Suomalaiset pääsivät vastaamaan gallupeihin, kun päivälehdet lupasivat ostaa tuloksia



Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla


Vuoden 2006 presidentinvaalien alla Helsingin Sanomien "Vaalitarkkailija" kertoi erässä kolumnissaan, että lehti julkaisi ensimmäisiä vakavia gallupeja 1970-luvun lopulla. Kirjoituksen mukaan Suomen Gallup oli harvakseltaan tehnyt tutkimuksia jo edellisellä vuosikymmenellä, mutta ei lainkaan vaaleihin liittyvissä asioissa.

Todellisuus on aivan toinen. Jo vuonna 1947 kunnallisvaalien alla Helsingin Sanomat julkaisi Gallupin tuloksia puolueiden kannatuksesta, ja kun vuonna 1950 maassa pidettiin ensimmäiset normaalit presidentinvaalit toisen maailmansodan jälkeen, lehti seurasi ehdokkaiden gallupsuosiota vaaleja edeltäneestä elokuusta saakka.


Uranuurtaja Sanomista

Suomen Gallup Oy:n perusti syksyllä 1945 Helsingin Sanomissa tutkimus- ja markkinointitehtävissä työskennellyt Artturi Raula. Hän oli käynyt Yhdysvalloissa tutustumassa alaan ja saanut sikäläiseltä uranuurtajalta George Gallupilta ajatuksen toiminnan aloittamisesta Suomessakin.

Mielipidetutkimusten käynnistymistä vauhditti ratkaisevasti joukkoviestimien kiinnostus. Helsingin Sanomat ja viisitoista muuta päivälehteä sitoutuivat ostamaan ja julkaisemaan tuloksia ja selostuksia. Sodan jälkeisenä pula-aikana ei tutkimuslaitosta olisikaan voitu perustaa markkinointitutkimusten varaan.

Alusta lähtien gallupien yhtenä tärkeänä kiinnostuksen kohteena olivat politiikan sisältökysymykset. Jo 1950-luvun aihepiirit kuulostavat varsin nykyaikaisilta. Silloin mitattiin kansalaisten suhtautumista muun muassa atomivoimaan, presidentin vaalitapaan, keskioluen myynnin vapauttamiseen, markan devalvointiin ja Suomen jäsenyyteen Euroopan yhteismarkkinoissa, joista sittemmin tuli Euroopan unioni.


Uutisaiheeksi 1960-luvulla

Pariin ensimmäiseen vuosikymmeneen kansan mielipiteillä ei ollut asiaa lehtien pääuutisiksi tai kommenttien kohteeksi. Esimerkiksi Helsingin Sanomat julkaisi niin Suomen Gallupin omia kuin sen ulkomailta välittämiä tuloksia pääkirjoitussivullaan, mikä sekin oli arvokas foorumi, mutta tuloksia ei juuri koskaan puntaroitu mitenkään.

Helsingin Sanomien gallupjournalismi muuttui jyrkästi vuoden 1966 eduskuntavaalien lähestyessä. Lehti alkoi itse tilata Gallupilta tutkimuksia yhteiskunnallisista mielipiteistä ja puolueiden kannatuksesta. Niistä tehtiin näyttäviä pääuutisia uudistettuun sunnuntainumeroon, ja tuloksia pohdittiin myös pääkirjoituksissa. Näin mielipidetutkimukset saivat tärkeän sijan Helsingin Sanomien poliittisessa journalismissa.

Pian koko muu media seurasi perässä, ja myös Suomen Gallup sai kilpailijoita.


Pertti Suhonen on Tampereen yliopiston tiedotusopin emeritusprofessori.

Sisältö jatkuu mainoksen alla