Elintarvikekemistit muokkaavat ruoasta terveellisempää tekemällä vähemmästä enemmän. Myös taudinaiheuttajat jäävät kiinni paljon ennen pöytää.

Teksti: Tuula Kinnarinen

Elintarvikekemistit muokkaavat ruoasta terveellisempää tekemällä vähemmästä enemmän. Myös taudinaiheuttajat jäävät kiinni paljon ennen pöytää.

Julkaistu Tiede -lehdessä 11/2010

Nanotekniikka ei enää ole vain kutistuvaa tekniikkaa. Se on löytämässä tiensä arjen välttämättömyyteen: ruokaan, jota syömme.Koko alan kehitystä ja tuotteistumista seuraava Project on Emerging Nanotechnologies on keksinyt lähinnä Aasian ja Yhdysvaltain markkinoilta jo 54 valmistetta, jotka ovat luokiteltavissa ruoaksi tai juomaksi. Varsinaisia elintarvikkeita joukossa ei vielä ole, ellei niiksi lasketa nanotekniikalla käsiteltyä lähdevettä, vihreää teetä, ruokaöljyä ja suklaapirtelöä. Muut tuotteet ovat erilaisia terveysvalmisteita.Asiantuntijoiden mukaan yritysten ja yliopistojen tutkimuslaboratorioissa testataan kuitenkin kuumeisesti nanoaineksia, sillä nano­tekniikan uskotaan tarjoavan uusia aseita taisteluun terveyden puolesta.– Nanoaineksilla voidaan lisätä ruoan hyviä ominaisuuksia ja karsia huonoja, ja niillä voidaan ohjailla, milloin ja missä elimistö ravintoa hyödyntää, kiteytti Frans Kampers, Hollannin Wageningenin yliopiston nanoruokatutkimuksen koordinaattori, luodatessaan alan näkymiä Yhdysvaltain tiedeviikolla viime vuonna.

Vesi keventää öljypisaran

Aina vain ylipainoisemmassa ja sairaammassa maailmassa suuret haasteet kohdistuvat nykysyöjien helmasyntiin: liialliseen rasvan käyttöön. Nanotekniikalla kulutusta voidaan vähentää.Vageningenin yliopisto on kehittänyt ruokaöljystä ja vedestä kaksoisemulsion, jossa on rasvaa vain puolet tavanomaisesta mutta makua kuin ennen vanhaan. Keveyden salaisuus piilee uudenlaisessa rakenteessa. Öljy muodostaa öljypisarassa enää pinnan, sisältä löytyy pelkkää vettä. Tällä tekniikalla tehdyt kevyttuotteet maistuvat ja tuntuvat suussa yhtä täyteläisiltä kuin kartettavat kaloripommit.

Rasva vapaaksi myöhään

Britannian Norwichissa Elintarviketutkimus­instituutin Pete Wilde kollegoineen etsii emulsioista tietä hitaampaan ruoansulatukseen ja nälän hillintään. Tutkijaryhmä on huomannut, etteivät kaikki emulsiot hajoakaan heti mahalaukkuun saavuttuaan, vaikka niin on luultu. Jotkin kestävät ohutsuolen alkuosaan saakka. Nyt ryhmä vahvistaa sinnittelijöitä entisestään rakentamalla niitä koossa pitäviin proteiineihin ristisidoksia, jotka rikkoutuvat vasta ohutsuolen loppupäässä. Rasvapommi niin syvällä ruoansulatusjärjestelmässä vapauttaa kylläisyyshormoneja, ja ruokailuvälit harvenevat.

Sokeri tuplaa makunsa

Yhtä lailla kuin rasvasta nanotekniikalla voi tinkiä sokerista ja suolasta. Suolaisempi suola ja sokerisempi sokeri ovat mahdollisia, sillä pikkuriikkisillä nanorakenteilla on suuria kykyjä. Mitä pienemmäksi jokin aines käy, sitä enemmän sitä mahtuu tuotteeseen ja sitä suuremmaksi kasvaa kokonaispinta-ala. Mitä suurempi taas on pinta-ala, sitä vahvempi on reagointikyky ja voimallisempi vaikutus. Nanolla syntyy siis vähemmästä enemmän.Uutta vähäkalorista makeutta metsästää muun muassa San Diegossa toimiva Senomyx. Tähän mennessä tutkimus on tuottanut tavanomaista vahvempaa fruktoosia eli hedelmäsokeria, joka on elintarvikkeiden yleinen makeuttaja, ja sakkaroosia eli pöytäsokeria. Makutesteissä sokerin määrää on pudotettu 40–50 prosenttia maun kärsimättä.

Suola panee vielä hanttiin

Suolaisuus on osoittautunut makeutta hankalammaksi tapaukseksi, sillä edes sen aistinnan mekanismista ei ole varmuutta. Tätä nykyä suolaisempi suola onkin vielä mikroa. Se syntyi, kun ryhmä Nottinghamin yliopiston elintarvikekemistejä muutama vuosi sitten päätti tehdä nanosuolaa.– Mitä pienemmiksi kiteet muokkasimme, sitä ahnaammin ne sitoivat vettä ja iskostuivat yhteen. Sitten keksimme muuttaa kiderakennetta ja saimme aikaan onttoja mikropalloja, jotka eivät takerru toisiinsa, kertoo mikrosuolan ympärille syntyneen Eminate-yrityksen tekninen johtaja Stephen Minter. Leivonnassa tavanomaiseen suolaisuuteen riittää puolet vanhasta suolamäärästä, eikä mausta menetetä mitään.

Ravintoaineet kapseliin

Kolmas suuri työmaa elintarvikekemistejä odottaa suojaravinteissa. Maailma käyttää vitamiineihin, hiveniin, kivennäisiin ja erilaisiin terveysvaikutteisiin yhdisteisiin miljardeja joka vuosi siinä pelossa, etteivät kaupan hyllyltä löytyvät elintarvikkeet takaa niiden riittävää saantia. Huoli on sikäli oikea, että ravintoaineita tuhoutuu ruoansulatuksessa eivätkä rasvaliukoiset ainekset imeydy kunnolla suoliston vetisyydessä.Tulevaisuudessa ravinteet voidaan pakata niin, että ne pysyvät käyttökelpoisina otollisimpaan paikkaan asti. Ne kapseloidaan esimerkiksi biopolymeereihin, joita pystyvät liuottamaan aivan tietyt suolistobakteerit tietyssä paikassa, tai ne ohjelmoidaan hajoamaan kudoksissa, jotka niitä eniten tarvitsevat.

Tunnistin nappaa mikrobit

Ruoka ei varmaan koskaan ole teollisuusmaissa ollut turvallisempaa kuin nyt, mutta myös ruoan laatu on uutteran tutkinnan kohteena, sillä globaalissa maailmassa ruokamyrkytysepidemioiden arvioidaan vain lisääntyvän. Haussa on nopeita ja tarkkoja biotunnistimia, jotka seuraavat elintarvikkeita valmistuksesta ruokapöytään ja äkkäävät niin mikrobit ja myrkyt kuin vähäisemmät ruoan pilaajat. Testeihin asti on edennyt esimerkiksi fluoresoivia nanovärejä, jotka syttyvät, kun ne törmäävät salmonellan tai kolibakteerin vasta-aineisiin.

Paketointi estää pilaantumista

Toinen tie pitää taudinaiheuttajia aisoissa on edistää ruoan säilyvyyttä pakkauksilla, joiden pinnoitus estää pilaantumista. Nykyisin hyödynnetään hopean ja muiden metallien mikrobeja ja homeita torjuvia ominaisuuksia, mutta luonnonmukaisempia vaihtoehtoja haetaan muun muassa mausteista ja biopolymeereistä. Jälkimmäisistä tehdyt nanokelmut voi jopa syödä.

 Täyttyvätkö lupaukset?

Mistä elintarvikkeesta tulee ensimmäinen nanoruokahitti, ei tiedä kukaan. Monikansalliset elintarvikejätit eivät hiisku hankkeistaan, eikä yksikään ole julkisesti pyrkimässä pioneeriksi, sillä muuntogeenisen ruoan tyly vastaanotto on saanut yritykset varovaisiksi.Kuluttajat eivät tutkimusten mukaan pelkää nanotekniikkaa samassa määrin kuin geenitekniikkaa (ks. Nano murtaa pelon pitkän perinteen, Tiede 4/2008, s. 42–43, tai tiede.fi/arkisto), mutta ei syötävää nanoakaan purematta niellä.Eniten ihmisiä huolestuttaa nanon koko. Pienuutensa ansiosta hiukkaset pystyvät läpäisemään elinten ja verisuonten pinnan ja sujahtamaan soluihin, jopa solujen tumaan. Frans Kampersin mukaan vaaraa ei ole niin kauan kuin nanoa tehdään ravinnon luonnollisista, elimistössä hajoavista aineksista. Riskit kasvavat, kun käytetään hajoamattomia metalleja, esimerkiksi hopeaa tai titaania. Joissakin hiiritutkimuksissa on havaittu, että ainakin titaanidioksidi voi kerääntyä solujen tumaan ja vahingoittaa dna:ta.Kampersin mielestä nanotuotteille on saatava selvät tunnusmerkit ja turvallisuusmääräykset ennen kuin ne päästetään keittiöihin. Tämä merkitsee poliittisia päätöksiä – joita vallankäyttäjät ovat vältelleet, etteivät häiritsisi liiketoimintaa tai ruokkisi yleistä epäluuloa. Euroopan hallintoelimet ovat omalta osaltaan ryhtyneet toimeen. Parlamentti käsittelee ehdotusta, jonka mukaan täkäläisille markkinoille hyväksytään vain nanoruoka, joka on riskien arvioinnissa todistettu turvalliseksi. Komissio on puolestaan käynnistänyt NanoLyse-hankkeen kehittämään menetelmiä, joilla ruoan nanoelementit voidaan tunnistaa ja mitata.

Nanoruoka nyt: www.nanotechproject.org/inventories/consumer/browse/categories/food_beverage/

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018