Kissamakin ja kameleonttien saari on yksi maailman luonnonrikkauden hotspoteista. Varsinkin sukulaisiamme kädellisiä elää siellä suhteettoman runsaasti. Suomalaisbiologi kävi katsomassa, miten metsien pirstoutumisesta kärsivä pienoismanner pärjää.



Julkaistu Tiede -lehdessä 11/2009

Luontomatkailijaa hemmotellaan taas lähikontaktilla. Istun kivellä Madagaskarin Nosy Komba -saaren kylässä ja tarjoan banaania upean kiiltäväturkkiselle mustamakiurokselle. Puoliapina katselee aikansa ja rohkaisee sitten mielensä. Se hyppää olkapäälleni ja alkaa nautinnollisesti järsiä tarjottua herkkupalaa. Jokainen turisti saa vuorollaan tarjota pienen banaaninpalan makeille. Myös ruosteenruskea naaras liittyy seuraan, vaikka onkin hiukan varautuneempi.

Madagaskarin luonnon tilastot ovat huimaa luettavaa. Maan 101 alkuperäisestä nisäkäslajista joka ikinen on kotoperäinen eli ei elä missään muualla. Vuonna 2000 tunnistettiin kymmenen tieteelle uutta makilajia. Tieteellisesti kuvattujen jyrsijälajien lukumäärä on tuplaantunut vuoden 1990 jälkeen.

Kädellislajien ja -alalajien määrässä Madagaskar rinnastuu Afrikkaan, Aasiaan ja Väli- ja Etelä-Amerikkaan, vaikka sen pinta-ala on vain pari prosenttia Afrikan mantereesta. Madagaskar muodostaa vain yhdeksäskymmenesosan maailman siitä maa-alasta, jolla kädellisiä elää, mutta silti sieltä tavataan 17 prosenttia kädellisten lajeista ja peräti 29 prosenttia niiden heimoista.

Toisaalta Madagaskarista on ihmisen vaikutusaikana eli 2 000:n viime vuoden aikana hävinnyt sukupuuttoon ainakin maailman suurin lintu Aepyornis, kolme kääpiövirtahepolajia, jättiläismaakilpikonna ja vähintään 17 makilajia, joista suurin, Archaeoindris, oli gorillan kokoinen. Alkuperäisestä kasvillisuudesta arvellaan olevan jäljellä enää 9-15 prosenttia, ja jäljellä olevista ikivihreistä metsistä hakataan 2-10 prosenttia vuosittain. Suurin osa Madagaskarin alkuperäisistä nisäkäslajeista elää metsissä, jotka pirstoutuvat ja häviävät huimaa vauhtia.

Suotta ei Madagaskaria sanota kääpiömantereeksi, niin paljon suuria asioita tapahtuu yhdellä saarella.


Puoliapinat vetävät turisteja

Nosy Komba on yksi Madagaskarin suosituimmista turistikohteista. Kyläläiset ovat valjastaneet makit eli Madagaskarin kotoperäiset puoliapinat rahanlähteeksi. He ovat myös rakentaneet pienen eläintarhan, jossa pääsee valokuvauttamaan itsensä boakäärme kaulassa ja ihmettelemään saaren jäljellä olevia maakilpikonnalajeja, joista ainakin yksi jo uhkasi kuolla sukupuuttoon ja pelastettiin vasta viime hetkellä.

Kylän lapsetkin ovat keksineet, miten hyötyä turisteista. He ovat maalanneet kasvonsa ja tanssivat, laulavat ja soittavat rumpuja eli ämpäreitä polun varrella. Jos heistä ottaa kuvan, he haluavat rahaa ja antavat muistoksi kukkasen.

Makit ovat monen muunkin turistikohteen ykkösvetonaula. Analamazaotran kansallispuistoon mennään katsomaan ja kuuntelemaan indriä. Se on nykyään elävistä makeista suurin, noin seitsenkiloinen, kolmivuotiaan lapsen kokoinen, mustavalkoinen "teddykarhu".

Kävelemme tuhannen metrin korkeudella merenpinnasta vuoristosademetsässä ja etsimme indriä. Opas näyttää lauman ruskomakeja, ja pysähdymme ihmettelemään niitä. Äkkiä aivan lähistöltä latvuston kätköistä alkaa kuulua lohduttoman mollivoittoista laulua, duetto. Indripariskunta kuuluttaa reviirinsä rajoja muille indreille.

Laulua kestää pitkään, se polveilee puiden latvuksissa ja kaikuu vuorenrinteiltä. Koiraan ja naaraan osuudet nivoutuvat saumattomasti yhteen. Kuinka kaunista - kuin valaan laulua metsässä!


Ihminen toi ongelmat

Madagaskarin väestö koostuu malagasseista, jotka kaikki puhuvat samaa kieltä. Kansa on kuitenkin jakaantunut kuuteentoista eri murteita puhuvaan heimoon, joista muutamat metsästävät makeja edelleen ravinnoksi. Sakalava-heimo surmaa oudonnäköisen sormieläimen eli ai-ain, jos tapaa sen, koska uskomuksen mukaan se hiipii öisin kyliin ja tappaa kanoja.

Aikanaan makit ovat olleet suurta herkkua, koska mitä ilmeisimmin juuri ihmisen ilmaantuminen Madagaskariin hävitti saarelta ainakin 17 suurta päiväaktiivista makilajia.

Ihmisten alkukehto on Afrikassa, mutta ensimmäiset ihmiset saapuivat Madagaskariin vasta noin 2 000 vuotta sitten ja silloinkin Kaakkois-Aasian suunnalta. Saarelle tuotiin muun muassa nautakarja ja riisin kaskiviljely eli tavy, ja muutoksia alkoi tapahtua. Suuret, syötäväksi kelpaavat päiväaktiiviset lajit metsästettiin sukupuuttoon. Esimerkiksi suurin koskaan elänyt lintu, elefanttilintu Aepyornis, joka painoi yli 500 kiloa ja oli yli kolmen metrin korkuinen, oli ilmeisesti yhtä helppo metsästettävä kuin muutkin lentokyvyttömät linnut ovat olleet.

Samalla alkoi ankara metsänraivaus viljelysten ja asutuksen tieltä. Kun mikroilmasto muuttui, haihdunta väheni, ja sen mukana niukkeni myös sadanta. Maan eroosio alkoi, ja nykyään se jatkuu hurjina lavaka-vajoamina, jotka ovat kuin arpia Madagaskarin ihossa.

Jotkut sanovat, että Madagaskar vuotaa verta Mosambikinsalmeen. Lensin saaren länsirannikon yli pohjoiseen, ja suurten jokien mereen laskema punainen lateriittimaa todella näyttää juuri siltä kuin Madagaskar olisi vuotamassa kuiviin.


Kansallispuiston piti auttaa

Analamazaotran kansallispuisto on edelleen upeaa metsää, vaikka voimakas turismi kuluttaa aluetta. Maksan puiston pääsymaksun pieneen koppiin tienvarressa. En tiedä, mihin rahani päätyvät, mutta ainakin saan matkaani paikallisen oppaan, joka on velho löytämään ruskeita, piilottelevia makeja ja paikoilleen jähmettyneitä liskoja puiden latvuksista.

Puiston suojelu aloitettiin hyvin tarkoitusperin, ja paikalliset asukkaat yritettiin ottaa toimintaan mukaan. Teoriassa toisen puolen puiston pääsymaksusta pitäisi päätyä kylätoimikunnalle ja paikallisten tarpeisiin, mutta käytännössä kyläläiset näkevät tuskin 20 prosenttia turistilta pyydetyn pääsylipun hinnasta. Tämä tietysti turhauttaa paikallisia, jotka omatoimisina ovat kääntyneet muiden tulonlähteiden puoleen.

Analamazaotran kansallispuiston lukuisat kameleontit ovat vähenemässä. Maailman runsaasta 70 kameleonttilajista noin puolet elää kotoperäisinä vain Madagaskarissa, ja matelijoiden keräilijät maksavat niistä suuria summia. Kansallispuiston alueelta kerätään kameleontteja ja muita matelijoita sekä sammakkoeläimiä myyntiin sellaista vauhtia, että osa lajeista on vaarassa hävitä puistosta.

Matelijoiden myyntiä rajoittaa kansainvälinen uhanalaisten eläinten kauppaa koskeva CITES-sopimus, joten kameleonttien myynti on laitonta. Silti maailman lentokentiltä takavarikoidaan Madagaskarista tuotuja kameleontteja joka vuosi.


Metsä nousee savuna ilmaan

Kansallispuiston ympärille on perustettu suojavyöhyke, jonka metsiä paikalliset saavat käyttää korvauksena Analamazaotran suojelusta. Tätä nykyä rajavyöhyke haihtuu savuna ilmaan, koska kyläläiset polttavat puista hiiltä ja myyvät sitä surkeaan hintaan vietäväksi pääkaupunkiin Antananarivoon. Korkealla ylängöllä sijaitseva kahden miljoonan asukkaan pääkaupunki käyttää lämmitykseen ja ruoanlaittoon päivässä tuhansia säkkejä hiiltä.

Suojavyöhykkeellä ja muualla Madagaskarissa myös kasketaan metsää riisipeltojen ja muiden viljelysten tieltä. Peltoa voidaan käyttää pari vuotta, minkä jälkeen sen tulisi levätä ainakin viisi vuotta ravinteiden palautumista varten. Kuitenkin käytännössä jo kahden vuoden jälkeen uudet istutukset nousevat maasta. Lopulta pelto ei enää tuota, ja se poistetaan käytöstä joko kaivamalla ylös punainen savi ja tekemällä siitä tiiliä tai antamalla maan päätyä tuottamattomaksi ruohomaaksi.

Andasiben alueella Analamazaotran ympärillä on peltoja, jotka ovat olleet viljelemättä yli 50 vuotta ja saaneet metsittyä rauhassa, mutta vain noin neljännes alkuperäisistä kasvilajeista on palannut alueelle.

Kaadettujen metsien tilalle on istutettu nopeasti kasvavia puulajeja, kuten eukalyptusta. Puuyhtiöillä on lupa kaataa Andasibessa sitä ja muita ulkomaisia puulajeja, mutta yhtiöiden esimerkkiä seuraavat paikalliset eivät aina erottele kaatamiaan puita. Lisäksi suuret kaivosyhtiöt ovat kiinnostuneet Andasiben aluees¬ta. Madagaskarista louhitaan muun muas¬sa nikkeliä, titaania ja puolijalokiviä.

Ei ole ihme, ettei luonto kaiken tämän keskellä pysty pitämään puoliaan.


Kanootilla paratiisiin

Nosy Be -saaren itärannikolla Ambatozavavyn kylässä paikallinen opastyttö ohjaa minut ja ryhmäni kyläkierrokselle. Kävelemme laskuveden aikaan mangrovemetsän kovalla hiekkapohjalla ja näemme matkalla pari kukkulalla seisovaa rakennusta. Tyttö esittelee ne paikalliseksi matkailuoppilaitokseksi. Siellä opiskellaan englannin lisäksi alueen luontoa, lajistotietoa ja matkailua ja valmistutaan luonto-oppaiksi.

Mangrovemetsän toiselta puolelta aukeaa turkoosi meri. Kylän miehet ovat tuoneet kapeita yhdestä puusta veistettyjä kanootteja rantaveteen. Riisumme sandaalit, käärimme housunlahkeet ja kahlaamme kanootteihin. Vesi on lämmintä kuin linnunmaito, ja aurinko porottaa. Merellä käy kuitenkin mukava pieni tuulenviri, kun melomme kohti Ampasypohyn kylää ja Lokoben suojelualuetta.

Lokobe on Nosy Ben ainoa suojeltu alue, ja koska Nosy Be on Madagaskarin ykkösturistikohde, Lokobe vastaanottaa lukuisia vierailijoita joka päivä. Sen tiukasti suojellulle metsäalueelle pääsevät vain tutkijat, mutta suojelualueen ympärille on perustettu siirtymävyöhyke, jonne turistitkin lasketaan.


Turisti saa hiipiä ääneti

Oppaana ja kääntäjänä toimii Ampasypohyn kylästä lähtenyt puhelias turistiopas Jean Robert, paikallisoppaana hiljainen malagassia ja ranskaa puhuva kyläläinen. Paikallisopas ilmaantuu metsänlaitaan paljain jaloin ja jykevä machete lonkalla roikkuen. Hän nostaa sormen suun eteen - niin kauan, kun ollaan metsässä, ei meluta eikä kysellä turhia, kylässä on sitten aikaa kertoilla eläinten elintavoista ja muista metsässä heränneistä kysymyksistä.
Hiljaisuus on mukavaa vaihtelua. Suomalaiset osaavat yleensä pysyä hiljaa metsissä, onhan meillä omiakin kansallispuistoja, joissa pysähdytään kuuntelemaan luonnon rauhaa, mutta monet Keski-Euroopan kaupunkilaisturistit ovat ensi kertaa kaupungin melun ulkopuolella. Lokoben metsässä saa kuunnella vain metsän ääniä.

Kolmen oppaan avustamina me yhdeksän suomalaista hiivimme metsässä. Näemme valtavasilmäisiä yöaktiivisia hoikkamakeja, puunrungolla lekottelevan paksun boakäärmeen, mustamakeja ja kädellisistä pienimmän, vain noin 50 grammaa painavan hiirimakin. Eläin muistuttaa 1980-luvun elokuvien gremlinejä ja on niin söpö, että tekisi mieli ottaa se mukaan!


Matkasta jää hyvä mieli

Metsästä paluun jälkeen meidät istutetaan rannalle ja saamme lounaan: tuoreita taskurapuja ja muita mereneläviä currykastikkeessa, riisiä ja hedelmiä. Kyläläiset esittävät vielä pari paikallista laulua, lapset käyvät ihmettelemässä valkolaisia, ja jätämme loistavalle paikallisoppaalle runsaat juomarahat. Ruoan jälkeen kiipeämme taas kanootteihin, ja kylän nuoret miehet melovat meidät takaisin Ambatozavavyyn. Myös kanoottimies on juomarahansa ansainnut.

Retkestä jää hyvä mieli. Vaikka opaskirjat kuinka varoittelivat, että molemmat kylät ovat kovin länsimaistuneet turismin myötä ja että Lokoben suojavyöhykkeen metsä on pahasti kärsinyt, ei niissä minusta ollut mitään vikaa. Minulle jäivät päällimmäisenä mieleen ne lukuisat eläimet, joita metsässä tavattiin, upea kanoottiretki, ystävälliset kyläläiset ja tyytyväisyys siitä, että ainakin näissä kahdessa kylässä paikallisia osataan käyttää turismissa hyödyksi ja että raha päätyy oikeiden henkilöiden taskuihin.

Eihän nykymaailmassa voi olettaakaan löytävänsä sellaista kolkkaa, jossa länsimaalaisilla ei olisi jotakin vaikutusta, varsinkaan jos paikalle kuljetetaan bussilasteittain turisteja.

Ekoturismi eli matkailun ja luonnon kestävän käytön yhteensovittaminen on usein hankalaa, jollei jopa mahdotonta. Lokobessa tämä on sentään onnistunut melko hyvin. Paikallehan ei edes pääse autolla vaan ainoastaan kanooteilla.

Madagaskar vetoaa avustajiin



Luonnon ja ihmisten onneksi saaren hyvinvointi kiinnostaa nykyisin rikkaampia maita.



Madagaskar on yksi maailman kahdestakymmenestä köyhimmästä valtiosta. Sen väkimäärä on vajaat 20 miljoonaa ja kasvaa lähes kolmen prosentin vuosivauhdilla. Samalla yli 60 prosenttia väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella eli alle dollarilla päivässä.
Luonnonrikkauksia löytyy mutta jatkojalostusta ei, joten ulkomailta virtaavan tulon määrä ei ole kehuttava. Kasvava väkimäärä tarvitsee peltoja ja karja laidunmaata, vaikka viimeiset metsänrippeet ovat uhattuina.
Kaiken tämän päälle Madagaskar on yksi maailman viidestä megadiversiteetin hotspotista eli lajirunsauskeskittymästä. Muut hotspotit ovat Brasilia, Indonesia, Kolumbia ja Australia, joiden pinta-ala on monikymmenkertainen pieneen Madagaskariin verrattuna.


Luonto vai ihmiset
Kotoperäisten kasvi- ja eläinlajien runsaus tietysti nostaa Madagaskarin maapinta-alan "kiinteistöarvoa". Köyhässä maassa tällaista arvoa on vaikea säilyttää, koska maata pitäisi kuitenkin pystyä hyödyntämään kaiken aikaa.
Kun Madagaskarin luonnon häviämiseen ja sen kotoperäisten lajien sukupuuttoihin alettiin 1980-luvulla herätä, madagaskarilaiset hermostuivat siihen, että ulkomaalaiset tulivat heidän maahansa kertomaan, kuinka asiat tulee hoitaa. Mikä oikeus kenelläkään muulla oli päättää heidän omasta luonnonperinnöstään? Varsinkin, kun maa oli ajautumassa konkurssiin ja väestönkasvu oli juuri lähtenyt jyrkkään nousuun.


Avustusrahaa koulutukseen
Nykyisin Madagaskariin virtaa ulkomaista avustusrahaa muun muassa Japanista, Yhdysvalloista ja EU:sta. Kun ajaa maaseudun halki, näkee monessa kylässä kyltin, joka kertoo esimerkiksi Japanin lahjoittaneen kylään koulun ja opettajan. Kun kurkistaa sisään savitalon lasittomasta ikkuna-aukosta, näkee oppilaiden istuvan innostuneina suorissa riveissä ja seuraavan opetusta.
Aikuisten lukutaitoprosentti on vain runsaat 70, mutta nykyisin suurin osa lapsista käy koulua ja oppii lukemaan ja laskemaan.
Ekomatkailuyrittäjät tunkevat vauhdilla paikalle. Kansallispuistojen ja suojelualueiden kupeisiin pystytetään upeita bungaloweja ja paikallista väestöä koulutetaan luonto-oppaiksi. Yksityisiä suojelualueita perustetaan lähinnä matkailutarkoituksiin.
Maassa tehdään myös valtavasti kansainvälistä luonnontieteellistä tutkimusta, ja monet ulkomaiset luonnonsuojelujärjestöt ovat ottaneet Madagaskarin erityissuojelukseensa.


Huomattu Suomessakin
Madagaskar on putkahdellut Suomessakin pinnalle viime vuosina tutkimuksen, hyväntekeväisyyden ja televisioprojektin kautta.
Akatemiaprofessori, ekologi Ilkka Hanski julkaisi luonnon monimuotoisuutta pohtivan kirjan Viestejä saarilta (Gaudeamus 2007), jonka kannessa on Madagaskarin kartta.
Viime vuonna Maailman luonnonsäätiö WWF ja Nelonen-media löivät viisaat päänsä yhteen ja alkoivat kerätä rahaa Madagaskariin rakennettavia tuulivoimaloita varten ohjelmassa Operaatio Maa. Alkusyksyyn 2009 mennessä Erja Häkkinen ja Martti Syrjä olivat onnistuneet keräämään tuulimyllyille jo yli 88 000 euroa.
Vaikka Madagaskar ilmeisesti polttaakin kynttiläänsä molemmista päistä, tulevaisuus saattaa silti näyttää vihreältä ja valoisalta.



Essi Keskinen on FT, eläinekologi, meribiologi, tutkimussukeltaja ja vapaa kirjoittaja, joka toimii luonto-oppaana teemamatkoilla.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018