Viime kesän asteroidihälytys osoittautui vääräksi. Jonakin päivänä uhka voi kuitenkin olla todellinen ja hävitys hirmuinen - jos taivaan järkäle pääsee Maahan asti. Meillä alkaa olla keinoja puolustautua.


TEKSTI:Leena Tähtinen

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Viime kesän asteroidihälytys osoittautui vääräksi.
Jonakin päivänä uhka voi kuitenkin olla todellinen
ja hävitys hirmuinen - jos taivaan järkäle pääsee
Maahan asti. Meillä alkaa olla keinoja puolustautua.

Julkaistu Tiede-lehdessä

7/2002

Uutistenlukija kertoo maailmanlopun tulevan helmikuussa 2019. Amerikkalainen tähtitieteilijä selittää, että uhka on otettava vakavasti. Toimittaja tivaa asiaa vielä australialaisilta tutkijoilta. Kyllä, parin kilometrin kokoinen asteroidi 2002 NT7 saattaa iskeytyä Maahan. Manner, johon asteroidi osuisi, tuhoutuisi. Muu maailma kärsisi ydintalvesta. Veljenpoika laskee olevansa 26, kun tuho koittaa.

En ole uskoa korviani. Kukaan ei muistuta, että juuri löytyneen asteroidin 2002 NT7:n rata sisältää kymmenien miljoonien kilometrien epätarkkuuden. Tähtitieteelliselle kohteelle laskettu rata nimittäin täsmentyy vasta ajan kuluessa, kun kappaleen liikkeestä kertyy tarpeeksi havaintoja.

2002 NT7:n kanssa ei jouduttu odottelemaan pitkään. Rata tarkentui lisämittauksissa jo viikon kuluessa niin, että törmäysuhka peruttiin. Turhaan pelkäsit, jos pelkäsit.

  lisämittausten jälkeenkin.




Uhkaajien määrä kasvaa

Maan radan tuntumaan tulevien asteroidien määrää on arvioitu useita vuosikymmeniä. Vaka-vasti otettavia murikoita ilmaantuu sitä enemmän, mitä tarkempaa tietoa asteroideista kertyy.



        Vaarallisia


         54


          135


          1992, joista noin 600 on yli kilometrin


                   kokoisia.


          Tavoitteena tuntea 90 % yli kilometrin 


                  kokoisista kappaleista.


Maailman tärkein projekti

Jos asteroidi kiitää kohti, sen tuhoamisesta tulee epäilemättä maailman tärkein tieteellinen hanke.

Kuvitellaan esimerkin vuoksi, että alussa mainittu väärä hälytys 2002 NT7:n törmäysuhasta pitäisi paikkansa. Maan puolustamista suunniteltaisiin parhaillaan kuumeisesti, sillä valmista strategiaa ei ole. - Asteroideista tiedetään vielä niin vähän, ettei parhaista torjuntakeinoista ole listaa, kiteyttää asteroiditutkija, dosentti Karri Muinonen Helsingin yliopistosta.

Ratalaskuihin erikoistunut dosentti Seppo Mikkola Turun yliopistosta pitää uhkaajan radan muuttamista parhaana suojautumiskeinona: - Havaitse lähestyjä 10-100 vuotta ennen mahdollista törmäystä ja asenna siihen jonkinlainen rakettimoottori, hän kaavailee.




Millaista tuhoa syntyy?

Kuinka suurta tuhoa asteroidi saa aikaiseksi, riippuu törmääjän koosta. Maan lähelle tulevia vakavia uhkaajia, yli kilometrin kokoisia, arvel-laan tätä nykyä olevan noin 1 200.

   /  törmäystiheys  /  seuraukset

Alle 50


Usein


Ei hätää. Tuhoutuvat makehässä.

50-100


Kerran sadassa vuodessa


Kuin suuressa, noin 5 megatonnin ydinräjähdyksessä. Viimeisin isku 1908 Siperiaan Tunguskaan.

100-1 000


Kerran muutamassa sadassatuhannessa vuodessa


Aiheuttaa suurta paikallista tuhoa.

1 000-2 000


Kerran miljoonassa vuodessa


Tuhoaa kohdemantereen ja aiheuttaa maailmanlaajuisen ydintalven. Tappaa suuren osan ihmisistä.

15 000


Kerran muutamassa kymmenessä miljoonassa vuodessa


  Aiheuttaa globaalin tuhon. Vaarantaa ihmislajin. Tuhosi dinosaurukset sukupuuttoon.


2002 NT7:ää ei tarvitsisi tönäistä paljoakaan, jotta sen reitti kulkisi 17 vuoden kuluttua turvallisen matkan päästä. Se nimittäin kiertää Auringon useaan kertaan ennen h-hetkeä. - Pienen pieni kiertoradan muutos kertautuu jokaisella ratakierroksella. Tämä on sitä kaaosta, Mikkola selittää.

Ensin tutustutaan viholliseen

2002 NT7 olisi ihanteellinen vihollinen, sillä lyhyen (2,3 vuotta) kiertoajan takia sitä ehdittäisiin tutkia luotaimin, ennen kuin ryhdyttäisiin radan muutosyritykseen.

  muuttaisi sen nopeutta.

 Rikkoutumista pelätään, sillä silloin jouduttaisiin ehkäisemään monen palasen iskeytyminen Maahan. Palasten yhteinen tuhovaikutus on nimittäin sama kuin yhtenäisen kappaleen.

Suurennuslasi sopisi muuttamaan

  rataa ajan kuluessa, Muinonen kertoo Washingtonin-terveisinä.

Homma hoituisi suurennuslasillakin. - Auringon säteily lämmittää asteroidia, mutta kun epäsymmetrinen kappale pyörähtelee ja säteilee lämmön pois, sen pintaan muodostuu eräänlainen luonnon rakettimoottori, Mikkola selittää.

Tämä keino oli esillä myös Washingtonissa. Siellä ehdotettiin, että ilmiötä voitaisiin voimistaa lennättämällä suurennuslasi tai peilejä asteroidin lähelle. Näin uhkaajan rata muuttuisi.




Maan henkivartijoita


Vaikka törmäysriski on pieni, sitä tutkitaan tosissaan.

Järjestö tai hanke /  tehtävä

International Spaceguard Foundation


- kansainvälinen tutkijoiden järjestö, toiminut vuodesta 1996


Organisoi Maan puolustusta.

Linear


- Yhdysvaltain ilmavoimien hanke, käyttää kahta kaukoputkea


Etsii Maan radan tuntumaan tulevia kohteita.

Neat, Loneos, Catalina Sky Survey, Spacewatch


- yhdysvaltalaisia monitorointiohjelmia


Tarkkailevat lähelle tulevia asteroideja ja komeettoja.

B612 (Pikku Prinssin asteroidin mukaan)


- tutkijoiden ja astronauttien epävirallinen elin


Miettii, miten mahdollisen uhkaajan rataa muutetaan käytännössä.

Near, Stardust, Deep Impact, Muses-C


  ja Japanin avaruusluotaimia


Luotainhankkeiden sivutuotteena opitaan lähestymään ja manipuloimaan uhkaajia.

Gene Shoemaker -stipendi


- jakaa yhdysvaltalainen Planetary Society


Kannustaa tähtitieteenharrastajia seuraamaan Maan lähellä liikkuvia asteroideja ja komeettoja.



Gaia 2010-11


- Esan tuleva tutkimussatelliitti


Löytää runsaasti asteroideja; Karri Muinonen vastaa ratojen laskemisesta.

Paniikkiin ei ole mitään syytä

Asiantuntijat eivät ole huolissaan törmäysvaaran takia. Karri Muinonen muistuttaa, että suurin osa Maan radan tuntumaan tulevista asteroideista päättää päivänsä joko syöksymällä Aurinkoon, vetäytymällä kauemmas meistä tai sinkoutumalla kokonaan ulos planeettakunnasta. Loput törmäävät pitkän ajan kuluessa planeettoihin, pääasiassa Maahan.

Seppo Mikkolakaan ei pelkää asteroideja: - Suurin asteroidien aiheuttama uhka saattaa olla se, että pienen murikan törmäystä luullaan ydinhyökkäykseksi, joka vaatii vastauksen.

Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Tällä palstalla hän päivittää tähtitieteen uutistapahtumia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla