Ainakin joitakin tähtiä kiertää aurinkokunnasta tuttu kirjo taivaankappaleita. Aivan Maan kaltaista planeettaa ei kuitenkaan ole löydetty. Esimerkiksi huhtikuussa kohuttu "super-Maa" kiertää vääränlaista tähteä.


Aivan Maan kaltaista planeettaa ei kuitenkaan ole löydetty.
Esimerkiksi huhtikuussa kohuttu "super-Maa" kiertää vääränlaista tähteä.




Siitä asti, kun ensimmäinen kaukaista tähteä kiertävä planeetta löytyi vuonna 1995, on ihmetelty, millaisia muut planeettakunnat ovat. Muistuttavatko ne aurinkokuntaa? Onko niissä maankaltaisia kiertolaisia?

Uusia eksoplaneettoja äkätään jatkuvasti. Kaikki eivät enää edes pääse uutisiin. Vai kuulitko niistä neljästä, jotka paikannettiin maaliskuussa? Huhtikuun-löydöstä sen sijaan tiedotettiin innokkaasti: puhuttiin super-Maasta, vaikkei se aivan maankaltainen olekaan.

Kukaan ei siis epäile eksoplaneettakuntien olemassaoloa. Niistä tehdyt havainnot paljastavat kuitenkin suoraan hyvin vähän. Yleensä tähteä on päätelty kiertävän vain yhden jättiläismäisen planeetan, josta ei koon ja sijainnin lisäksi tiedetä juuri muuta. Mikä planeettakunta se sellainen edes on, jossa yksi kappale kiertää toista!

Nyt tutkijoilla on kuitenkin näyttöä siitä, että muut planeettakunnat koostuvat yhtä suuresta taivaankappaleiden kirjosta kuin omamme. Niissäkin olisi monenlaisten planeettojen lisäksi kääpiöplaneettoja, asteroideja ja komeettoja.


Eksoja tunnetaan yli 230

Eksoplaneetta-aika alkoi vuoden 1995 syksyllä, jolloin sveitsiläiset Michael Mayor ja Didier Queloz yllättivät tutkijayhteisön ensilöydöllään. Se kiertää tähteä nimeltä 51 Pegasus.

Planeetan olemassaolo pääteltiin Pegasuksen lievästä keinunnasta, joka johtuu kiertolaisen vetovoimasta. Häiriö on sitä isompi mitä suurempi ja lähempänä kiertolainen on. Niinpä menetelmällä löytyvät helpoimmin juuri kookkaat, lähellä tähteä liikkuvat planeetat.

Vuosituhannen vaihteeseen mennessä olikin löydetty parikymmentä jättiläismäistä planeettaa, joista moni hipoi tähteään. Kun tiedettiin, mitä haluttiin nähdä, keskustähden heilahtelua opittiin mittaamaan yhä tarkemmin.

Nyt kaukaisten tähtien planeettoja tunnetaan 235 kappaletta (tilanne 15. 5. 2007). Pienimmät niistä ovat Neptunuksen ja Uranuksen kokoluokkaa. Ne ovat massaltaan noin 0,05 Jupiteria, johon kokoja on tapana verrata.

Nekin ovat vielä niin suuria, että kyse on todennäköisesti kaasuplaneetoista.

Mukaan mahtuu kuitenkin pari massaltaan vain kymmenen Maan eli 0,03 Jupiterin kokoista ja kolme noin viiden Maan veroista. Niistä yksi löytyi harvinaisella tavalla, joka perustuu mikrolinssi-ilmiöön (ks. Näin löytyy eksoplaneettoja). Nämä voisivat kokonsa puolesta olla kiviplaneettoja.


Jo 25 planeettakuntaa

Ihan oikeita planeettakuntia eli tähtiä useamman kuin yhden planeetan seurassa tunnetaan niitäkin - oma aurinkokuntamme mukaan luettuna - peräti jo 25 (tilanne 15. 5.).

Huhtikuun lopulla sveitsiläiset, ranskalaiset ja portugalilaiset tähtitieteilijät löysivät kääpiötähti Gliese 581:n helmoista ensimmäisen kiviplaneetan, joka kiertää tähteään sellaisella etäisyydellä, että lämpötila sallisi sulan veden. Ajatus valtameristä siivitti tämän ekson uutisiin.

Uutuus vastaa massaltaan viittä Maata. Suhteellisen pieni massa ja edullinen sijainti eivät kuitenkaan takaa elämää. Esimerkiksi kääpiötähdelle ominaiset rajut hiukkaspurkaukset voivat steriloida lähellä kiertävän planeetan.

Meistä 20 valovuoden päässä sijaitsevalla Gliese 581:llä tiedetään olevan kaksi muutakin planeettaa. Kaikki kiertävät hyvin likellä tähteään. Ahdasta on, mutta lämpö vaikuttaa siedettävältä, sillä Gliese 581 on paljon Aurinkoa himmeämpi.

Vaikka kääpiötähti sai ajankohtaisjulkisuutta, erityisesti meitä kiinnostavat Auringon kaltaisten tähtien planeettakunnat. Yksi sellainen on 47 Ursa Majoris, jonka ympäriltä on löytynyt kaksi Jupiterin kokoista planeettaa. Ne kiertävät tähteään noin kahden ja neljän Maan ratasäteen päässä. Tämä on mielenkiintoista, sillä teoriassa tällaiset kaasujättiläiset jättävät tilaa maankaltaisille planeetoille. Nykylaitteet eivät kuitenkaan pysty paikantamaan niitä.


Näin löytyy eksoplaneettoja

















MENETELMÄ










Valokuvataan.








*taulukon tiedot vastaavat tilannetta 15.5.2007.
LISÄÄ EKSOPLANEETOISTA:
http://exoplanets.org/
http://exoplanet.eu


Pöly paljastaa pienimmät

Onneksi tutkijoilla riittää ideoita. Maan kokoiset planeetat voisi löytää kaukaisten tähtien ympäriltä tarkkailemalla pölyä.

Tietokonesimulaatioissa näkyy näet, miten tähteä ympäröivässä pöly- ja kaasukiekossa kasvavan pienenkin planeetan vetovoima saa sen reitillä olevat kivet törmäilemään keskenään. Törmäilyssä muodostuu pölyä, joka leviää renkaaksi ja heijastaa tähden valoa.

Jo pelkkä pölyrenkaan olemassaolo kielii kiviplaneetasta, sillä pölyä muodostavat törmäilijät ovat juuri kiviplaneetan syntymästä jäljelle jääneitä asteroideja. Lisäksi renkaan ominaisuuksista voi päätellä, millainen planeetta sen poiki.

Spitzer-avaruuskaukoputki on paikantanut pölyrenkaita muutaman sellaisen tähden ympäriltä, joilla jo tiedetään olevan jättiläismäisiä planeettoja. Ehkä pölyyn kätkeytyy pieniäkin kiertolaisia.

Charles Beichman, joka työskentelee Kalifornian teknisessä korkeakoulussa, on havainnut asteroidivyöhykkeen kaltaisen pölyvanan muun muassa HD 69830:n ympäriltä.

Vieraisiin planeettakuntiin kuuluu siis kaikkea mitä omaan aurinkokuntaammekin: jättiläismäisten kaasuplaneettojen ja pienempien kiviplaneettejen ohella asteroideja ja komeettoja, jotka ovat kiviplaneetoista yli jäänyttä ainetta.
Juuri tämän enempää ei pölyä, tähden keinuntaa tai mikrolinssi-ilmiötä tarkkailemalla sitten selviäkään.


Ylikuluista yksityiskohtia

Tähtitieteilijät saavat kuitenkin eksoplaneetoista jo yksityiskohtaistakin tietoa. Jos planeetta sattuu täältä katsoen kulkemaan tähtensä editse, päästään tutkimaan kiertolaisen kaasukehää. Siinä näkyvät myös mahdollisen elämän tuottamat kaasut.

Tämän vuoden alussa Nasan tutkija Jeremy Richardson työtovereineen onnistui ensimmäisenä rekisteröimään eksoplaneetan kaasukehän spektrin. HD 209458b:n kaasukehästä löytyi pölyä ja vahvoja viitteitä vesihöyrystä.

Se on kuitenkin kaasuplaneetta, joten elämää sillä ei oleteta olevan. Laajentuneesta kaasukehästä, jonka tiedetään vuotavan avaruuteen, tunnistettiin jo aiemmin hiiltä ja happea. Tutuista aineista koostuvat siis eksoplaneetatkin.

Myös planeetta HD 189733b:stä on jo spektri. Näin eksoplaneettojen fysikaalisista ominaisuuksista alkaa kertyä tietoa. Ja nythän niistä on otettu ensimmäiset suorat kuvatkin.

Toistaiseksi kuviin on saatu vain himmeitä tähtiä ja niiden noin kymmenen Jupiterin kokoisia planeettoja. Kuvaustekniikat ehtinevät kuitenkin parantua jo ennen kuin eksoplaneettoja tutkivat Euroopan avaruusjärjestön Darwin-satelliitit vuoden 2015 paikkeilla ampaisevat avaruuteen.



Palstan pitäjä Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.



 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018