Kondomimuseon kokoelmista. Kuva: Johann Werfring
Kondomimuseon kokoelmista. Kuva: Johann Werfring

Lateksi on halpaa ja lujaa raaka-ainetta mutta aiheuttaa allergiaa. Vaihtoehtoja on viimein tulossa.

Kondomi pelastaa joka vuosi satojatuhansia henkiä estämällä sukupuolitautien tartuntoja ja riskiraskauksia. Kondomien käyttö on yli kaksinkertaistunut vajaassa vuosikymmenessä, ja menekki sen kuin kasvaa. Muutaman vuoden päästä vuosikulutus nousee jo 30 miljardiin kappaleeseen.

Tällaista menestystä vasten on hämmästyttävää, miten vähän kondomia on jalostettu. Kun mistä tahansa muusta hittituotteesta tulee markkinoille uusi versio tuhkatiheään, kondomille ei ole tapahtunut paljon mitään sitten 1920-luvun, jolloin lateksi korvasi kumin ehkäisyvälineen perusraaka-aineena.

Parempaa kondomia ovat kaivanneet sekä Yhdistyneiden kansakuntien väestörahasto että Bill ja Melinda Gatesin rahasto, joka on myös ryhtynyt vauhdittamaan tuotekehitystä. Maaliskuussa rahasto lupasi satatuhatta dollaria parhaan uuden kondomi-idean kehittäjälle.

Muoveissakin ongelmansa

Lateksi on pitänyt pintansa kondomin yleisimpänä valmistusaineena, koska sillä on monia hyviä ominaisuuksia. Se on huo­keaa, lujaa, tiivistä ja joustavaa. Suurimmat puutteet ovat huono säilyvyys – ilma, lämpö ja valo tuhoavat lateksin nopeasti – ja allergisoivuus. Hedelmällisessä iässä olevista naisista muutama prosentti ei siedä lateksia lainkaan. Joissakin ammateissa, vaikkapa hoitoalan tehtävissä, allergisia voi olla jopa kymmenen prosenttia. Tämä johtuu siitä, että suojakäsineet valmistetaan samasta lateksista kuin kondomit.

Perinteisesti allergikoille on suositeltu lampaan suolesta tehtyjä varmuusvälineitä. Ne ovat kuitenkin kalliita, haurastuvat helposti eivätkä torju taudinaiheuttajia. Vaikka ne pitävät siittiöt sisällään, ne eivät pidä viruksia ulkopuolellaan.

Viime vuosina lateksin rinnalle on ilmaantunut muutamia polymeerejä, mutta niissäkin on ongelmansa.

Polyuretaanista tehty kondomi säilyy pitkään, ja monen mielestä hyvä lämmönjohtokyky tekee siitä miellyttävän käyttää. Polyuretaani ei kuitenkaan jousta kumin lailla, minkä vuoksi se voi yhdynnän aikana rikkoutua tai lipsahtaa paikaltaan helpommin kuin perinteinen kondomi.

Polyisopreeni on synteettinen lateksi, josta puuttuu yliherkkyyden aiheuttava proteiini. Ehkäisyvälineen materiaaliksi se käy erinomaisesti lujuutensa ja joustavuutensa vuoksi, mutta se on kallista eikä siksi sovi laajaan käyttöön etenkään köyhissä maissa.

Liian moni jää ilman

Vaikka kondomeja käytetään koko ajan enemmän, ne eivät saavuta läheskään kaikkia tarvitsijoita. Monissa kehittyvissä maissa niitä ei yksinkertaisesti ole tarjolla, niiden käyttöä rajoitetaan tai raha ei riitä niiden ostoon. Vaikka kondomi on edullinen, muutamankin sentin hinta voi olla liian korkea. Myös miesten ennakkoluulot pakottavat miljoonittain naisia suojaamattomaan seksiin.

Väestöohjelmat pyrkivät kuitenkin painamaan ehkäisyn hintaa alas ja parantamaan kondomien saatavuutta. Ihan toimettomia eivät ole tuotekehittelijätkään.

Naisten käyttämästä kondomista kehitetään mallia, joka on täysin huomaamaton. Polyuretaanipussin korvaa kemiallinen suoja-aine. Se ruiskutetaan emättimen sisäpintaan annostimella, joka muistuttaa hiivasienen hoidossa käytettyä puikkoa.

Tuotekehitys on edennyt hitaasti, mutta tutkijat ovat onnistuneet osoittamaan, että suojaus toimii toivotulla tavalla emättimen happamassa ympäristössä. Näkymättömäksi kondomiksi kutsuttua keksintöä on testattu Kamerunissa, ja tutkimuksen johtaja, kanadalainen Rabeaa Omar pitää tuloksia lupaavina: suojakerros kesti jopa kuusi tuntia.

Nautinto lisää käyttöä

Myös miehille yritettiin kehittää kondomia, joka suihkutettaisiin siittimen päälle. Hanke kuitenkin lopahti alkuunsa muun muassa siksi, että erektiossa oleva siitin olisi pitänyt työntää suojausta varten suihkepulloon ja kuivumista odotella jopa kolme minuuttia.

Nykyään miesten kondomivastaisuutta murretaan kehittämällä ehkäisyvälinettä, jota miehet haluaisivat käyttää. Jos valistus, vastuuntunto tai terveys eivät paina vaakakupissa, kenties itsekäs nautinnon tavoittelu auttaa.

Ainakin yhdysvaltalainen muotoilija Danny Resnic uskoo, että jos kondomi lisää seksuaalista nautintoa, sen käyttö on ilo eikä velvollisuus. Resnicille kondomin heikkoudet ovat liiankin tuttuja: hänellä on hiv-tartunta, jonka hän sai kondomin rikkoutuessa.

Resnicin kehittämä Origami-kondomi valmistetaan silikonipolymeeristä, ja myös rakenne on uudenlainen: silikoni on taiteltu laskoksille, jotka avautuvat kuin haitarinpalkeet. Siksi kondomia ei rullata auki vaan se venytetään siittimen päälle.

Resnic hakee viranomaishyväksyntää myös kahdelle muulle tuotteelle: ensimmäiselle erityisesti anaaliyhdyntään tarkoitetulle kondomille sekä uudentyyppiselle naisten kondomille.

Mukana kehitystyössä on alan arvostetuimpia tutkijoita ja tutkimuslaitoksia. Jos testaukset menevät hyvin, Origamit ovat myynnissä ensi vuonna.

Koska tullee kauko-ohjaus?

Pitäisikö ehkäisyvälineen käydä myös seksileluksi? Tätä rajaa on siirrelty pitkään. Lateksin pintaa on muotoiltu ja maustettu, ja viime vuosina kondomiin on yhdistetty hieromalaitteita. Kondomeja on käsitelty kemikaaleilla, jotka tuntuvat iholla lämpimiltä tai viileiltä. On myös kondomeja, joiden sanotaan parantavan erektiota, ja jopa kondomeja, joiden väitetään tehostavan orgasmia sähköiskulla.

Eräs suuri kondomien valmistaja on kehittänyt alusvaatteet, joihin voi siirtää kosketuksen älypuhelimella. Kun kuljettaa sormea näytöllä vaatekappaleen päällä, alushousuissa tai rintaliiveissä värähtelevät hierontanapit vastaavissa paikoissa.

Kenties tässä näkyy kondomin tulevaisuus ainakin rikkaiden maiden makuuhuoneissa: nanotekninen kondomi lähettää kauko-ohjauksella nautinnollisia ärsykkeitä hermopäätteisiin.

Petri Forsell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2013

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Maailma tarvitsee parempia kondomeja

omppu 14.06.2015 klo 20:01 Ja toisaalta siemenneste sisältää niin paljon naiselle tärkeitä hormoneja, että kondomin käyttö saa seuraavan tutkimuksen mukaan naiset ainakin tilastollisesti katsottuna usein masentuneiksi: http://www.dailymail.co.uk/health/article-2190863/Semen-good-womens-health-helps-fight-depression.html#ixzz24LOOS93w Onko suljettu pois se että paljaaltaan yhtyvä nainen saattaa olla vakituisessa parisuhteessa ja sen vuoksi onnellisempi? Tai se että ihminen on luonnostaan...
Lue kommentti

Ihmiset kokevat monenlaista outoa ilman, että heidän mielenterveytensä olisi uhattuna. Uusi kirja esittelee ja selittää näitä kokemuksia.

Peräti miljoonia amerikkalaisia joutui ufojen sieppaamiksi 1990-luvulla, pääteltiin erään kyselytutkimuksen perusteella pääteltiin.

Usein uhrin makuuhuoneeseen tunkeutui vieraita olentoja, jotka tekivät hänet ensin toimintakyvyttömäksi. Sitten hänet lennätettiin katon läpi avaruusalukseen.

Ufosieppausten vyörystä kertoo Helsingin Sanomien haastattelema psykologian tutkija Jukka Häkkinen kirjassaan Outojen kokemusten psykologia (Docendo 2018). Leipätyökseen Häkkinen tutkii näkemistä Helsingin yliopistossa.

Uusi kirja näyttää, miten ihmismieli loihtii esiin kokemuksia, joita monet pitävät selittämättöminä tai yliluonnollisina.

Sieppaukset avaruusalukseen ovat modernia jatkoa sille, mitä ihmiset ovat kokeneet maailman sivu. Ennen vanhaan makuuhuoneeseen eivät tunkeutuneet harmaat isopäiset avaruusolennot, vaan pelottavat vieraat olivat demoneja, keijukaisia, noitia tai vampyyreja.

”Mielenkiintoista on, että nyt ufosieppaukset ovat kokonaan loppuneet”, Häkkinen sanoo.

Ne olivat 1990-luvulla kulttuurinen ilmiö, joka liittyi scifitarinoihin. Yhdysvalloissa niiden kokijat olivat nähneet scifisarjoja ja -elokuvia, joissa oli isopäisiä, ihmiskokeita tekeviä olentoja.

Makuuhuonevierailujen ja sieppausten takana näyttää Häkkisen mukaan olevan unihalvaus.

Unihalvauksessa siirtymä uni- ja valvetilan välillä häiriintyy. Ihminen on tavallaan sekä hereillä että unessa, selittää Häkkinen kirjassaan. Unen hahmot astuvat valvetodellisuuden päälle.

Halvaantumisen kokemus syntyy siitä, että unen aikana aivojen liikekäskyt eivät pääse etenemään lihaksiin. Tämä lihaslama estää kokijaa liikkumasta.

Unihalvauksen aikana ihmiset näkevät usein harhoja tunkeilijoista. Yleisiä ovat myös tasapainoaistin hallusinaatiot: keinumisen, putoamisen, kohoamisen ja kehostapoistumisen kokemukset. Tällaisella matkalla ufojen sieppaamat ovat mahdollisesti olleet.

Sieppauskokemusten lisäksi Häkkinen esittelee kirjassaan kehostapoistumis- ja kuolemanrajakokemuksia, enneunia, telepatiaa, déjà -vu -ilmiöitä ja synestesiaa ja selittää, miten tällaiset aivojen jekut syntyvät.

Kysely

Mitä outoa olet kokenut?

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

Koulujen lukukausi lähestyy loppuaan. Pian tulevat ne ajat, jolloin taas kerran pähkäillään, sopiiko päättäjäisissä laulaa suvivirttä vai ei.

Aiempien vuosien kädenvääntö on osoittanut, että virttä voivat iloisin mielin ja henkisesti häiriintymättä laulaa muutkin kuin luterilaista uskoa tunnustavat. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteistä tunnekokemusta enemmän kuin juhlapuheen kuuntelu.

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa virrellä tarkoitetaan yleensä kirkolliskokouksen hyväksymää hengellistä yhteislaulua, mutta tämä ei ole virsi-sanan vanhin eikä ainoa merkitys.

Virsi on alkanut vakiintua tietynlaisen kirkkolaulun nimitykseksi vasta luterilaisen reformaation myötä.

Reformaation ohjelmaan kuului seurakunnan ottaminen mukaan jumalanpalveluksiin aktiivisesti virsiä laulamalla. Sitä ennen laulusta olivat huolehtineet papit ja heidän koulutetut avustajansa. Muutoksesta seurasi epäilemättä kirkkomusiikin tason dramaattinen lasku, ainakin väliaikaisesti.

Virsi-sana on esihistoriallisella ajalla saatu balttilainen laina, joka alun perin lienee tarkoittanut sanaa tai puhetta. Suomalaisessa kansankulttuurissa virsi on ollut pitkän kertovan runon nimitys. Kalevalan henkilögalleriaan kuuluu virsikäs eli runsaasti runoja taitava Vipunen, ja hänen muistissaan olevaa runovarastoa nimitetään sanaiseksi arkuksi tai virsilippaaksi.

Pitkiä runomuotoisia kertomuksia on tyypillisesti esitetty laulamalla. Laulettu sana kuuluu paremmin ja kauemmas kuin puhuttu. Sävelmä ja kalevalainen runomitta antavat sisällölle muodon, joka on helpompi muistaa ja toistaa kuin vapaa puhe.

Suvivirrelle antaa erityistä viehätystä sanan alkuosa suvi. Se on ikivanha kesää merkitsevä perintösana, jota on käytetty länsimurteissa, mutta nykyään se tuntuu runolliselta ja ylätyyliseltä, kun se on yleiskielessä jo aikoja sitten korvattu itämurteista poimitulla kesä-sanalla. Virressä vaikutelmaa tehostaa vielä alkusointuinen sanayhdistelmä suvi suloinen.

Muissakin tapauksissa suvi on tehokas tunnelman luoja. Suvisunnuntai on autuaan rauhallinen ja kaunis. Suvituuli on lempeä ja lauha, suvipäivä lämmin ja suviyö romanttinen. Kesän alkaessa suunnitellaan proosallisesti aikatauluja ja lasketaan rahoja, mutta suven kynnyksellä haaveillaan tulevan suven parhaista hetkistä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018