Kenties tuleva kotimme on lasitalo, joka lämmittää itsensä.
Sinne ajamme pitkin lasitietä, joka toimii aurinkovoimalana.



Sinne ajamme pitkin lasitietä, joka toimii aurinkovoimalana.




Kaipaamme yhteyttä luontoon, mutta arvostamme mukavuutta. Lasi tarjoaa melkein ideaalisen ratkaisun: turvassa kylmältä ja tuulelta voimme katsella metsää ja nauttia auringosta.

Venäläinen insinööri Eugen Zamjatin tutkiskeli 1920 romaanissaan Me, miltä äärimmäinen lasimaailma voisi näyttää. Vuonna 2500 ihmiset asuvat lasitaloissa lasikaupungissa, jota ympäröi vihreä lasimuuri.

Zamjatin kirjoitti kirjaansa aikana, jolloin yhdysvaltalainen keksijä ja lasitehtailija Irving Colburn oli kehittänyt teollisen menetelmän valmistaa tasolasia vetämällä kuumaa lasimassaa telojen yli.

Valmistustekniikka parani sitten nopeasti. Tärkeän edistysaskeleen otti 1950-luvulla brittiläinen Alastair Pilkington, joka keksi keinon valmistaa lasia sulan tinakerroksen päällä.

Halpa massatuotanto avasi lasille uusia sovelluksia, siitä tuli rakennusmateriaali. Lasiseiniä ja -kattoja on tullut koko ajan lisää, mutta se ei riitä.


Lasitie tuottaa energiaa

"- -  näin - - ajoteiden säteitä suihkuavan lasin", kuvaili tulevaisuuden liikenneympäristöä Zamjatinin kirjan sankari, matemaatikko D-503.

Sähköinsinööri Scott Brusaw Idahosta, Yhdysvalloista, uskoo vakaasti, että on mahdollista - ja jopa ekologisesti välttämätöntä - rakentaa lasinen ajotie.

Solar Roadways -yrityksen perustanut Brusaw ehdottaa, että peitetään tie lasipaneeleilla, jotka toimivat samaan aikaan aurinkokennoina. Kolmikerroksisen paneelin pintakerros on lujaa, karheapintaista ja läpinäkyvää lasia. Alla on aurinkokennoista koostuva kerros. Pohjakerroksessa kulkevat sähkö- ja tietoliikennekaapelit.

Aurinkoenergian tutkija Nate Lewis Kalifornian teknisestä korkeakoulusta Caltechista on laskenut, kuinka paljon maapinta-alaa Yhdysvallat tarvitsee tuottaakseen tarvitsemansa sähkön aurinkokennoilla, joiden hyötysuhde on kymmenen prosenttia.  Luku sattuu olemaan suunnilleen sama kuin moottoriteiden peittämä ala, eli 1,7 prosenttia maan pinta-alasta.

Tällä haavaa Brusaw etsii rahoittajia lasiteiden kehittämistä varten. Hänen ideansa tuntuu alkuun hullulta, mutta moottoriteiden meluaitoihin on jo pitkään asennettu aurinkopaneeleja. On tuhlausta, jos tie toimii vain ajoratana. Auringossa kuumeneva tienpinta on luonteva paikka kerätä aurinkoenergiaa ja luja lasi pintamateriaalina mainio.


Ikkunoita tehdään jo

Jos lasitie on vielä idea-asteella, niin rakennusten lasipinnat lisääntyvät vauhdilla ja saavat lisää ominaisuuksia.
Lämpöä eristävät ikkunat ovat tätä päivää, mutta kohta niistä saadaan energiaa.

Aurinkosähköä tuottavia ikkunoita osataan jo valmistaa. Esimerkiksi saksalainen lasinvalmistaja Glaswerke Arnold lupaa, että yhtiön energialasi Voltarlux tuottaa parhaimmillaan 60 kilowattituntia vuodessa neliömetriä kohti. Kohtuullisilla ikkunapinnoilla saa silloin jo sähköt valaistukseen ja kotielektroniikkaan.

Voltarluxissa lasin pinnalla on amorfisesta piistä tehty aurinkokenno, joka on saatu läpinäkyväksi käyttämällä hyvin pieniä piihiukkasia.

Australiassa Queenslandin teknisen korkeakoulun materiaalitutkija, professori John Bell lupailee aurinkosähköä keräävää lasitaloa. Lasissa käytetään titaanidioksidipinnoitetta, joka lisää valon absorptiota.

Pinnoite synnyttää samalla punertavan värivivahteen. Mahdammeko kohta katsella maailmaa ruusunpunaisten seinien läpi?


Laseissa muistettava kohtuus

Lasi on niin hyvä materiaali, että insinöörit ja arkkitehdit saattavat innostua läpinäkyvistä rakenteista liikaakin. Zamjatinin kirjassa lasimaailma osoittautuu pian epämiellyttäväksi paikaksi, josta löytyy myös lasinen kidutuskammio.

Kidutusta voi olla liikkuminen nykyisissäkin lasiympäristöissä. Esteettömien ympäristöjen suunnitteluun erikoistunut Jukka Jokiniemi, itse näkövammainen, väitteli viime vuonna Teknillisessä korkeakoulussa tohtoriksi moniaistisuudesta ja saavutettavuudesta rakennetuissa tiloissa. Hän varoittaa käyttämästä lasia huolimattomasti.

- Lasi on akustisesti huono materiaali, eikä se hivele tuntoaistiakaan,  Jokiniemi sanoo. 

- Läpinäkyvyys väärissä paikoissa johtaa vaikeuksiin; se voi pahentaa korkean paikan kammoa.
Jokiniemen mukaan ihminen ei luontaisesti osaa käsitellä läpinäkyvyyttä oikein. Kun näköaistimus ei tue tuntoa, esimerkiksi dementoituneiden ihmisten voi olla vaikea liikkua läpinäkyvien pintojen keskellä.

Zamjatinin Me tunnetaan varoitusteoksena, antiutopiana. Romaani viestittää, että kaikkea ei pidä tehdä yhdestä aineesta. Lasiakin pitää yhdistää taitavasti muihin materiaaleihin.

Lintukuolemille loppu

Lintutieteilijä, professori Daniel Klem Muhlenberg Collegesta Pennsylvaniasta arvioi, että yksinomaan Pohjois-Amerikassa kuolee laskematon määrä lintuja lentäessään päin lasia. Alin arvio on sata miljoonaa lintukuolemaa vuodessa, ylin miljardi.

Linnut lentävät päin lasia, jos takana on jotain kiinnostavaa. Sama harha syntyy, kun lasi toimii peilinä ja heijastaa maisemaa. Yöllä sisävalaistus lisää törmäysvaaraa.

Yksinkertaisin ratkaisu ongelmaan on luoda niin sanottua visuaa¬lista melua. Lasipinta jaetaan osiin palkeilla, ristikoilla tai lasiin tehdyillä kuvioilla.

Lasiseinän jakaminen toi hyviä tuloksia Swarthmoren yliopiston tiedekeskusrakennuksessa Pennsylvanissa: törmäykset miltei loppuivat.  Tarkkaa tietoa lintukolareista antoi nettikameraan yhdistetty tömähdystunnistin, jonka yhdessä Klemin kanssa suunnitteli tekniikan professori Carr Everbach.

Kun halutaan suuria, yhtenäisiä lasipintoja, on etsittävä muita ratkaisuja. Saksalaisen lasinvalmistajan Glaswerke Arnoldin Ornilux-lasi hyödyntää lintujen kykyä nähdä ultraviolettivaloa, jota ihminen ei havaitse.

Lintutieteilijä, tohtori Hans-Willy Ley Max Planck -instituutista testasi lintuja lentotunnelissa. Linnuista, jotka lensivät päin tavallista lasia, 76 prosenttia osasi välttää uv-säteitä heijastavaa Ornilux-pintaa.

 

Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018