Kondomimuseon kokoelmista. Kuva: Johann Werfring
Kondomimuseon kokoelmista. Kuva: Johann Werfring

Lateksi on halpaa ja lujaa raaka-ainetta mutta aiheuttaa allergiaa. Vaihtoehtoja on viimein tulossa.

Kondomi pelastaa joka vuosi satojatuhansia henkiä estämällä sukupuolitautien tartuntoja ja riskiraskauksia. Kondomien käyttö on yli kaksinkertaistunut vajaassa vuosikymmenessä, ja menekki sen kuin kasvaa. Muutaman vuoden päästä vuosikulutus nousee jo 30 miljardiin kappaleeseen.

Tällaista menestystä vasten on hämmästyttävää, miten vähän kondomia on jalostettu. Kun mistä tahansa muusta hittituotteesta tulee markkinoille uusi versio tuhkatiheään, kondomille ei ole tapahtunut paljon mitään sitten 1920-luvun, jolloin lateksi korvasi kumin ehkäisyvälineen perusraaka-aineena.

Parempaa kondomia ovat kaivanneet sekä Yhdistyneiden kansakuntien väestörahasto että Bill ja Melinda Gatesin rahasto, joka on myös ryhtynyt vauhdittamaan tuotekehitystä. Maaliskuussa rahasto lupasi satatuhatta dollaria parhaan uuden kondomi-idean kehittäjälle.

Muoveissakin ongelmansa

Lateksi on pitänyt pintansa kondomin yleisimpänä valmistusaineena, koska sillä on monia hyviä ominaisuuksia. Se on huo­keaa, lujaa, tiivistä ja joustavaa. Suurimmat puutteet ovat huono säilyvyys – ilma, lämpö ja valo tuhoavat lateksin nopeasti – ja allergisoivuus. Hedelmällisessä iässä olevista naisista muutama prosentti ei siedä lateksia lainkaan. Joissakin ammateissa, vaikkapa hoitoalan tehtävissä, allergisia voi olla jopa kymmenen prosenttia. Tämä johtuu siitä, että suojakäsineet valmistetaan samasta lateksista kuin kondomit.

Perinteisesti allergikoille on suositeltu lampaan suolesta tehtyjä varmuusvälineitä. Ne ovat kuitenkin kalliita, haurastuvat helposti eivätkä torju taudinaiheuttajia. Vaikka ne pitävät siittiöt sisällään, ne eivät pidä viruksia ulkopuolellaan.

Viime vuosina lateksin rinnalle on ilmaantunut muutamia polymeerejä, mutta niissäkin on ongelmansa.

Polyuretaanista tehty kondomi säilyy pitkään, ja monen mielestä hyvä lämmönjohtokyky tekee siitä miellyttävän käyttää. Polyuretaani ei kuitenkaan jousta kumin lailla, minkä vuoksi se voi yhdynnän aikana rikkoutua tai lipsahtaa paikaltaan helpommin kuin perinteinen kondomi.

Polyisopreeni on synteettinen lateksi, josta puuttuu yliherkkyyden aiheuttava proteiini. Ehkäisyvälineen materiaaliksi se käy erinomaisesti lujuutensa ja joustavuutensa vuoksi, mutta se on kallista eikä siksi sovi laajaan käyttöön etenkään köyhissä maissa.

Liian moni jää ilman

Vaikka kondomeja käytetään koko ajan enemmän, ne eivät saavuta läheskään kaikkia tarvitsijoita. Monissa kehittyvissä maissa niitä ei yksinkertaisesti ole tarjolla, niiden käyttöä rajoitetaan tai raha ei riitä niiden ostoon. Vaikka kondomi on edullinen, muutamankin sentin hinta voi olla liian korkea. Myös miesten ennakkoluulot pakottavat miljoonittain naisia suojaamattomaan seksiin.

Väestöohjelmat pyrkivät kuitenkin painamaan ehkäisyn hintaa alas ja parantamaan kondomien saatavuutta. Ihan toimettomia eivät ole tuotekehittelijätkään.

Naisten käyttämästä kondomista kehitetään mallia, joka on täysin huomaamaton. Polyuretaanipussin korvaa kemiallinen suoja-aine. Se ruiskutetaan emättimen sisäpintaan annostimella, joka muistuttaa hiivasienen hoidossa käytettyä puikkoa.

Tuotekehitys on edennyt hitaasti, mutta tutkijat ovat onnistuneet osoittamaan, että suojaus toimii toivotulla tavalla emättimen happamassa ympäristössä. Näkymättömäksi kondomiksi kutsuttua keksintöä on testattu Kamerunissa, ja tutkimuksen johtaja, kanadalainen Rabeaa Omar pitää tuloksia lupaavina: suojakerros kesti jopa kuusi tuntia.

Nautinto lisää käyttöä

Myös miehille yritettiin kehittää kondomia, joka suihkutettaisiin siittimen päälle. Hanke kuitenkin lopahti alkuunsa muun muassa siksi, että erektiossa oleva siitin olisi pitänyt työntää suojausta varten suihkepulloon ja kuivumista odotella jopa kolme minuuttia.

Nykyään miesten kondomivastaisuutta murretaan kehittämällä ehkäisyvälinettä, jota miehet haluaisivat käyttää. Jos valistus, vastuuntunto tai terveys eivät paina vaakakupissa, kenties itsekäs nautinnon tavoittelu auttaa.

Ainakin yhdysvaltalainen muotoilija Danny Resnic uskoo, että jos kondomi lisää seksuaalista nautintoa, sen käyttö on ilo eikä velvollisuus. Resnicille kondomin heikkoudet ovat liiankin tuttuja: hänellä on hiv-tartunta, jonka hän sai kondomin rikkoutuessa.

Resnicin kehittämä Origami-kondomi valmistetaan silikonipolymeeristä, ja myös rakenne on uudenlainen: silikoni on taiteltu laskoksille, jotka avautuvat kuin haitarinpalkeet. Siksi kondomia ei rullata auki vaan se venytetään siittimen päälle.

Resnic hakee viranomaishyväksyntää myös kahdelle muulle tuotteelle: ensimmäiselle erityisesti anaaliyhdyntään tarkoitetulle kondomille sekä uudentyyppiselle naisten kondomille.

Mukana kehitystyössä on alan arvostetuimpia tutkijoita ja tutkimuslaitoksia. Jos testaukset menevät hyvin, Origamit ovat myynnissä ensi vuonna.

Koska tullee kauko-ohjaus?

Pitäisikö ehkäisyvälineen käydä myös seksileluksi? Tätä rajaa on siirrelty pitkään. Lateksin pintaa on muotoiltu ja maustettu, ja viime vuosina kondomiin on yhdistetty hieromalaitteita. Kondomeja on käsitelty kemikaaleilla, jotka tuntuvat iholla lämpimiltä tai viileiltä. On myös kondomeja, joiden sanotaan parantavan erektiota, ja jopa kondomeja, joiden väitetään tehostavan orgasmia sähköiskulla.

Eräs suuri kondomien valmistaja on kehittänyt alusvaatteet, joihin voi siirtää kosketuksen älypuhelimella. Kun kuljettaa sormea näytöllä vaatekappaleen päällä, alushousuissa tai rintaliiveissä värähtelevät hierontanapit vastaavissa paikoissa.

Kenties tässä näkyy kondomin tulevaisuus ainakin rikkaiden maiden makuuhuoneissa: nanotekninen kondomi lähettää kauko-ohjauksella nautinnollisia ärsykkeitä hermopäätteisiin.

Petri Forsell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2013

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Maailma tarvitsee parempia kondomeja

omppu 14.06.2015 klo 20:01 Ja toisaalta siemenneste sisältää niin paljon naiselle tärkeitä hormoneja, että kondomin käyttö saa seuraavan tutkimuksen mukaan naiset ainakin tilastollisesti katsottuna usein masentuneiksi: http://www.dailymail.co.uk/health/article-2190863/Semen-good-womens-health-helps-fight-depression.html#ixzz24LOOS93w Onko suljettu pois se että paljaaltaan yhtyvä nainen saattaa olla vakituisessa parisuhteessa ja sen vuoksi onnellisempi? Tai se että ihminen on luonnostaan...
Lue kommentti
Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25796
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1189
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.