Teksti: Maria Korteila

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2012

Moni suosii luomutuotteita siksi, että luomutuotannossa eläimet otetaan paremmin huomioon kuin tehotuotannossa. Voivatko luomutuotannon eläimet oikeasti paremmin?

Koska eläimiltä ei voi kysyä suoraan, niiden hyvinvoinnin arvioiminen on ihmisen käsissä. Se on hankalaa.

Ensin tulisi määritellä, mitä hyvinvointi on. Sen jälkeen, miten sitä voi mitata. Kummastakin on monenlaisia näkemyksiä. Myös luomuliikkeen sisällä käy kiivas keskustelu siitä, mikä on eläimelle hyväksi.

Terveys, käytös vai tuotos?

Monissa tutkimuksissa hyvinvointi rajataan lähinnä fyysiseen terveyteen, koska se on helpoin mitata. Toisissa keskitytään enemmän eläimen käyttäytymiseen, joka paljastaa niin sairaudet kuin muut hyvinvoinnin epäkohdat.

Yksi mittari on tuottavuus: hyvinvoiva tuotantoeläin tuottaa enemmän tai parempaa kuin huonosti voiva eläin.

Joka tapauksessa määritelmien valinta ja erilaiset painotukset vaikuttavat arvioihin paljon.

Koska yleispätevää, objektiivista tutkimustapaa ei ole, tieteellisiä tutkimuksiakin on niukalti. Enemmän on katsauksia, joissa todetaan, että eläinten hyvinvointia ja tuotantotapoja on tutkittava lisää. Huomautus koskee myös Suomea, sillä meillä ei ole vertailtu eri tuotantotapojen vaikutusta eläinten hyvinvointiin.

Hoitajat avainasemassa

Monet yksittäiset tutkimukset Euroopassa ovat päätyneet melko laihaan lopputulokseen. Ne summaavat, että luomussa eläin voi "ainakin yhtä hyvin" tai "ei yleensä huonommin" kuin tavallisessa tuotannossa. Joissakin eläinten on nähty voivan "paremmin", mutta paljon on myös tutkimuksia, joiden tulokset ovat keskenään ristiriitaisia.

Eläinten hyvinvoinnin tilaa eurooppalaisessa luomutuotannossa kartoitti EU:n monivuotinen Safo-hanke. Useista yksittäistutkimuksista syntyi päätelmä, että yksittäisten tilojen välillä on suurempia eroja kuin tuotantotapojen välillä.

Kaiken tämän perusteella vastaus kysymykseen, voiko luomukarja paremmin kuin tehokarja, on kyllä ja ei. Käytännössä eläinten hyvinvointi riippuu kaikkein eniten siitä, kuka niitä hoitaa – oli tuotantotapa mikä tahansa.

Vaikka luomutuotannon periaatteet lupaavat eläimille parempaa vointia, säädökset eivät ole kuin ruokaresepti, jota voi noudattaa kirjaimellisesti. Ne ovat ohjenuoria, joista jokainen tilallinen tekee oman tulkintansa ja omat käytännön ratkaisunsa. Esimerkiksi ulkoilumahdollisuus auttaa eläintä vain silloin, kun se on järjestetty niin, että eläin osaa tai uskaltaa käyttää sitä hyväkseen.

Luomussa omat ongelmansa

Luomutuotannossa vältetään tehotuotannon aiheuttamia sairauksia, mutta siinäkin esiintyy hyvinvointiongelmia. Monissa tutkimuksissa on havaittu, että luomutuotannon eläimillä on selvästi enemmän loistartuntoja. Ne ovat seurausta mahdollisuudesta ulkoiluun ja osin siitä, ettei ennalta ehkäisevää lääkitystä sallita.

Loisia on monenlaisia. Pahimmillaan tartunta voi aiheuttaa neurologisen sairauden ja eläimen kuoleman, miedoimmillaan eläin itse ei loisia edes huomaa – mutta tuottajalle saattaa koitua menetyksiä, jollei eläin esimerkiksi kelpaa teuraaksi.

Myös loisongelma on tilakohtainen: huolellisella hoidolla se on hallittavissa eikä uhkaa eläinten hyvinvointia.

Toinen ongelmanaiheuttaja on se, että eläimet ovat tehotuotantoa varten kasvatettuja lajeja. Etenkään pienessä Suomessa ei ole mahdollista kasvattaa kokonaan uusia lajeja luomutuotantoon.

Nopeasti kasvavat eläimet saattavat kärsiä ravinteiden puutteesta, joka johtuu luomurehun säädellystä koostumuksesta. Lisäksi esimerkiksi Ruotsissa on havaittu, että luomuporsailla on paljon jalkaongelmia. Rotu ei ole tottunut ulkoiluun, johon sillä nyt on mahdollisuus.

Luomun edut:Eläinten vointi +Eläinten hoito + -Eläinten terveys + -Lähteitä: H-M. Lahtinen, Voiko luomulehmä paremmin? Itä-Suomen Yliopisto 2011

M. Vaarst et al., Animal Health Challenges and Veterinary Aspects of OrganicLivestock Farming Identified Through a 3 Year EU Network Project.The Open Veteninary Science Journal 2008

M. Hovi et al., Animal health and welfare in organic livestock production in Europe: current state and future challenges. Livestock Production Science 2003

S. Thamsborg et al., Parasite problems in organic livestock and options for control. Journal of Parasitology 2003

Luomueläimet elävät väljemmissä ja virikkeellisemmissä tiloissa kuin tuotantoeläimet yleensä. Ympäristö suosii lajinmukaista käyttäytymistä, vapaata liikkumista ja ulkoilua. Rehu on pääosin luomua. Ennalta ehkäisevä lääkintä on kielletty.

LuomuporsasEi saa pitää ahtaassa, kääntymisen estävässä karsinassa.Pitää olla mahdollisuus tonkiaja ulkoilla.

LuomukanaKanalassa ikkunat ja ulkoilumahdollisuus.Munii pesiin, nukkuu orsilla.Neliömetriä kohti enintään kuusi munijaa;tavallisessa kanalassa yhdeksän.

LuomulehmäNavetassa voi liikkua vapaasti.Tilaa vähintään kuusi neliömetriä eläintä kohti.Vasikalle juotettava oman tilan luomumaitoa.Luomupelto säästää luontoa. Säästääkö se?