Jokainen kulkijalento päättyy seitsemään kauhun minuuttiin.

Teksti: Tuula Kinnarinen

Jokainen kulkijalento päättyy seitsemään kauhun minuuttiin.

Julkaistu Tiede -lehdessä 8/2012

Meistä maallikoista voi tuntua, ettei tutkimusrobotin lennättäminen naapuriplaneetalle enää ole temppu eikä mikään. Onhan sinne matkannut jo monta kulkijaa.

Asiantuntijat kuitenkin sanovat, ettei yksikään Marsin-lento saati Marsiin laskeutuminen ole rutiinia. Toisin kuin meiltä heiltä eivät ole unohtuneet takaiskut. 12 viime vuoden aikana Marsiin on lähetetty 11 luotainta tai laskeutujaa ja viisi niistä on menetetty.

Uusimman jännitysnäytelmän – seitsemän kauhun minuuttia, kuten alan ihmiset sanovat – järjesti Curiosity, kaikkien aikojen suurin marskulkija. Se painoi niin paljon, ettei vanhaa ilmatyynytekniikkaa voinut ajatellakaan. Niinpä Curiosityn "isät" keksivät lentävän laskukurjen pehmentämään tömähdystä toimipisteeseen.

Jos kaikki maanantaiaamuna 6. elokuuta meni nappiin, myös me suomalaiset voimme olla tyytyväisiä. Curiosityssä on 50 grammaa suomalaista uteliaisuutta.

Kulkija kuin pieni auto– Curiosityn tehtävänä on – kuinka muutenkaan – etsiä todisteita vedestä ja merkkejä mikrobien elinmahdollisuuksista. Lisäksi se kartoittaa Marsin kaasukehää.– Curiosity on suurin koskaan rakennettu robottikulkija: pituutta kolme metriä, painoa 900 kiloa. Kuulut kulkijat Spirit ja Opportunity ovat sitä kaksi kertaa lyhyempiä ja viisi kertaa kevyempiä.– Curiosity sisältää ennennäkemättömän valikoiman hienointa mittaus-, kuvaus- ja analyysi­tekniikka. Instrumentteja on peräti 80 kiloa.– Suomen Ilmatieteen laitos toimitti kaasukehän tutkintaan kaksi laitetta: 35-grammaisen painemittarin ja 15-grammaisen kosteusmittarin. Sekin tekee historiaa: kerää kaikkien aikojen ensimmäiset suorat lukemat kaasukehän kosteuspitoisuudesta.

Laskeutumiseen 10 minuuttiaLämpö- ja selkäkilven suojaama Curiosity irtoaa lentolavasta. Laskeutumisjärjestelmä virittyy.

8 minuuttiaLämpökilvestä irtoavat lennonvakauspainot. Kevennys kääntää Curiosityn laskeutumiskulmaan.

6 minuuttia 56 sekuntiaCusiosity sukeltaa Marsin kaasukehään. Mittarit seuraavat kaasukehän tiheyttä ja tuulia.Lentokorkeus 125 kilometriä, lentonopeus 5 900 metriä sekunnissa.

5 minuuttia 36 sekuntiaCuriosityyn iskee vauhdin synnyttämä lämpöhuippu: 2 100 astetta.

5 minuuttia 26 sekuntiaKitka jarruttaa vauhtia tuntuvasti.

2 minuuttia 50 sekuntiaLämpökilvestä irtoavat kaasukehään tuloa helpottaneet vakauspainot.

2 minuuttia 42 sekuntiaSelkäkilven laskuvarjo avautuu.Korkeus 11 kilometriä, nopeus 405 metriä sekunnissa.

2 minuuttia 18 sekuntiaLämpökilpi irtoaa. Curiosityn tutka alkaa kerätä korkeus- ja nopeustietoa ja kamera kuvata laskeutumisaluetta.Korkeus 8 kilometriä, nopeus 125 metriä sekunnissa.

52 sekuntiaSelkäkilpi laskuvarjoineen irtoaa.Laskukurjen laskeutumisraketit käynnistyvät jarruttamaan vauhtia.Korkeus 1,6 kilometriä, nopeus 80 metriä sekunnissa.

16 sekuntiaLaskukurki pudottaa Curiosityn vaieriensa varaan. Curiosityn pyörät tulevat esiin, jousitus aktivoituu.Korkeus 20 metriä, nopeus 0,75 metriä sekunnissa.

0 sekuntiaCuriosityn pyörät koskettavat marsperää. Laskukurjen vaijerit irtoavat, ja kurki lennähtää raketeillaan turvallisen kauas, noin 150 metrin päähän. Curiosity on valmis hommiinsa Galen kraatterissa lähellä Marsin päiväntasaajaa. 

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.