Maailman eliölajiston tutkimus on vasta alkutaipaleellaan. Kukaan ei vielä tiedä edes suunnilleen, paljonko lajeja on olemassa.


  E. Sääksjärvi

Maailman eliölajiston tutkimus on vasta alkutaipaleellaan.
Kukaan ei vielä tiedä edes suunnilleen, paljonko lajeja on olemassa.

Julkaistu Tiede-lehdessä

4/2002

Kuinka monta eliölajia jakaa maapallon kanssamme? Onko niitä miljoona vai kenties jopa sata miljoonaa?

Kysymys saattaa vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta siihen vastaaminen on yksi biologien vaikeimmista haasteista. Satoja vuosia sitten alkaneesta työstä huolimatta kaikkien eliölajien kuvaaminen ja niiden kokonaismäärän selvittäminen onkin vielä alkutaipaleellaan.

1700-luvulla Carl Linné uskoi maapallon lajimääräksi muutamia tuhansia. Vähitellen tutkijat kuitenkin havaitsivat, että määrä on paljon suurempi.

Uusia lajeja löytyi niin paljon, että 1980-luvulle tultaessa arviot olivat nousseet 2-3 miljoonaan. Tähän ne tuntuivat vakiintuvan, mutta sitten tiedemaailma kohahti: taivaalta satoi hyönteisiä!

30 000 000 trooppista niveljalkaista?

  sademetsäpuista trooppisessa Amerikassa. Tutkittavien puiden latvusto sumutettiin nopeasti vaikuttavalla hyönteismyrkyllä, ja putoavat ötökät kerättiin puiden alle viritettyihin suppilollisiin purkkeihin.

Erwin löysi 19 panamalaisesta Luehea seemannii -puuyksilöstä yhteensä noin 1 200 kovakuoriaislajia. Tämän perusteella hän teki seuraavat päätelmät:

1) Oletetaan, että löytyneistä kovakuoriaislajeista elää vain tässä yhdessä puulajissa 13,5 % eli 163 lajia.

2) Maapallolla arvioidaan esiintyvän noin 50 000 trooppista puulajia, joten niissä voisi olla erikoistuneita kovakuoriaisia noin 8 150 000 lajia.

3) Jos oletetaan, että kovakuoriaiset muodostavat noin 40 % niveljalkaisista, trooppisten sademetsien latvustoissa eläisi niveljalkaisia noin 20 000 000 lajia.

4) Jos oletetaan, että latvustoissa elää kaksi kertaa niin paljon niveljalkaislajeja kuin maanpinnalla, trooppisissa sademetsissä esiintyisi niveljalkaislajeja noin 30 miljoonaa!

Sittemmin jokaista Erwinin oletusta on kritisoitu, ja uusimman tiedon perusteella hänen arviotaan voidaan pitää hyvin epävarmana. Erwinin kiistaton ansio kuitenkin on, että hänen tutkimuksensa käynnisti toden teolla maapallon lajimäärien pohdinnan.




Biodiversiteetti: enemmän kuin lajirikkaus

Biodiversiteetti on maapallon elävän luonnon kokonaiskirjo, satojen miljoonien vuosien kehityshistorian tulos.

Useimmiten termillä tarkoitetaan vain tietyllä alueella esiintyvien lajien määrää. Se on kuitenkin vain yksi luonnon moni-muotoisuuden eli biodiversiteetin ta-soista.

Muita tasoja ovat eliölajien sisäinen perimäaineksen muuntelu sekä elin-ympäristöjen moninaisuus.


Joka arviossa sudenkuoppansa

Erwinin kovakuoriaistutkimus nosti siis maapallon lajimääräarvion noin kolmesta miljoonasta ainakin kymmenkertaiseksi. Muutaman vuoden päästä eräs tutkimus esitti jopa 200:aa miljoonaa.

Tämä valtava haarukka kertoo osaltaan siitä, kuinka vähän me loppujen lopuksi tiedämme maapallon luonnon monimuotoisuudesta. Itse asiassa jopa maantieteellisesti pienen alueen lajistoa on yhä lähes mahdoton selvittää kokonaisuudessaan.

Maapallon lajimäärää on vaikea arvioida, koska tietoa puuttuu niin paljon: valtaosa lajistosta on vielä tutkijoilta kirjaamatta. He ovat kuvanneet vasta noin 1,7 miljoonaa lajia. Näistä on hyönteisiä yli 50 %, kasveja noin 14 % ja selkärankaisia eläimiä noin 3 %.

- Yksi tapa kokonaislajimäärän arvioimiseksi on näytteiden keruu Erwinin tutkimuksen tapaan. Arvio koetetaan saada yleispäteväksi sen perusteella, mitä tutkija tietää keräämänsä eliöryhmän biologiasta, mutta oletuksia kertyy helposti liikaa.

- Toinen tapa on yhdistää kyselyin saadut eri eliöryhmien asiantuntijoiden arviot. Voi kuitenkin käydä niin, että kaksi samaan eliöryhmään perehtynyttä tutkijaa antaa aivan erilaisen arvion, koska he jakavat lajeja eri tavalla. Monet lajit on jopa kuvattu useaan kertaan eri nimillä, sillä eri tutkijat ovat saattaneet toisistaan tietämättä kuvata saman lajin.

- Kolmas keino on vertailu hyvin tunnettuun eliöryhmään. Voidaan esimerkiksi arvioida melko hyvin tunnettujen päiväperhosten osuus Suomen hyönteislajistosta. Jos oletetaan, että määräsuhde on koko maailmassa samanlainen, saadaan arvio maapallon hyönteisten lajimäärästä. Tällainen oletus voi kuitenkin olla katteeton.

Tapoja on muitakin, mutta niillä jokaisella on huonot puolensa.

Lähitulevaisuudessa lajistotiedon hallinta sentään helpottuu huomattavasti suurten kansainvälisten yhteistyöhankkeiden ansiosta. Niistä yksi on Global Biodiversity Information Facility (GBIF), maailmanlaajuinen tietokanta, joka tulee sisältämään mm. kaiken saatavilla olevan tiedon jo kuvatuista eliölajeista.

300 puulajia hehtaarilla

Biologinen monimuotoisuus on jakautunut maapallon pinnalle epätasaisesti: useimpien eliöryhmien lajimäärä on paljon suurempi päiväntasaajan lähellä kuin viileillä ilmastovyöhykkeillä.

Esimerkiksi päiväperhoslajeja voi Suomessa hyvällä paikalla tavata vuoden aikana muutamia kymmeniä mutta Perun Amazoniassa yli tuhat.

Toinen hyvä esimerkki ovat puulajit. Suomessa retkeilijä voi tunnistaa yhden hehtaarin alueelta muutamia puulajeja, ja saman lajin yksilöitä on yleensä paljon. Perun Amazoniassa tilanne on päinvastainen.

Amerikkalainen kasvitieteilijä Alwyn Gentry kartoitti 1980-luvun puolivälissä yli kymmenen sentin paksuiset puut kahdelta hehtaarin tutkimusalalta läheltä Iquitosin kaupunkia. Kummaltakin hehtaarilta löytyi noin 300 puulajia; useimmista oli hehtaarin alueella vain yksi yksilö. Toiset tutkijat seulovat koealoja edelleen, ja lajimäärät kasvavat yhä.

Kaikki eliöryhmät eivät kuitenkaan näytä runsastuvan tropiikkia kohti. Esimerkiksi muissa hyönteisissä loisivien Ichneumonidae-loispistiäisten lajimäärät on todettu suunnilleen samanlaisiksi niin viileillä ilmastovyöhykkeillä kuin päiväntasaajan tienoilla. Vielä ei kuitenkaan olla varmoja, onko tämä havainto todenmukainen vai esimerkiksi pienistä tutkimusaineistoista johtuva harha. Monilla trooppisilla alueilla ei nimittäin ole vielä tehty lainkaan keruita.




Suomenkaan lajistoa ei täysin tunneta

Trooppisiin maihin verrattuna Suomen lajistoa voi pitää köyhänä, mutta on täällä sentään noin 42 000 lajia. Suurin osa, noin 22 500, on niveljalkaisia. Esimerkiksi pistiäisiä on Suomesta tavattu noin 6 000 lajia. Muut eliöryhmät ovat paljon pienem-piä. Putkilokasveja esiintyy vakituisesti noin 1 300 lajia ja selkäran-kaisia eläimiä noin 400 lajia.

Kuten Euroopan mailla yleensä, Suomella on vahvat luonnontutkimusperinteet, joten lajeistamme on melko hyvä yleis-kuva. Esimerkiksi perhoslajistomme on yksi parhaiten tunnetuista.

Tietämyksessä on kuitenkin puutteita. Monista mikroskooppisista eliöistä tiede-tään vielä hyvin vähän, ja monet hy-önteisryhmät tunnetaan huonosti. Suomelle uusia lajeja löytyy runsaasti joka vuosi, eikä tieteelle aivan uusien-kaan lajien löytyminen ole kovin harvi-naista.


Costa Ricassa huippututkimusta

Suurin osa maapallon lajistosta esiintyy siis kaukana tutkijoiden enemmistöstä, joka työskentelee Euroopan ja Pohjois-Amerikan tutkimuslaitoksissa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien trooppisten alueiden lajistoselvitykset olisivat huonoissa kantimissa. Tropiikkiin perehdytään eri maiden yhteistyönä; samalla alan tietämystä siirtyy kehitysmaihin.

  Esimerkiksi potentiaalisista lääke- tai ravintokasveista ja niiden perimäaineksesta on tullut luonnonvara, jonka käyttöoikeuksia valtiot aiheellisesti haluavat suojella.

Väli-Amerikassa sijaitseva Costa Rica on viime vuosina noussut trooppisen lajistotutkimuksen lippulaivaksi. Tämä johtuu tasokkaasta lajistoselvityksestä, jota on tehty yhteistyössä ulkomaisten tutkijoiden kanssa. Costa Rican kansallisen biodiversiteettitutkimuslaitoksen (INbio) kokoelmat ja lajistotietämys ovat huippuluokkaa.

Suuri kunnia Costa Ricassa tehdystä työstä kuuluu niin sanotuille parataksonomeille. He ovat paikallisesta väestöstä, esimerkiksi maanviljelijöistä, koulutettuja tutkimusapulaisia, jotka muun muassa keräävät maastosta näytteitä ja hoitavat niiden alkukäsittelyn.

Parataksonomit ovat ammattitaitoisia ja hyvin innostuneita työstään. Heistä onkin monesti kehittynyt tietyn eliöryhmän huippuasiantuntijoita.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018