Länsimaiden riesana pidetty lihavuus on paisumassa maailman epidemiaksi. Jo miljardi ihmistä kantaa liikakiloja..


TEKSTI:Tuula Kinnarinen

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Länsimaiden riesana pidetty lihavuus on paisumassa
maailman epidemiaksi. Jo miljardi ihmistä kantaa liikakiloja.

Julkaistu Tiede-lehdessä

4/2002

Maailman pahin terveysongelma, aliravitsemus, on saamassa yllättävää seuraa: ylensyönnin ja ylipainon. Tilanne on odottamaton siksi, että rasvakiekot ovat alkaneet kertyä myös maapallomme vähäväkisimpien vyötärölle.

- Lihavuus ei enää ole vain rikkaan lännen ongelma, vakuuttaa Rhode Islandin yliopiston biologisen antropologian professori Marquisa LaVelle. - Ihmiset paisuvat vähän joka puolella, Aasiassa, Itä-Euroopassa, Lähi-idässä, Oseaniassa, Latinalaisessa Amerikassa.

LaVelle kuuluu tutkijoihin, jotka tahtovat havahduttaa maailman huomaamaan, ettei edes köyhä kotiseutu varjele ihmistä ylikiloilta. Lihavuuden globalisoitumisesta onkin tullut kuuma tutkimusteema.

Yhdysvaltain helmikuisella tiedeviikolla sanaa läskin voittokulusta levitettiin LaVellen johtamassa seminaarissa. Maailman terveyspäivänä huhtikuussa Maailman terveysjärjestö WHO muistutti kehityksen ikävästä suunnasta ja painonhallinnan tärkeydestä. Lääketieteen lehdistä löytyy tavan takaa raportteja lihavuudesta jos joltakin kantilta, ja elokuussa tuhannet tutkijat ja terveydenhuollon asiantuntijat kokoontuvat Brasiliaan São Pauloon maailmankonferenssiin selvittelemään ylipainon syitä ja seurauksia.

Hurjimmat kilot Etelämerellä

Missä elää maailman läskein väestö? Kysymykseen on totuttu melkeinpä automaattisesti vastaamaan: Yhdysvalloissa. Pieleen menee - jos tarkastellaan tuhtikuntoisten suhteellisia osuuksia. Lihavimmat kansat löytyvät Tyyneltämereltä.

- Merkittävästi ylipainoisten määrä vaihtelee saarivaltiosta toiseen, mutta kaikissa heitä on paljon: miehistä 41-65 prosenttia, naisista 60-77 prosenttia, sanoo Stanley Ulijaszek, Etelämerta kiertänyt Oxfordin yliopiston ekologisen antropologian dosentti.

Tyynenmeren väestöä on punnittu ennenkin, joten tutkijat ovat tienneet, että sikäläisillä ihmisillä on taipumus pyylevöityä, jopa pulskistua, koska heidän kulttuurissaan muhkea olemus viestii vaurautta. Silti lihavuuden nykylukemat tulivat yllätyksenä.

- Esimerkiksi Cookinsaarten pääsaaren Rarotongan miehistä oli 1966 merkittävästi ylipainoisia 14 prosenttia, nyt 52.

Kun Ulijaszek puhuu merkittävästi ylipainoisista, hän tarkoittaa huomattavan lihavia ihmisiä, joiden painoindeksi on yli 30. Näiden raskassarjalaisten suhteellisissa osuuksissa läskeinä pidetyt yhdysvaltalaiset tosiaan jäävät kauas jälkeen: amerikkalaisista merkittävästi ylipainoisia on 27 prosenttia. Tällä luvulla hävitään muutamalle muullekin maalle, esimerkiksi Kuwaitille (36), Panamalle (36) ja Kreikalle (28).

Syrjäkulmillakin pulskistutaan

Lihavuus leviää muuallakin kuin Etelämeren saaristossa. Se lisääntyy etenkin kaupungeissa, mutta enää vitsaukselta eivät näytä olevan turvassa syrjäisimmät tai köyhimmätkään kolkat.

Marquisa LaVelle ja hänen Adelaiden yliopistossa työskentelevä kollegansa Maciej Henneberg ovat törmänneet lihavuuteen tutkiessaan Australian alkuperäisväestöä. Keskellä autiomaata elävän Warlpiri-yhteisön väestä 15 prosenttia kantaa huomattavaa ylipainoa.

Pyöreys on pesiytymässä jopa köyhyyden perikuvana pidettyyn Intiaan. Maassa, jossa asuu puolet maailman aliravituista, orastaa nykyään myös yliravitsemus, tietää Pohjois-Carolinan yliopiston ravitsemustutkija Paula Griffiths. Hän on kartoittanut naisten tilannetta 80 miljoonan asukkaan osavaltiossa Andhra Pradeshissa. Suurissa kaupungeissa naisista on ylipainoisia jo 37 prosenttia, mutta hoikat maaseudun sisaret tasoittavat osavaltion tilanteen 14 prosentin keskiarvoon.

Lihavia pian kuin nälkäisiä

Painoasiat ovat maapallolla siinä mallissa, että WHO on alkanut puhua lihavuusepidemiasta. Se käynnistyi 1990-luvun jälkipuoliskolla, jolloin lihavuus toden teolla lähti kasvuun. Järjestön arvion mukaan maailmassa oli 1995 liikalihavia 200 miljoonaa, vuonna 2000 jo 300 miljoonaa.

Jos kehitys jatkuu samaa tahtia, vuonna 2010 merkittävästi ylipainoisia on noin 700 miljoonaa, lähes yhtä paljon kuin nykyään aliravittuja.

Suunnan kääntyminen vaikuttaa epätodennäköiseltä - ellei ihmeitä tapahdu - sillä maailmassa on jo nyt 700 miljoonaa esilihavaa eli enemmän tai vähemmän pullukkaa ihmistä. Näkymiä synkentää entisestään se, etteivät liikakilot iskostu ainoastaan aikuisväestöön vaan yhä yleisemmin myös lapsiin. Yhdysvalloissa heistä jo joka neljäs on ylipainoinen, ja muiden maiden jälkikasvu tulee kovaa kyytiä perässä: Ranskassa osuus on 19, Britanniassa 15, Venäjällä 16, Etelä-Afrikassa 14 ja Kiinassa 7 prosenttia.

- Pyylevillä lapsilla on taipumus varttua pyyleviksi aikuisiksi, joten ei hyvältä näytä, toteaa Barry Popkin, Pohjois-Carolinan yliopiston ravitsemustieteen professori.

Elämäntyyli on muuttunut

Tutkijoilla on selvä näkemys siitä, mikä maailmaa lihottaa. Kyse on globalisaation sivuvaikutuksista.

- Kehittyvä maailma kaupungistuu, teknistyy ja vaurastuu. Tulojen ja vapaa-ajan lisääntyessä ihmiset omaksuvat uudet, lihottavat elintavat, Popkin sanoo.

- Lihan, rasvan, sokerin ja suolan kulutus kasvaa kaikkialla, ja maailma "mäkkäröityy", Ulijaszek tiivistää. Hän tarkoittaa, ettei enää tahdo löytyä kolkkaa, jossa ei syötäisi pikaruokaa ja teollisesti valmistettuja eineksiä.

- Toinen ongelma on liikkumattomuus. Urbaani maailma istuu, Popkin lisää. - Ja erityisen hanakasti se istuu kehittyvissä maissa. Niissä ei harrasteta vapaa-ajan liikuntaa siinäkään määrin kuin vauraissa teollisuusmaissa.

Terveys uhkaa romahtaa

Kukaan ei varmasti kehtaa väittää, että nälkäinen voisi paremmin kuin kylläinen - eivätkä niin tee tutkijatkaan. Heidän sanomansa on: sutjakka saa nauttia elämästään enemmän kuin paksu.

  nopeasti yleistyvään masennukseen.

- Lihovassa maailmassa tikittää elintapasairauksien aikapommi, LaVelle sanoo. Jos se räjähtää, jälkien siivoaminen maksaa paljon, kehitysmaille kohtalokkaan paljon. WHO:n arvion mukaan 2020 kehitysmaissakin joka kuudes tauti johtuu läskistä ja laiskottelusta.

- Monien muiden ongelmien kanssa kamppailevat köyhät maat eivät selviä tästä uudesta näköpiiriin ilmaantuneesta terveyshaasteesta, Popkin korostaa.

Tavat saatava täysremonttiin

Useat viime vuosina tehdyt tutkimukset todistavat, ettei mikään pidä painoa kurissa yhtä tehokkaasti kuin liikunta. Niinpä sen lisäämistä pidetään ydinasiana taistelussa ylipainoa ja elintapatauteja vastaan. Ellei ihmiskunta reipastu, se syö ja istuu itsensä ja taloutensa kriisiin.

- Terveiden elämäntapojen edistäminen on valtava haaste, eikä se onnistu, ellei yhteiskunta vauhdita sitä, sanoo Kansainvälisen lihavuustyöryhmän IOTF:n johtaja, professori Philip James. Hän perää kansallisia terveysohjelmia, joilla kiireen vilkkaa edistettäisiin sekä ravitsemusvalistusta että liikuntaa, erityisesti arkista hyötyliikuntaa. Kilot kertyvät yksityisille ihmisille, mutta lihavuus ei enää ole henkilökohtainen ongelma vaan sosiokulttuurinen ilmiö.

- Edes kaikki terveydenhuollon ammattilaiset eivät vielä ymmärrä, kuinka vakavia pulmia lihavuus ja liikkumattomuus ovat, James murehtii. Hän moittii jopa WHO:ta reippailutarpeen alimitoittamisesta.

  Päivittäinen puolituntinen oli alkuaan minimi, jolla mitään harrastamattomat haluttiin kannustaa terveemmän elämän tielle, mutta jossakin käänteessä siitä tuli maksimi - ja liikkuvatkin ihmiset lihovat vuosien varrella, James sanoo.

Hänen vinkkinsä pysyvään painonhallintaan kuuluu: syökää kohtuullisesti ja liikkukaa vähintään tunti, mieluiten puolitoista joka päivä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla