunariperheiden lapset eivät välttämättä pelaa tennistä, käy kielikylvyissä tai vietä vuotta vaihto-oppilaana. Lähtökohdat ylempiin opintoihin ja sitä kautta hyvän luokka-aseman takaavaan ammattiin ovat toiset kuin "yläluokkaisten" perheiden vesoilla.

Kaikille lapsille yhteinen koulujärjestelmä on perinteisesti tasoittanut luokkaeroja ja lisännyt liikkuvuutta. Yleisen koulutustason noustessa koulutus on monissa länsimaissa kuitenkin kärsinyt inflaation "herrahissinä". Suomesta tästä ei vielä ole tutkimuksellista näyttöä.

Sosiaalinen nousu on Jani Erolan mukaan edelleen varminta koulun penkin kautta.



Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.