Uutisia kaikille suklaanystäville. Jos hyvin käy, koittaa päivä, jolloin sanotaan: patukka päivässä pitää lääkärin loitolla - tai ainakin mielen virkeänä ja verenkierron vauhdissa.

AAAS
Yhdysvaltain tiedeviikko 2007
Maailman suurin tiedetapahtuma San Franciscossa



jolloin sanotaan: patukka päivässä pitää lääkärin loitolla
- tai ainakin mielen virkeänä ja verenkierron vauhdissa.




Kun kymmenkunta vuotta sitten kuuntelin tiedeviikolla esitelmiä suklaasta, kemistit valottivat, miten luonnostaan melkoisen kitkerästä kaakaopavusta taiotaan nautintoaine, johon voi jäädä koukkuun kuin huumeisiin.

Toisella kertaa millenniumin juuri vaihduttua painotukset olivat tykkänään toiset. Suklaahimon synnyn selvittely oli avannut tutkijoille kokonaan uusia ovia. Suklaasta - tai tarkkaan ottaen kaakaosta - oli alkanut löytyä terveellisiä yhdisteitä, ja ravitsemustieteilijät uumoilivat, että tällä paheellamme voi olla hyvätkin puolensa.




- Terveysvaikutteiset kasvien luontaiset maku-, rakenne- ja väriyhdisteet.
- Tunnistettu yli 6 000.
- Jaetaan kemiallisen rakenteen perusteella alaryhmiin, joita ovat mm. flavanolit ja flavonolit.




Kunat elävä esimerkki

Harvardin yliopiston lääketieteen professori Norman Hollenberg tuo terveisiä Panaman rannikolta San Blasin saaristosta, mistä hän on löytänyt ällistyttävän terveitä kunaintiaaneja. Nämä ihmiset hädin tuskin tietävät, mitä ovat sydäntaudit ja syövät, teollistuneen maailman ykköstappajat.

- Riski kuolla sydäntauteihin on San Blasissa yli 1 000 kertaa pienempi kuin maan pääkaupungissa. Yhtä vähän on huolta dementiasta, ja syövät ja diabetes ovat yli 600 kertaa harvinaisempia kuin mannermaalla.

Tällaiset tilastot nähdessään kuka tahansa, jopa tutkija, olettaa, että selitys löytyy hyvistä geeneistä. Niin uskoi myös Hollenberg, sydän- ja verisuonitieteen grand old man, kunnes syventyi kunien ravintotottumuksiin.

- Saariston kunat juovat päivittäin viisikin kupillista kaakaota, ja he käyttävät jauhetta myös ruoanvalmistuksessa.

Pääkaupungin kunien keskuudessa perinne on pitkälti unohtunut, ja ihmiset sairastuvat samaan tapaan kuin me täällä.

Hollenberg arvelee tietävänsä, missä on kaakaon maaginen voima: flavanoleissa, samoissa flavonoidiyhdisteissä, joita on löydetty punaviinistä, teestä ja monista marjoista.

Uskonvahvistusta antavat kliiniset kokeet, joissa hän on juottanut flavanolikaakaota ikääntyville maanmiehilleen ja -naisilleen. Jo viikon kuuri korjaa verenkierron ja verenpaineen.


Myös aivot hyötyvät

Nottinghamin yliopiston fysiologian professorilla Ian MacDonaldilla on - jos mahdollista - vieläkin parempia uutisia: kaakaon flavanolit tekevät hyvää myös aivoille. - Kupillinen kaakaota nostaa verenvirtauksen aivan uuteen vauhtiin kahdeksi-kolmeksi tunniksi, MacDonald sanoo esitellessään funktionaalisten magneettikuvaustensa tuloksia. - Mikä mielenkiintoisinta, virtaus lisääntyy erityisesti niillä aivokuoren alueilla, joita tarvitaan kaikenlaisissa kognitiivisissa tehtävissä.

Periaatteessa MacDonaldin havainnot merkitsevät sitä, että kaakao skarppaa esimerkiksi hoksottimiamme, muistiamme ja kykyämme oppia. Suotuisten vaikutusten osoittaminen todeksi on kuitenkin oma lukunsa.

Professorin alustavissa, nuorilla naisilla tekemissä kokeissa kognitiiviset suoritukset eivät kohentuneet odotetusti.
- Todennäköisesti kokelaani olivat liian virkeitä, MacDonald arvioi. Seuraavaksi hän aikookin kutsua kaakaolle väsyneitä tai muuten alavireisiä ihmisiä.

MacDonald saa pyrinnöilleen sivustatukea seuraavalta esitelmöitsijältä, kuulun Salk-instituutin Henrietta van Praagilta. Erityisesti hermosolujen uusiutumisen ja liikunnan, ravinnon ja aivotoiminnan keskinäisten kytkösten selvittäjänä kunnostautunut neurotutkija on saanut hiirillä uraauurtavia tuloksia kaakaon keskushermostoa elähdyttävistä vaikutuksista.

- Kaakaon flavanoleja saavat hiiret päihittävät lajitoverinsa ongelmanratkaisu-, oppimis- ja muistitehtävissä jo kahden viikon jälkeen, van Praag tiivistää tuoreet tuloksensa.


Ainakin neljä mekanismia

Suklaatieteilijöille on valkenemassa myös se, miten kaakaon flavanolit yleensä, ja erityisesti yksi niistä, epikatekiini, vaikuttavat terveyttä edistävästi. Keskeisiä mekanismeja on tarjolla jo neljä.




Missä flavanoleja?

- Marjat, punaviini, suklaa, tee.
Missä flavonoleja?


Missä Falonoleja?

- Kaali, marjat, omena, punaviini, sipuli, tee, tomaatti.











Nykysuklaa vailla voimaa

Tässä olivat hyvät uutiset. Sitten tulevat huonot. Niitäkin on.

Vielä ei kannata aloittaa suklaapatukka päivässä -terveysohjelmaa. Nykyään kaupan olevia suklaita ei voi kiitellä flavanolipommeiksi. Valtaosa flavanoleista näet tuhoutuu suklaan valmistuksessa, sillä ne kestävät huonosti kuumentamista ja kitkeryyden poistoon käytettyä alkalointia. Jopa tumma suklaa, jota yleensä pidetään maitosuklaata terveellisempänä, köyhtyy reippaasti prosessissa.

Kaikki tässä esitellyt kokeet on tehty erikoiskaakaolla, jonka flavanolipitoisuus annosta kohti on satoja milligrammoja. Tämäkin on vähän verrattuna kunaintiaanien kotitekoiseen juomaan. Se on oikea superkaakao: 100 grammaa jauhetta sisältää 4 000-5 000 milligrammaa flavanoleja.

Arvaatte, että seminaarisalin ääriään myöten täyttäneeltä kuulijakunnalta pääsee pettymyksen huokaus. Norman Hollenberg vielä syventää yleisön tuntoja veikkaamalla, ettei maailman rakastetuimmasta makeisesta koskaan tule lääkkeenomaista tuotetta.

- Kaakaovoi sisältää paljon rasvoja, joten suklaan säännöllinen syönti voi johtaa ylipainoon, mikä taas on sydän- ja verisuonitautien pahimpia riskitekijöitä. On järkevämpää kehittää kaakaojauheesta vähärasvainen terveysjuoma tai eristää flavanolimolekyylejä oikeiden lääkkeiden ainesosiksi.

Suklaateollisuus, jolla on pelissä isot rahat, saattaa olla toista mieltä. Makeisjätti Marsin biolääketieteen yksikön johtajana viime vuonna aloittanut Davisin yliopiston tutkimusprofessori Hagen Schroeter paljastaa, että yritys on jo kehittänyt flavanoleja säästävän valmistusmenetelmän ja tuonut markkinoille ensimmäiset flavanolisuklaat.


Terveysruoasta terveysruoaksi


Kaakaokulttuurin keksijät pitivät papuja terveellisinä, ja usko eli pitkään myös Euroopassa. Nyt tiede vahvistaa perimätietoa.


1200 eaa. Olmeekit oppivat hyödyntämään kakauan papuja rituaali- ja terveysjuomana.

250 eaa. Mayat alkavat käyttää papuja rahana, ja chacau haalla hoidetaan vaivoja alakulosta vatsanpuruihin.

1375 Asteekit nostavat cacahuatlin jumalten juomaksi, jota vain eliitin sopii nauttia. Papujen arvo kohoaa huimasti.
1502
Löytöretkeilijä Kristoffer Kolumbus maistaa "kitkeriä manteleita".

1519 Asteekkikuningas Motecuhzoma tarjoaa cacahuatlia konkistadori Hernán Cortésille.

1528 Mayavaltuuskunta tuo rahamanteleita ja chacau haata Espanjan hoviin.

1570 Kuningas Filip II lähettää hovilääkärinsä Francisco Hernándezin ottamaan selvää chocolaten ja muiden Uuden maailman ruokien terveysvaikutuksista.

1615 Espanjan prinsessa Anne menee naimisiin Ranskan Ludvig XIII:n kanssa. Kaakao alkaa valloittaa
Eurooppaa. Lääkäripiireissä se saavuttaa suosiota aikansa aspiriinina, prozacina ja viagrana.

1657 Lontoossa avataan kaakaosalonki. Siitä tulee heti vallasväen kohtauspaikka.

1750 Linnoitusinsinööri Fredric Christierson tarjoaa kaakaota Loviisan säätyläisille.

1753 Kaakaoon mieltynyt ruotsalainen kasvitieteilijä Carl von Linné antaa rahamantelille, Amygdalea pecuniarialle, uuden tieteellisen nimen: Theobroma cacao, jumalten ravinto kaakao.

1765 Lääkäri James Baker avaa maailman ensimmäisen kaakaotehtaan Yhdysvaltain Dorchesteriin.

1828 Hollantilainen kemisti Konrad van Houten keksii prässin, jolla papumurskasta puristuu rasvatonta jauhetta.

1847 Englantilainen Joseph S. Fry sekoittaa kaakaojauheesta, kaakaovoista ja sokerista suklaata.

1879 Sveitsiläinen suklaatehtailija Daniel Peter keksii lisätä suklaamassaan maitojauhetta.

1894 Kondiittori Karl Fazer valmistaa  ensimmäiset suklaakonvehdit Kluuvikadulla Helsingissä.

1914-1918 Yhdysvallat jakaa taistelujoukoilleen suklaapatukoita. Suklaa vakiinnuttaa asemansa energiavälipalana ja mielialamakeisena.

1998 Kaakaosta löytyy enemmän flavanoleja kuin punaviinistä tai teestä.

2000 Flavanolit parantavat verenkiertoa hiirikokeissa.

2006 Epikatekiini tunnistetaan erityisen tehokkaaksi flavanoliksi.

2007 Joka päivä yli miljardi ihmistä syö suklaata. Terveysvaikutusten tutkimus kiihtyy.

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5205
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti