Lihavuuskriisi helpottaa, jos elintarviketeollisuudelle säädetään rasvan ja sokerin varoituspakko. Ilman sitä valistunutkaan kuluttaja ei pysy perillä, mitä suuhunsa pistää.


varoituspakko. Ilman sitä valistunutkaan kuluttaja ei pysy perillä,
mitä suuhunsa pistää.


Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2008



Arvatkaa, mitä ajattelin, kun kuulin idean määrätä ruoanvalmistajat kertomaan yksiselitteisesti, miten terveellisiä tai terveydelle haitallisia eri tuotteet lopulta ovat. Ajattelin: Yes! Tässä on mies, joka puhuu järkeä!

Mies on brittiläinen ravitsemusspesialisti Philip James, lihavuuden vastaisen taistelun maailmanjohtaja. Näin voi sanoa, sillä hän luotsaa Kansainvälistä lihavuudentutkimusseuraa ja maailman hoikistamiseen tähtäävää globaalia allianssia. Lisäksi hän istui vuosituhannen vaihteessa nokkamiehenä komiteassa, joka määritteli Yhdistyneiden kansakuntien tämän millenniumin terveystavoitteet.

Vuosittain helmikuussa järjestettävälle Yhdysvaltain tiedeviikolle hän on saapunut kertomaan, millaisin strategioin lihavuusepidemiaa hoidetaan ja pitäisi hoitaa.


Nykynäkemys aikansa elänyt

Philip James on hyvin tyytymätön nykymenoon. Yksin lähtökohta on väärä. Lihavuutta pidetään naiivisti henkilökohtaisena ongelmana, vaikka maailmassa on jo 1,7 miljardia ylipainoista ihmistä.

- Monet terveysalan viranomaiset ja päättäjät eivät ole tajunneet, että meitä lihottaa moderni elämäntapa. Ylipaino on evoluution kuluessa energian varastoimiseen kouliutuneen elimistön reaktio ruokavaliossa ja liikuntatottumuksissa tapahtuneisiin valtaviin muutoksiin.

Väärällä tolalla on myös neuvonta. Mantran lailla toistetut ohjeet, joiden mukaan päivittäisestä energiasta enintään kymmenen prosenttia saa olla peräisin sokereista ja saman verran elimistölle ilkeistä tyydyttyneistä rasvoista, ovat useimmille kuluttajille täyttä hepreaa. Valtaosa ihmisistä ei edes tiedä, mikä oma energiantarve on.

Kolmas kuoppa löytyy elintarvikkeiden tuoteselosteista. Jopa koulutetun, valistuneen kuluttajan on vaikea laskea syömisiään niiden perusteella. Jamesin mukaan ne onkin laadittu ravitsemusanalyytikoille, jotka ovat harjaantuneet arvioimaan ruokien energiasisältöä grammoina sataa grammaa kohti.

- Tällainen ravitsemusvalistus on auttamattoman tehotonta. Se yksinkertaisesti ylittää ihmisten ymmärryksen, James summaa.

- Maailman tukevoituminen jatkuu, ellei pikaisesti puututa perusluonteisiin syihin.


Kriisi kuin ilmastonmuutos

- Lihavuuden torjuntaan on käytävä yhtä tarmokkaasti kuin ilmastonmuutoksen torjuntaan, sillä lihavuus koettelee maailman ihmisiä yhtä lailla kuin lämpeneminen maailman luontoa, James sanoo.

Useimmat ylipainoiset eivät näet kanna kuormaansa yhtään sen terveempänä kuin maapallo hiilidioksiditaakkaansa. Liiat kilot  kasvattavat riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, nivelrikkoon ja moniin syöpiin. Erityisen suuressa vaarassa ovat Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan kasvutalouksien ihmiset. Heidän elimistönsä on pitkään jatkuneessa niukkuudessa virittynyt erityiselle säästöliekille eikä siedä yltäkylläisyyttä senkään vertaa kuin meidän.




Sapiskaa myös elinympäristön suunnittelijoille


Philip James pistäisi remonttiin myös kaupunkisuunnittelun ja rakennusarkkitehtuurin. Ne ovat ratkaisuillaan vieneet ihmisiltä mahdollisuuden arkiliikuntaan.

Nykyinen normaalipainon säilyttämiseen tähtäävä ohje neuvoo liikkumaan vähintään 60 minuuttia päivässä. Kävelynä laskien suositus tarkoittaa 10 000 askelta. Normin täyttäminen on lähes mahdotonta urbaanissa ympäristössä, joka ei suosi kävelyä, ja rakennuksissa, joissa portaat on piilotettu näkymättömiin varauloskäytäviksi.





Juuret sadan vuoden takana

Elintapojemme siistimisen James aloittaisi elintarviketeollisuudesta, olkoonkin, ettei sitä rehellisyyden nimissä voi syyttää rasvaa ja sokeria suosivan trendin alullepanosta. Siitä vastuun kantaa - niin hullulta kuin kuulostaa - tiede.

Sata vuotta sitten terveystutkijat osoittivat, että maito, voi, liha ja sokeri ovat erinomaista ravintoa, sillä ne sisältävät runsaasti proteiineja, vitamiineja ja mineraaleja. Maailmansotien jälkeen kaikki läntiset kansakunnat panostivat tämän hyvän ruoan saatavuuteen. Syntyivät maataloustuet, massatuotanto ja elintarvikejätit. Kun markkinat täyttyivät ja kilpailu kiristyi, ruokatalot suuntasivat uusille apajille kehitysmaihin.

- Tämän kehityskulun hintaa maailma nyt maksaa, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että elintarviketeollisuus on tehnyt parhaansa koukuttaakseen meidät ylensyöntiin. Voittoa tavoitellessaan se on loihtinut vastustamattomia makuja, suurentanut pakkauskokoja ja mainonnallaan sekoittanut jopa lasten päät, James ruotii.

Tästä syystä elintarviketeollisuus on nyt pakotettava kantamaan vastuunsa ja auttamaan ihmisiä painonhallinnassa.


Otetaan avuksi liikennevalot

Jos James saisi päättää, lapsille suunnattu ruokamainonta pantaisiin välittömästi kuriin ja kaikkiin tuotteisiin tulisi varoitusjärjestelmä, joka on yhtä helppolukuinen kuin ovat liikennevalot: vihreissä valmisteissa on rasvaa, sokeria ja suolaa turvallinen määrä, keltaiset menettelevät, mutta punaisilla arvot paukkuvat.

- Tiedän hyvin, että elintarviketeollisuus vastustaa ajatusta, koska se paljastaa kuluttajille, miten runsasenergiaista ruokaa he oikeasti marketeista ostavat. Tämä on kuitenkin ainoa toimiva tie rasvan ja sokerin käytön todelliseksi vähentämiseksi, James sanoo.

Hän esittää, että asian ottavat ajaakseen ravitsemus- ja terveysinstituutit ja parlamentaariset päätöksentekoelimet. Elintarvikejättien varaan keventämistä ei pidä jättää. Se tietää katastrofin jatkumista.

Ainakaan niiden nykyinen tuotekehittely ei lupaa hyvää. Tarjolle tuodut kalliit terveysvaikutteiset elintarvikkeet eivät pelasta maailmaa, jonka valtaväestö on liian varaton ostaamaan niitä. Sen turvaksi tarvitaan rasvan ja sokerin väistöohjeet ja pidemmällä aikavälillä kohtuuhintaiset kevytvalmisteet.


Suomi monessa hyvä

Sapiskan jälkeen James myöntää, että maailma on heräämässä. Hän on viime aikoina tavannut useita valtionpäämiehiä ja terveysministereitä, jotka jakavat hänen huolensa.

Eivätkä asiat kaikkialla ole aivan lohduttomassa jamassa. Muun muassa Suomi saa Jamesilta kiitoksia. Pohjois-Karjala-projekti on kuulu saavutuksistaan, ja meillä syödään kasviksia kohtalaisesti nerokkaan oivalluksen ansiosta: salaatti sisältyy lähes jokaiseen ateriaan ilman eri tilausta.

Työpaikka- ja kouluruokailu takaavat tasapainoisen lounaan, ja liikunta kuuluu koulujen opetussuunnitelmaan. Muutenkin me olemme aika aktiivista väkeä. Joka toinen suomalainen kuntoilee vähintään kolmesti viikossa.

Tyytyväisyyteen ei kuitenkaan kannata täälläkään tuudittautua. Naisista 40 prosenttia kantaa ylipainoa, miehistä jo kuusi kymmenestä, ja nuoristammekin joka kolmas painaa liikaa.

Kun tähän lisätään virvoitusjuomien ja makeisten kasvava kulutus, välipalojen ahminta ja kovien rasvojen ennallaan pysyttelevä käyttö, tulee mieleen: olisiko valtakunnallisen projektin paikka?



Tunnetko Suomen ravitsemussuositukset ja energiantarpeen ohjearvot?
www.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/Ravitsemussuositussivu.htm

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018