Viime jääkausi jätti jälkeensä mysteerin, jota pohditaan yhä: mikä tyhjensi maapallon mammuteista ja muista suurista eläimistä? Äskettäin laajat analyysit huojensivat esi-isien syyllisyydentaakkaa, mutta uudet uutiset voivat vielä mutkistaa tilannetta.



Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2005


Jääkautisen suureläimistön katoamiseen on ollut tarjolla kolme syytä: vanhastaan ihminen ja ilmasto ja uusimpana taudiepidemiat. Kaikilla on kannattajansa, ja kahdelle ensin mainitulle hypoteesille on myös löytynyt tukea enemmän tai vähemmän sen mukaan, millaisia todisteita tutkijat ovat painottaneet (ks. Tiede 4/2003, s. 52-55).


Kalifornian Berkeleyn yliopiston paleobiologi Anthony Barnosky on nyt kollegoineen laatinut tapahtumien kulusta ensimmäisen maailmanlaajuisen synteesin, joka ottaa huomioon kaikki tähänastiset arkeologiset, ekologiset, ilmastolliset, kronologiset ja paleontologiset todisteet. Barnosky ja kumppanit myös ulottavat tarkastelunsa läpi koko viime jääkauden, noin 110 000 vuotta sitten alkaneen Veiksel-kauden. Megafaunan sukupuutto ei näet ollut kertarysäys, vaan kato kävi eri mantereilla eri aikoihin.



Ihminen on tukevimmin istutettu syytettyjen penkille Pohjois-Amerikassa, mutta Science-lehdessä julkaistun raportin mukaan näyttää siltä, että ihminen kantaakin yksin vastuun toisaalla: sukupuuttojen ensimmäisellä näyttämöllä Australiassa.


Australian tutkimusaineisto on Barnoskyn mukaan edelleen melko satunnainen, mutta muinaiset lämpömittarit, merenpohjan sedimenttien hapen isotoopit, osoittavat, et-teivät saarimantereen sääolot heittelehtineet 40 000-50 000 vuotta sitten, jolloin katosivat muun muassa jättiläiskengurut, jättiläisvompatit ja suurimmat koskaan eläneet pussieläimet, kahden ja puolen tonnin painoiset pussivirtahevot.


Niinpä katseet on käännettävä ihmiseen, joka varmasti oli paikalla tulentekotaitoineen ja metsästysaseineen. Muutamassa tuhannessa vuodessa ihmiset tuhosivat eläimiltä elintilat ja sitten metsästivät kutistuneet kannat sukupuuttoon, Barnosky tulkitsee.



Myös Pohjois-Amerikassa ihmisellä on sukupuutoissa osuutensa, mutta vasta viime vaiheissa. Tämän marssijärjestyksen puolesta puhuu se, et-teivät kaikki sukupuutot osu yksiin ihmisen saapumisen kanssa. Alaska ja Kanadan Yukon esimerkiksi menettivät amerikanhevosen, mammutin ja suurikokoisen tylppäkuonokarhun jo ennen kuin ihmisiä näyttää olleen mailla halmeilla.


Etelämpänäkin ilmasto johti tuhoisaa kehitystä, mutta siellä se sai ihmisestä hyvän apumiehen - ainakin mammutteja ja mastodontteja tiedetään kiistatta saalistetun. Paikoin metsästys myös lienee ylittänyt kannan uusiutumiskyvyn, mutta järjestelmällisestä teurastuksesta ei voi puhua. Pikemmin esi-isien rikos on se, että he asettuivat megafaunan valtakuntaan samaan aikaan kun luonto stressasi sitä lämmittämällä ilmaston, marssittamalla metsät pohjoiseen ja kutistamalla valtavat ruohoarot pieniksi saarekkeiksi.



Barnosky ja kumppanit saavat tukea näkemyksilleen Eglannista Oxfordin yliopistosta. Mokelyylievolutionisti Alan Cooper on ryhmineen selvittänyt mammuttia hyväonnisemman, vain sukupuuton partaalla käyneen biisonin kannanvaihteluja tutkimalla muinaista dna:ta. Sadoista fossiileista kerätyt näytteet osoittavat, ettei biisoni joutunut uhanalaiseksi ihmisen vaan geneettisen rappeutumisen takia.


Satatuhatta vuotta sitten, kun biisonit olivat elinvoimaisimmillaan, niitä tavattiin Kiinasta Meksikoon ja geenit virtasivat populaatioiden välillä. Noin 37 000 vuotta sitten Beringin kannaksen laumat alkoivat huveta nopeasti, ja perimä menetti monimuotoisuuttaan. Tämä alavire selittyy ympäristötekijöillä: jäätiköitymisten välinen lämmin kausi oli muuttanut ruohoarot metsämaiksi.


Pahempaa oli tulossa olojen taas kylmetessä. Noin 22 000 vuotta sitten jäätikkö levittäytyi yli nykyisen Kanadan ja eristi Beringin alueen biisonit etelän laumoista. Kun jääkausi lopulta päättyi, pohjoinen kanta oli yksipuolistunut pahoin eikä enää toipunut. Toisin kuin on luultu, nykyiset biisonit polveutuvat populaatioista, jotka viettivät jääkauden eteläisillä leveysasteilla.


Cooperin mukaan on mahdollista, että ympäristötekijät vaikuttivat muihin jääkautisiin eläimiin samaan tapaan kuin biisoniin, joten megafaunan geneettistä historiaa kannattaisi selvittää laajemmin.



Euraasiassa ihminen saa lähes täydellisen synninpäästön. Ensimmäinen kato, joka vei metsänorsut, villasarvikuonot ja muut leppeiden olojen lajit, selittyy ilmaston kylmenemisellä.


Toinen tuho, joka koitui kylmänkestävien lajien, kuten mammuttien, kohtaloksi, johtui ilmaston lämpenemisestä. Tähän viittaa vahvasti se, etteivät mammutit hävinneet tykkänään, vaan eläimiä säilyi Siperian- syrjäkulmilla Wrangelinsaaressa, jossa olot pysyivät suotuisampina. Sieltä viimeiset mammutit katosivat vasta 3 500 vuotta sitten.


Aivan puhtain paperein ihminen ei kuitenkaan selviä Euroopassakaan. Yllättäen myös mantereella yksi eläin onnistui sinnittelemään yli ilmastonmuutoksen, tässä ta-pauk-sessa jääkauden viimeisen hyisen vai-heen, joka koettiin 11 000-10 000 vuotta sitten.


Vielä viime kesänä jättiläishirvet olivat listassa, joka luetteli jääkauden loppuvaiheissa kadonneet eläimet. Marraskuussa tilanne muuttui, kun Lontoon University Collegen Anthony Stuart kertoi Nature-lehdessä, että jättiläishirviä liikkui Uralin tasangoilla vielä noin 5 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.


Stuart arvioi, että uljaat kruunupäät olisivat saattaneet kuulua maapallon luontoon pidempäänkin, ellei maisemiin olisi ilmaantunut kaksi kilpailijaa. Toinen niistä, hirvi, hamusi ruoka-apajia, toinen, ihminen, anasti elintilaa viljelymaiksi.



Kovimmin sukupuutot koettelivat Etelä-Amerikan eläimistöä, mutta syyt ovat edelleen epäselvät. Anthony Barnoskyn mukaan tutkittua aineistoa on aivan liian vähän pitävien- päätelmien tekoon.


Myös Afrikan tapahtumista tarvitaan lisäselvityksiä. Nykytiedot eivät vastaa kysymykseen, mikä koitui isojen eläinten kohtaloksi ympäristössä, jossa ihminen ja eläimet olivat kulkeneet pitkän yhteisen tien ja tottuneet toisiinsa.


Muiltakin osin pitää muistaa Barnoskyn huomautus "tältä näyttää tällä tietoa". Tutkimuksissa on näet isojakin aukkoja. Esimerkiksi muinaisista ihmismääristä ei ole kunnollisia arvioita. Erityisen hankala tilanne on Amerikoissa, missä asutushistoria elää jatkuvasti. Savannahjoella äskettäin tehnyt löydöt vihjaavat, että Atlantin takana liikkui väkeä jo 50 000 vuotta sitten (ks. sivu 7). Aika näyttää, varmistuuko arvio ja joudutaanko megafaunan kohtaloa jälleen puntaroimaan.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018