Ihmisaivoilla on taipumus liikuttavan naiivisti luottaa enemmän meikäläisiin kuin heikäläisiin.



Ihmisaivoilla on taipumus liikuttavan naiivisti luottaa enemmän meikäläisiin kuin heikäläisiin.


Julkaistu Tiede -lehdessä 3/2010

Aasialaiset eivät arvosta elämää samoin kuin me länsimaalaiset. Aasiassa elämä on yltäkylläistä. Se on halpaa. Näin tuumiskeli kenraali William Westmoreland vuonna 1974 Vietnamin sodan ajan siviiliuhreista dokumentissa Hearts and Minds. Kalansilmäperspektiivistä katsottuna läheiset ja jopa naapurien kissat ovat merkittäviä hahmoja, kun taas maailman laidalla elävät ovat harmaata massaa.

Mutta ei muukalaiseksi tuomitseminen edellytä edes maantieteellistä etäisyyttä.

"Lasti prosessoitiin, ja toiminto pidettiin käynnissä." Näin kuvaili Treblinkan tuhoamisleirin komendantti Franz Stangl liittoutuneiden kuulustelijoille niitä päiviä, jolloin leireillä murhattiin yhden aamupäivän aikana enimmillään 5 000 elävää ja toivovaa ihmistä. Tuhotut eivät olleet kaukaisesta kulttuurista vaan entisiä naapureita.

Toisen maailmansodan jälkeen sosiaalipsykologit alkoivat toden teolla selvittää, miten on mahdollista, että ihminen voi esineellistää lajitoverinsa niin kylmästi.

Kokeissa osoitettiin kerta toisensa jälkeen taipumus oman ryhmän jäsenten suosimineen ja heikäläisten ohittamiseen tai jopa syrjimiseen. Heti kun syntyy "me", kaikki toiset kuuluvat ryhmään "muut". Jopa merkityksettömät tavut, jotka muistuttavat sanoja me ja meidän (us, we, ours), kuulostavat korvissamme paremmilta kuin he ja heidän (them, they, theirs).


Otsalohkossa alas tai ylös

Karsinointi näkyy paljastavasti aivotoiminnassa. Tiede-lehti 5/2008 (s. 5) raportoi neuropsykologi Adrianna Jenkinsin kokeista, joissa ihmisten aivoja seurattiin toiminnallisella magneettikuvauksella, kun heille esitettiin valokuvia tuntemattomista henkilöistä. Samalla kerrottiin, onko kuvan henkilö oman vai väärän puolueen tyyppi. Todellisuudessa puoluekannat eivät tosin olleet edes tutkijoiden tiedossa.

Jos koehenkilöt luulivat, että kuvan henkilö on omaa puoluetta, aivojen otsalohkon alaosa aktivoitui. Se aktivoituu myös, kun ihminen vastaa itseään koskeviin kysymyksiin, ja koehenkilöt alkoivatkin etsiä yhteneväisyyksiä itsensä ja kuvahenkilön välillä.

Jos koehenkilöt sen sijaan luulivat kuvahenkilöä väärän puolueen kannattajaksi, aktivoitui otsalohkon yläosa ja he alkoivat etsiä eroja itsensä ja toisen välillä. On kiinnostavaa, että psykopaateilla toimii vain tämä toisia ihmisiä esineellistävä yläosa. Empaattinen alaosa pysyy heillä hiljaisena.

Psykologi Drew Westen tutki vuonna 2006 niin ikään toiminnallisen magneettikuvauksen avulla järkeilyä. Kun koehenkilöille esitettiin omien uskomusten kanssa ristiriitaisia väitteitä, aivojen järkeilyosasto sammahti. Mutta kun esitettiin omia uskomuksia tukevaa aineistoa, järkeilyosasto hyrähti käyntiin. Tulokset säestävät toteamusta, jonka psykologi Gordon Allport vuonna 1954 esitti kirjassa The nature of prejudice: tekee heikäläinen niin tai näin, se on aina väärin päin.


Omiin luotetaan katteettakin

Ehkä hiuksianostattavin esimerkki luottamuksesta oman porukan pätevyyteen on sosiaalipsykologien Saul Kassinin ja Christina Fongin koe, jossa opiskelijoille opetettiin Yhdysvalloissa laajasti käytettyä Reid-kuulustelutekniikkaa. Aluksi näytettiin videoita epäillyistä, joista osa oli syyllisiä, osa syyttömiä. Opiskelijoiden arviot ryhmäjaosta eivät olleet arvausta parempia, mutta koulutus kasvatti itseluottamusta hälyttävästi. Ehkä vaikutus johtui siitä, etteivät koehenkilöt olleet alan ammattilaisia, tutkijat uumoilivat.

Niinpä Kassin ja Fong ottivat arvioijiksi 44 kokenutta rikostutkijaa, joilla oli takanaan keskimäärin 14 vuoden kokemus. Heistä kaksi kolmasosaa oli saanut erikoiskoulutuksen Reid-tekniikkaan. Poliisit luulivat tietävänsä sataprosenttisesti, kuka on syytön ja kuka syyllinen. Valitettavasti poliisienkaan varma tieto ei ollut arvausta kummempi.

Kassinin ja kumppaneiden 1999-2005 tekemissä kokeissa havaittiin yllättäen, että viattomat ihmiset tunnustivat Reid-kuulusteluissa herkemmin kuin todelliset syylliset. Kun Kassin koulutti poliiseja väärien tunnustusten sudenkuopista, nämä väittivät itsevarmasti, että kukaties jotkut muut voivat tehdä virheitä mutteivät he. Kun Kassin kysyi perusteita moiseen itseluottamukseen, muuan poliisimies vastasi: "Me emme koskaan kuulustele viattomia."


Lapsi oppii "oikean" ulkonäön

Adrianna Jenkinsin kokeiden tyyppisissä israelilaiskokeissa tutkittiin etnisen alkuperän vaikutusta meikäläisyyteen. Jos ihminen on elänyt lapsuutensa yhteisössä, jossa on vain samannäköisiä ihmisiä, hänen aivonsa katsovat mieluummin omaan kuin toiseen etniseen ryhmään kuuluvan ihmisen kasvoja. Mutta jos ihminen on lapsesta asti elänyt etnisesti rikkaammassa ympäristössä, värillä ei ole väliä.

Vauvat eivät ole ennakkoluuloisia, joten lapsi oppii vasta pikkuhiljaa, kuka kuuluu sisäryhmään ja kuka ulkoryhmään. Tämä käy mahdolliseksi, kun kehittyy kyky luokitella ja luoda prototyyppejä. Lapsi oppii käytännön esimerkeistä, kuten naapurin Mustista ja Mirristä, että toinen on koira ja toinen on kissa. Vähitellen lapsi oppii tuntemaan Mustin ja oman leikkikoiran lisäksi serkun perhoskoiran ja enon tanskandoggin, ja syntyy koirien luokka.

Koska koirasta puhuttaessa on epäkäytännöllistä kuvitella eteensä koko koirapuisto, jokainen luo itselleen oman arkkiesimerkin eli prototyypin koirien koirasta. Samoin muodostamme prototyypin ihmisestä.

Kun hyvin pienelle lapselle annetaan nukke, jolta puuttuu jalka, lapsi leikkii sillä muitta mutkitta. Mutta jos sellainen annetaan hieman varttuneemmalle lapselle, hän hämmentyy. Reaktio johtuu siitä, että isompi lapsi on luonut nukeista kaksijalkaisen prototyypin. Poikkeuksena on tietysti sotainvalidin lapsi, jonka mielestä isän puuttuva raaja ei ole oleellinen asia kunnollisuutta määritettäessä.

Lapset, joiden perheessä erilaisuutta on tapana hyssytellä, pyrkivät siirtämään prototyyppiin sopimattoman nuken vaivihkaa syrjään. Avoimessa kulttuurissa kasvaneet lapset vievät jalattoman nuken aikuisen luo, jotta aikuinen korjaisi sen. Jos aikuinen alkaa pontevasti tai vähänkin hätääntyneenä korjata nukkea tai vaihtaa sen toiseen, lapsi oppii, että kaikkien nukkien - ja ihmisten - tulee olla prototyypin mukaisia kelvatakseen. Aikuisen kannattaakin selittää lapselle, että vaikkei nukella ole jalkaa, sen kanssa voi mainiosti leikkiä.

Eri tutkimusten mukaan näyttää, että lapset lyövät meikäläisten ja heikäläisten prototyypit lukkoon 6-8 vuoden iässä. Joillakin ihmisillä käsitys sisäryhmästä on tiukka kuin neulansilmä. Jos pienintäkään erilaisuutta ei suvaita, maaperä on hedelmällinen koulukiusaamiselle.


Monta tapaa ottaa etäisyyttä

Aikuisena erottelu muuttuu tyylikkäämmäksi ja siten salakavalammaksi ja iän mukana usein vielä syventyy. Sellaiset lääkärit ja hoitajat, jotka ovat alun alkaen tehneet selvän eron potilaiden ja hoitajien välillä, ovat taipuvaisia kasvattamaan kuilua entisestään. Esimerkiksi monet kirurgit suojelevat itseään pitämällä tiettyä henkistä etäisyyttä, jottei potilas "koskettaisi" ja haittaisi liikaa työtä.

Kirurgiassa potilaan esineellistämisestä ei liene kovin suurta haittaa, mutta esimerkiksi psykiatriassa se voi haitata toipumista. Ihanteena onkin, että asiakas ja terapeutti miettivät yksissä tuumin ratkaisua pulmiin.

Maailman hädänalaisten ja väärin kohdeltujen ihmisten paljous voi tuntua niin lannistavalta, ettei heidän auttamistaan jaksa edes miettiä. Silloin tulee kiusaus ajatella näitä ihmisiä massana. Toisaalta niillä, jotka uhraavat kaiken energiansa kaukoauttamiseen, ei riitä voimia läheisistä huolehtimiseen. Oman huolehtimiskyvyn rajat on tärkeää tuntea. Kummilapsen ottaminen etämeikäläiseksi voi sopia yhteen alkukantaisten vaistojemme kanssa.

Ihmisten sijaan joku voi kokea kuuluvansa yhteen eläinten tai luonnon kanssa. Luontofanaatikko Timothy Treadwell omisti elämänsä harmaakarhuille. Hän asui niiden kanssa alaskalaisessa luonnonpuistossa suurimman osan vuodesta 13 vuoden ajan. Treadwell uskoi olevansa karhujen kanssa yhtä. Hän uskoi maailmankaikkeuden harmoniaan ja luonnon ykseyteen. Luonto oli hyvä, ja sivilisaatio, joka syytti Treadwelliä karhujen häiritsemisestä, oli paha. Yhteen sulautuminen muuttui kirjaimelliseksi, kun vuonna 2003 Treadwell tyttöystävineen joutui karhun popsimaksi.


Tuija Matikka on psykologi ja Tiede-lehden
vakituinen avustaja.

Pääasiallinen lähde: Carol Tavris & Elliot Aronson, Mistakes were made (but not by me) (Harcourt Books 2007)



Senhän näkee päältä...


Maailman sivu ihmiset ovat merkinneet oman ryhmänsä koruin, ihomaalauksin, kampauksin, vaattein ja esinein. Nopea vilkaisu selvittää, onko yksilö meikäläinen vai heikäläinen.
Joskus ulkoiset merkit johtavat kutkuttaviin tilanteisiin. Muusikko Frank Zappa oli vieraana konservatiivisen Joe Pynen tv-keskusteluohjelmassa. Keskustelun kuluessa Pyne ilkeili, että Zappan täytyy olla tyttö, koska tällä on pitkä tukka. Zappa, joka oli tietoinen Pynen puujalasta, tokaisi: "Ja sinä olet sitten pöytä, koska sinulla on puujalka!" Esimerkki naurattaa - ja ei naurata.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018