Uutisia kaikille suklaanystäville. Jos hyvin käy, koittaa päivä, jolloin sanotaan: patukka päivässä pitää lääkärin loitolla - tai ainakin mielen virkeänä ja verenkierron vauhdissa.

AAAS
Yhdysvaltain tiedeviikko 2007
Maailman suurin tiedetapahtuma San Franciscossa



jolloin sanotaan: patukka päivässä pitää lääkärin loitolla
- tai ainakin mielen virkeänä ja verenkierron vauhdissa.




Kun kymmenkunta vuotta sitten kuuntelin tiedeviikolla esitelmiä suklaasta, kemistit valottivat, miten luonnostaan melkoisen kitkerästä kaakaopavusta taiotaan nautintoaine, johon voi jäädä koukkuun kuin huumeisiin.

Toisella kertaa millenniumin juuri vaihduttua painotukset olivat tykkänään toiset. Suklaahimon synnyn selvittely oli avannut tutkijoille kokonaan uusia ovia. Suklaasta - tai tarkkaan ottaen kaakaosta - oli alkanut löytyä terveellisiä yhdisteitä, ja ravitsemustieteilijät uumoilivat, että tällä paheellamme voi olla hyvätkin puolensa.




- Terveysvaikutteiset kasvien luontaiset maku-, rakenne- ja väriyhdisteet.
- Tunnistettu yli 6 000.
- Jaetaan kemiallisen rakenteen perusteella alaryhmiin, joita ovat mm. flavanolit ja flavonolit.




Kunat elävä esimerkki

Harvardin yliopiston lääketieteen professori Norman Hollenberg tuo terveisiä Panaman rannikolta San Blasin saaristosta, mistä hän on löytänyt ällistyttävän terveitä kunaintiaaneja. Nämä ihmiset hädin tuskin tietävät, mitä ovat sydäntaudit ja syövät, teollistuneen maailman ykköstappajat.

- Riski kuolla sydäntauteihin on San Blasissa yli 1 000 kertaa pienempi kuin maan pääkaupungissa. Yhtä vähän on huolta dementiasta, ja syövät ja diabetes ovat yli 600 kertaa harvinaisempia kuin mannermaalla.

Tällaiset tilastot nähdessään kuka tahansa, jopa tutkija, olettaa, että selitys löytyy hyvistä geeneistä. Niin uskoi myös Hollenberg, sydän- ja verisuonitieteen grand old man, kunnes syventyi kunien ravintotottumuksiin.

- Saariston kunat juovat päivittäin viisikin kupillista kaakaota, ja he käyttävät jauhetta myös ruoanvalmistuksessa.

Pääkaupungin kunien keskuudessa perinne on pitkälti unohtunut, ja ihmiset sairastuvat samaan tapaan kuin me täällä.

Hollenberg arvelee tietävänsä, missä on kaakaon maaginen voima: flavanoleissa, samoissa flavonoidiyhdisteissä, joita on löydetty punaviinistä, teestä ja monista marjoista.

Uskonvahvistusta antavat kliiniset kokeet, joissa hän on juottanut flavanolikaakaota ikääntyville maanmiehilleen ja -naisilleen. Jo viikon kuuri korjaa verenkierron ja verenpaineen.


Myös aivot hyötyvät

Nottinghamin yliopiston fysiologian professorilla Ian MacDonaldilla on - jos mahdollista - vieläkin parempia uutisia: kaakaon flavanolit tekevät hyvää myös aivoille. - Kupillinen kaakaota nostaa verenvirtauksen aivan uuteen vauhtiin kahdeksi-kolmeksi tunniksi, MacDonald sanoo esitellessään funktionaalisten magneettikuvaustensa tuloksia. - Mikä mielenkiintoisinta, virtaus lisääntyy erityisesti niillä aivokuoren alueilla, joita tarvitaan kaikenlaisissa kognitiivisissa tehtävissä.

Periaatteessa MacDonaldin havainnot merkitsevät sitä, että kaakao skarppaa esimerkiksi hoksottimiamme, muistiamme ja kykyämme oppia. Suotuisten vaikutusten osoittaminen todeksi on kuitenkin oma lukunsa.

Professorin alustavissa, nuorilla naisilla tekemissä kokeissa kognitiiviset suoritukset eivät kohentuneet odotetusti.
- Todennäköisesti kokelaani olivat liian virkeitä, MacDonald arvioi. Seuraavaksi hän aikookin kutsua kaakaolle väsyneitä tai muuten alavireisiä ihmisiä.

MacDonald saa pyrinnöilleen sivustatukea seuraavalta esitelmöitsijältä, kuulun Salk-instituutin Henrietta van Praagilta. Erityisesti hermosolujen uusiutumisen ja liikunnan, ravinnon ja aivotoiminnan keskinäisten kytkösten selvittäjänä kunnostautunut neurotutkija on saanut hiirillä uraauurtavia tuloksia kaakaon keskushermostoa elähdyttävistä vaikutuksista.

- Kaakaon flavanoleja saavat hiiret päihittävät lajitoverinsa ongelmanratkaisu-, oppimis- ja muistitehtävissä jo kahden viikon jälkeen, van Praag tiivistää tuoreet tuloksensa.


Ainakin neljä mekanismia

Suklaatieteilijöille on valkenemassa myös se, miten kaakaon flavanolit yleensä, ja erityisesti yksi niistä, epikatekiini, vaikuttavat terveyttä edistävästi. Keskeisiä mekanismeja on tarjolla jo neljä.




Missä flavanoleja?

- Marjat, punaviini, suklaa, tee.
Missä flavonoleja?


Missä Falonoleja?

- Kaali, marjat, omena, punaviini, sipuli, tee, tomaatti.











Nykysuklaa vailla voimaa

Tässä olivat hyvät uutiset. Sitten tulevat huonot. Niitäkin on.

Vielä ei kannata aloittaa suklaapatukka päivässä -terveysohjelmaa. Nykyään kaupan olevia suklaita ei voi kiitellä flavanolipommeiksi. Valtaosa flavanoleista näet tuhoutuu suklaan valmistuksessa, sillä ne kestävät huonosti kuumentamista ja kitkeryyden poistoon käytettyä alkalointia. Jopa tumma suklaa, jota yleensä pidetään maitosuklaata terveellisempänä, köyhtyy reippaasti prosessissa.

Kaikki tässä esitellyt kokeet on tehty erikoiskaakaolla, jonka flavanolipitoisuus annosta kohti on satoja milligrammoja. Tämäkin on vähän verrattuna kunaintiaanien kotitekoiseen juomaan. Se on oikea superkaakao: 100 grammaa jauhetta sisältää 4 000-5 000 milligrammaa flavanoleja.

Arvaatte, että seminaarisalin ääriään myöten täyttäneeltä kuulijakunnalta pääsee pettymyksen huokaus. Norman Hollenberg vielä syventää yleisön tuntoja veikkaamalla, ettei maailman rakastetuimmasta makeisesta koskaan tule lääkkeenomaista tuotetta.

- Kaakaovoi sisältää paljon rasvoja, joten suklaan säännöllinen syönti voi johtaa ylipainoon, mikä taas on sydän- ja verisuonitautien pahimpia riskitekijöitä. On järkevämpää kehittää kaakaojauheesta vähärasvainen terveysjuoma tai eristää flavanolimolekyylejä oikeiden lääkkeiden ainesosiksi.

Suklaateollisuus, jolla on pelissä isot rahat, saattaa olla toista mieltä. Makeisjätti Marsin biolääketieteen yksikön johtajana viime vuonna aloittanut Davisin yliopiston tutkimusprofessori Hagen Schroeter paljastaa, että yritys on jo kehittänyt flavanoleja säästävän valmistusmenetelmän ja tuonut markkinoille ensimmäiset flavanolisuklaat.


Terveysruoasta terveysruoaksi


Kaakaokulttuurin keksijät pitivät papuja terveellisinä, ja usko eli pitkään myös Euroopassa. Nyt tiede vahvistaa perimätietoa.


1200 eaa. Olmeekit oppivat hyödyntämään kakauan papuja rituaali- ja terveysjuomana.

250 eaa. Mayat alkavat käyttää papuja rahana, ja chacau haalla hoidetaan vaivoja alakulosta vatsanpuruihin.

1375 Asteekit nostavat cacahuatlin jumalten juomaksi, jota vain eliitin sopii nauttia. Papujen arvo kohoaa huimasti.
1502
Löytöretkeilijä Kristoffer Kolumbus maistaa "kitkeriä manteleita".

1519 Asteekkikuningas Motecuhzoma tarjoaa cacahuatlia konkistadori Hernán Cortésille.

1528 Mayavaltuuskunta tuo rahamanteleita ja chacau haata Espanjan hoviin.

1570 Kuningas Filip II lähettää hovilääkärinsä Francisco Hernándezin ottamaan selvää chocolaten ja muiden Uuden maailman ruokien terveysvaikutuksista.

1615 Espanjan prinsessa Anne menee naimisiin Ranskan Ludvig XIII:n kanssa. Kaakao alkaa valloittaa
Eurooppaa. Lääkäripiireissä se saavuttaa suosiota aikansa aspiriinina, prozacina ja viagrana.

1657 Lontoossa avataan kaakaosalonki. Siitä tulee heti vallasväen kohtauspaikka.

1750 Linnoitusinsinööri Fredric Christierson tarjoaa kaakaota Loviisan säätyläisille.

1753 Kaakaoon mieltynyt ruotsalainen kasvitieteilijä Carl von Linné antaa rahamantelille, Amygdalea pecuniarialle, uuden tieteellisen nimen: Theobroma cacao, jumalten ravinto kaakao.

1765 Lääkäri James Baker avaa maailman ensimmäisen kaakaotehtaan Yhdysvaltain Dorchesteriin.

1828 Hollantilainen kemisti Konrad van Houten keksii prässin, jolla papumurskasta puristuu rasvatonta jauhetta.

1847 Englantilainen Joseph S. Fry sekoittaa kaakaojauheesta, kaakaovoista ja sokerista suklaata.

1879 Sveitsiläinen suklaatehtailija Daniel Peter keksii lisätä suklaamassaan maitojauhetta.

1894 Kondiittori Karl Fazer valmistaa  ensimmäiset suklaakonvehdit Kluuvikadulla Helsingissä.

1914-1918 Yhdysvallat jakaa taistelujoukoilleen suklaapatukoita. Suklaa vakiinnuttaa asemansa energiavälipalana ja mielialamakeisena.

1998 Kaakaosta löytyy enemmän flavanoleja kuin punaviinistä tai teestä.

2000 Flavanolit parantavat verenkiertoa hiirikokeissa.

2006 Epikatekiini tunnistetaan erityisen tehokkaaksi flavanoliksi.

2007 Joka päivä yli miljardi ihmistä syö suklaata. Terveysvaikutusten tutkimus kiihtyy.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018