Harva tunnustaa tekevänsä päätöksiä vaistonsa varassa, mutta tutkimusten mukaan alitajuntamme tietää enemmän kuin tiedämme sen tietävän.



Julkaistu Tiede -lehdessä 13/2009

Turkulainen Wäinö Aaltosen museo joutui kesällä sulkemaan taidenäyttelynsä, koska esillä olleita teoksia arveltiin väärennöksiksi. Epäilyn esitti ensimmäisenä taidekriitikko Otso Kantokorpi.

"Intuitiosta oli kyse, ei minulla ole mitään erityistä silmää. Olen ikäni harrastanut venäläistä avantgardea. Teokset olivat kömpelöitä, vääränvärisiä, omituisia ja epätyypillisiä. Kierrellessäni tuli koko ajan pahempi ja pahempi olo. Se tunne on raju", Kantokorpi kuvaili Iltalehdessä heinäkuun lopussa.
Intuitiostaan avautui myös Diili-ohjelman tuomari Hjallis Harkimo.

"Tietysti tässä ekassa ohjelmassa pudottaminen oli vähän hakuammuntaa, koska en ole tavannut näitä ihmisiä ja nähnyt niiden toimintaa kauhean paljon. Mutta nyt tuli semmoinen tunne, ja luotan aina päätöksenteossani intuitioon, että Markus on heikoin noista kolmesta", Harkimo kirjoitti blogissaan syyskuun puolivälissä.


Olemme vaistomme orjia

Ihan jokainen ei uskaltaisi tunnustaa nojaavansa intuitioonsa - ainakaan julkisesti. Yritystalouden yliopettaja Marja-Liisa Kakkonen toteaa väitöskirjassaan, että intuitiosta on vaikea puhua, vaikka se koetaan yleensä myönteiseksi asiaksi. Intuition käyttö ei myöskään näytä olevan johtamisen työkalupakissa yhtä hyväksyttävä väline kuin faktatietojen hyödyntäminen.

- Haastattelemani johtajat korostivat rationaalisuutta ja suhtautuivat intuitioon varoen. Tästä huolimatta he kertoivat täysin avoimesti valitsevansa esimerkiksi rekrytointitilanteessa kahdesta tasavertaisesta ehdokkaasta sen, joka "tuntuu oikealta", Kakkonen sanoo.

- Rationaalisinkin meistä on intuitionsa orja, kiteyttää yhdysvaltalaisen Hope Collegen psykologian professori ja Intuition: its powers and perils -kirjan kirjoittaja David Myers sähköpostitse.


Freudkin hämmästyisi

Myersin mukaan intuitio junailee elämäämme enemmän kuin uskomme.

- Tiedämme enemmän kuin tiedämme tietävämme. Tietoinen tieto on vain ajattelumme jäävuoren huippu.

Myers sanoo kaikkien tuoreiden psykologisten ja kognitiivisten tutkimusten vahvistavan, että aivoissamme toimii tietoisen ja harkitsevan ajattelun rinnalla  tiedonkäsittelyjärjestelmä, joka seuloo valtaisat määrät informaatiota ilman, että me tiedämme siitä mitään.

Myers uskoo, että alitajunnan voima saisi jopa Sigmund Freudin leuat loksahtamaan. - Viisi aistiamme imuroivat joka sekunti informaatiota noin 11 miljoonaa bittiä. Tästä määrästä me käsittelemme tietoisesti vain noin 40 bittiä.


Arviointi salamannopeaa

Aivot jakavat alitajuiset havaintonsa salamannopeasti paitsi tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin myös myönteisiin ja kielteisiin.

Psykologian professori John Bargh Yalen yliopistosta on osoittanut, että arvioimme niin ihmiset kuin asiat "hyviksi" tai "pahoiksi" vajaassa neljäsosasekunnissa. Tästä syystä saatamme tykätä oitis jostakusta - tai inhota häntä heti kättelyssä.

- Näköaistimus tavoittaa limbisen järjestelmän ennen kuin aivokuoren, joten tunnemme ennen kuin ehdimme analysoida, Myers selittää.

Hän arvelee, että ilmiö on perua esivanhemmiltamme, joiden piti nopeasti tunnistaa vaaralliset tilanteet. Ne, jotka tulkitsivat esimerkiksi uhkaavia ilmeitä ja eleitä nopeasti ja täsmällisesti, selvisivät hengissä muita todennäköisemmin ja siirsivät taidon lapsilleen.


Kytkyt ilmi tiedostamatta

Alitajuntamme näyttää myös pääsevän tietoisuutta pikemmin kärryille asioiden syistä ja seurauksista. Lontoon University Collegen ja pariisilaisen Cenir-keskuksen tutkijat onnistuivat äskettäin osoittamaan tämän pelillä, jossa koehenkilöt saivat lyödä rahasta vetoa.

Ennen vedon hyväksymistä pelaajille vilautettiin tietokoneen ruudulla kuvio, johon oli kätketty - koehenkilöiden sitä tietoisesti tajuamatta - symboli, joka paljasti, voittiko veto vai ei. Kävi ilmi, että pelaaja oppi, milloin kannatti lyödä vetoa, milloin ei, vaikka päättämiseen ei annettu aikaa kuin kolme sekuntia.

- Kun ihminen viittaa intuitioonsa, hän tosiasiassa vain tunnistaa kytköksen alitajuisten signaalien ja niiden seurausten välillä, tiivisti tutkimusta johtanut neurotieteilijä Mathias Pessiglioni New Scientist -lehdessä. 

Kokemuksen myötä päättelystä voi tulla automaattista. Kokeneet automekaanikot tai lääkärit saattavat diagnosoida ongelman yhdellä silmäyksellä - osaamatta eritellä tietämystään sen kummemmin. Šakkimestarit taas voivat tunnistaa 50 000 peliasetelmaa ja tietää intuitiivisesti, mikä on oikea siirto.


Intuitio voi myös ontua

Intuitio on vikkelä, mutta voiko siihen luottaa? Myersin mukaan voi, muttei sokeasti. - Intuitio voi myös olla väärässä. Näin käy esimerkiksi silloin, kun se nojaa virheelliseen otokseen tai yleistää jonkin yksittäisen sattumuksen. Kaikki keltaiset autot eivät välttämättä ole epäluotettavia, vaikka sellainen olisi joskus jättänyt sinut tielle.

Meillä on niin ikään ennakkoluuloja ja muinaisia pelkoja, jotka eivät heijasta todellisuutta. Pelkäämme esimerkiksi hämähäkkejä, vaikka nykyisin olisi syytä kavahtaa liikennettä.

- Pelkäämme myös vähemmän asioita, joita kuvittelemme pystyvämme hallitsemaan. Siksi lentäminen on pelottavampaa kuin autolla ajaminen, vaikka tilastojen mukaan edellinen on monin verroin turvallisempaa, Myers lisää.


Fiksu tarkistaa faktat

Myersin mukaan fiksu ihminen haluaa aina tarkistaa myös faktat, vaikka kuuntelisikin sisäistä vaikutelmaansa.

Hollantilaistutkija Ap Dijksterhuis Radboudin yliopistosta on samaa mieltä. Hän on tutkinut ihmisten ostospäätöksiä ja päätynyt siihen, että kun on tekemässä isoa päätöstä, kuten ostamassa autoa tai taloa, asiaan kannattaa perehtyä mahdollisimman hyvin. Sen jälkeen on järkevintä unohtaa hetkeksi koko juttu - ja antaa alitajunnan tehdä ratkaisu.

Intuitio kukkii, kun sille antaa työrauhan. - Rentona hetkenä uusi näkemys voi humahtaa mieleen kuin ponnahdusmainos, Myers vertaa.

Hänen mukaansa loistoesimerkki tästä on Fermat’n suuren lausekkeen ratkaissut matemaatikko Andrew Wiles. - Hän kertoi todella keskittyneensä ongelmaan - ja sitten pysähtyneensä. Kun alitajunta otti vallan, ratkaisu pulpahti esiin.


Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.