Ainakin joitakin tähtiä kiertää aurinkokunnasta tuttu kirjo taivaankappaleita. Aivan Maan kaltaista planeettaa ei kuitenkaan ole löydetty. Esimerkiksi huhtikuussa kohuttu "super-Maa" kiertää vääränlaista tähteä.


Aivan Maan kaltaista planeettaa ei kuitenkaan ole löydetty.
Esimerkiksi huhtikuussa kohuttu "super-Maa" kiertää vääränlaista tähteä.




Siitä asti, kun ensimmäinen kaukaista tähteä kiertävä planeetta löytyi vuonna 1995, on ihmetelty, millaisia muut planeettakunnat ovat. Muistuttavatko ne aurinkokuntaa? Onko niissä maankaltaisia kiertolaisia?

Uusia eksoplaneettoja äkätään jatkuvasti. Kaikki eivät enää edes pääse uutisiin. Vai kuulitko niistä neljästä, jotka paikannettiin maaliskuussa? Huhtikuun-löydöstä sen sijaan tiedotettiin innokkaasti: puhuttiin super-Maasta, vaikkei se aivan maankaltainen olekaan.

Kukaan ei siis epäile eksoplaneettakuntien olemassaoloa. Niistä tehdyt havainnot paljastavat kuitenkin suoraan hyvin vähän. Yleensä tähteä on päätelty kiertävän vain yhden jättiläismäisen planeetan, josta ei koon ja sijainnin lisäksi tiedetä juuri muuta. Mikä planeettakunta se sellainen edes on, jossa yksi kappale kiertää toista!

Nyt tutkijoilla on kuitenkin näyttöä siitä, että muut planeettakunnat koostuvat yhtä suuresta taivaankappaleiden kirjosta kuin omamme. Niissäkin olisi monenlaisten planeettojen lisäksi kääpiöplaneettoja, asteroideja ja komeettoja.


Eksoja tunnetaan yli 230

Eksoplaneetta-aika alkoi vuoden 1995 syksyllä, jolloin sveitsiläiset Michael Mayor ja Didier Queloz yllättivät tutkijayhteisön ensilöydöllään. Se kiertää tähteä nimeltä 51 Pegasus.

Planeetan olemassaolo pääteltiin Pegasuksen lievästä keinunnasta, joka johtuu kiertolaisen vetovoimasta. Häiriö on sitä isompi mitä suurempi ja lähempänä kiertolainen on. Niinpä menetelmällä löytyvät helpoimmin juuri kookkaat, lähellä tähteä liikkuvat planeetat.

Vuosituhannen vaihteeseen mennessä olikin löydetty parikymmentä jättiläismäistä planeettaa, joista moni hipoi tähteään. Kun tiedettiin, mitä haluttiin nähdä, keskustähden heilahtelua opittiin mittaamaan yhä tarkemmin.

Nyt kaukaisten tähtien planeettoja tunnetaan 235 kappaletta (tilanne 15. 5. 2007). Pienimmät niistä ovat Neptunuksen ja Uranuksen kokoluokkaa. Ne ovat massaltaan noin 0,05 Jupiteria, johon kokoja on tapana verrata.

Nekin ovat vielä niin suuria, että kyse on todennäköisesti kaasuplaneetoista.

Mukaan mahtuu kuitenkin pari massaltaan vain kymmenen Maan eli 0,03 Jupiterin kokoista ja kolme noin viiden Maan veroista. Niistä yksi löytyi harvinaisella tavalla, joka perustuu mikrolinssi-ilmiöön (ks. Näin löytyy eksoplaneettoja). Nämä voisivat kokonsa puolesta olla kiviplaneettoja.


Jo 25 planeettakuntaa

Ihan oikeita planeettakuntia eli tähtiä useamman kuin yhden planeetan seurassa tunnetaan niitäkin - oma aurinkokuntamme mukaan luettuna - peräti jo 25 (tilanne 15. 5.).

Huhtikuun lopulla sveitsiläiset, ranskalaiset ja portugalilaiset tähtitieteilijät löysivät kääpiötähti Gliese 581:n helmoista ensimmäisen kiviplaneetan, joka kiertää tähteään sellaisella etäisyydellä, että lämpötila sallisi sulan veden. Ajatus valtameristä siivitti tämän ekson uutisiin.

Uutuus vastaa massaltaan viittä Maata. Suhteellisen pieni massa ja edullinen sijainti eivät kuitenkaan takaa elämää. Esimerkiksi kääpiötähdelle ominaiset rajut hiukkaspurkaukset voivat steriloida lähellä kiertävän planeetan.

Meistä 20 valovuoden päässä sijaitsevalla Gliese 581:llä tiedetään olevan kaksi muutakin planeettaa. Kaikki kiertävät hyvin likellä tähteään. Ahdasta on, mutta lämpö vaikuttaa siedettävältä, sillä Gliese 581 on paljon Aurinkoa himmeämpi.

Vaikka kääpiötähti sai ajankohtaisjulkisuutta, erityisesti meitä kiinnostavat Auringon kaltaisten tähtien planeettakunnat. Yksi sellainen on 47 Ursa Majoris, jonka ympäriltä on löytynyt kaksi Jupiterin kokoista planeettaa. Ne kiertävät tähteään noin kahden ja neljän Maan ratasäteen päässä. Tämä on mielenkiintoista, sillä teoriassa tällaiset kaasujättiläiset jättävät tilaa maankaltaisille planeetoille. Nykylaitteet eivät kuitenkaan pysty paikantamaan niitä.


Näin löytyy eksoplaneettoja

















MENETELMÄ










Valokuvataan.








*taulukon tiedot vastaavat tilannetta 15.5.2007.
LISÄÄ EKSOPLANEETOISTA:
http://exoplanets.org/
http://exoplanet.eu


Pöly paljastaa pienimmät

Onneksi tutkijoilla riittää ideoita. Maan kokoiset planeetat voisi löytää kaukaisten tähtien ympäriltä tarkkailemalla pölyä.

Tietokonesimulaatioissa näkyy näet, miten tähteä ympäröivässä pöly- ja kaasukiekossa kasvavan pienenkin planeetan vetovoima saa sen reitillä olevat kivet törmäilemään keskenään. Törmäilyssä muodostuu pölyä, joka leviää renkaaksi ja heijastaa tähden valoa.

Jo pelkkä pölyrenkaan olemassaolo kielii kiviplaneetasta, sillä pölyä muodostavat törmäilijät ovat juuri kiviplaneetan syntymästä jäljelle jääneitä asteroideja. Lisäksi renkaan ominaisuuksista voi päätellä, millainen planeetta sen poiki.

Spitzer-avaruuskaukoputki on paikantanut pölyrenkaita muutaman sellaisen tähden ympäriltä, joilla jo tiedetään olevan jättiläismäisiä planeettoja. Ehkä pölyyn kätkeytyy pieniäkin kiertolaisia.

Charles Beichman, joka työskentelee Kalifornian teknisessä korkeakoulussa, on havainnut asteroidivyöhykkeen kaltaisen pölyvanan muun muassa HD 69830:n ympäriltä.

Vieraisiin planeettakuntiin kuuluu siis kaikkea mitä omaan aurinkokuntaammekin: jättiläismäisten kaasuplaneettojen ja pienempien kiviplaneettejen ohella asteroideja ja komeettoja, jotka ovat kiviplaneetoista yli jäänyttä ainetta.
Juuri tämän enempää ei pölyä, tähden keinuntaa tai mikrolinssi-ilmiötä tarkkailemalla sitten selviäkään.


Ylikuluista yksityiskohtia

Tähtitieteilijät saavat kuitenkin eksoplaneetoista jo yksityiskohtaistakin tietoa. Jos planeetta sattuu täältä katsoen kulkemaan tähtensä editse, päästään tutkimaan kiertolaisen kaasukehää. Siinä näkyvät myös mahdollisen elämän tuottamat kaasut.

Tämän vuoden alussa Nasan tutkija Jeremy Richardson työtovereineen onnistui ensimmäisenä rekisteröimään eksoplaneetan kaasukehän spektrin. HD 209458b:n kaasukehästä löytyi pölyä ja vahvoja viitteitä vesihöyrystä.

Se on kuitenkin kaasuplaneetta, joten elämää sillä ei oleteta olevan. Laajentuneesta kaasukehästä, jonka tiedetään vuotavan avaruuteen, tunnistettiin jo aiemmin hiiltä ja happea. Tutuista aineista koostuvat siis eksoplaneetatkin.

Myös planeetta HD 189733b:stä on jo spektri. Näin eksoplaneettojen fysikaalisista ominaisuuksista alkaa kertyä tietoa. Ja nythän niistä on otettu ensimmäiset suorat kuvatkin.

Toistaiseksi kuviin on saatu vain himmeitä tähtiä ja niiden noin kymmenen Jupiterin kokoisia planeettoja. Kuvaustekniikat ehtinevät kuitenkin parantua jo ennen kuin eksoplaneettoja tutkivat Euroopan avaruusjärjestön Darwin-satelliitit vuoden 2015 paikkeilla ampaisevat avaruuteen.



Palstan pitäjä Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.



 

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5221
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti