Maailman tehokkain hiukkaskiihdytin vie aineen ytimeen ja ajan alkuun. Se käynnistyy keskellä Eurooppaa ensi kesänä, jos mikään ei mene vikaan.


Se käynnistyy keskellä Eurooppaa ensi kesänä, jos mikään ei mene vikaan.




Se on kuin mikroskooppi, mutta sillä näkee verrattomasti pienempään, aineen perusosasiin saakka.

Se on kuin aikakone. Sillä voi matkustaa universumin alkuun ja tutkia, millainen maailmankaikkeus oli nanosekunteja alkuräjähdyksen jälkeen.

Se jyrähtää tänä vuonna käyntiin, sadan metrin syvyydessä sveitsiläisten ja ranskalaisten pikkukylien alla.
Euroopan hiukkastutkimuskeskuksen Cernin uusi suuri hadronitörmäytin, Large Hadron Collider eli LHC, on maailman tehokkain hiukkaskiihdytin. Se pystyy lataamaan hiukkasiin 70 kertaa kovemman törmäysenergian kuin Cernin edellinen kiihdytin LEP ja kymmenen kertaa suuremman kuin tähän asti kovin laite, yhdysvaltalaisen Fermilabin Tevatron.

LHC:ssä kaksi vastakkaisiin suuntiin kulkevaa protonisuihkua kiihtyy lähes valon nopeuteen. Niissä on lopulta liike-energiaa yhtä paljon kuin ranskalaisissa luotijunissa, kun ne kiitävät Geneven ja Pariisin välillä 150 kilometrin tuntinopeudella.

Kun kaksi tällaista protonia järähtää yhteen 14 teraelektronivoltin nokkakolarissa, ne hajoavat ja niiden energiaa muuttuu aineeksi, uusiksi hiukkasiksi. Toivon mukaan myös sellaisiksi, joita fyysikot eivät muuten ole onnistuneet löytämään maailmankaikkeudesta. Niiden avulla voidaan löytää vastauksia sekä kosmoksen koostumuksen suuriin arvoituksiin että kysymyksiin aineen syvimmästä rakenteesta.


Johtaja varoo romuttamasta konetta

LHC:tä ja sen koeasemia alettiin toden teolla suunnitella ja rakentaa Geneven kupeessa12 vuotta sitten, kun Cernin neuvosto teki lopullisen päätöksen kiihdyttimen rakentamisesta. Aikataulu on venynyt ja rahaa on palanut pari miljardia euroa, mutta toukokuussa koko laitteen pitäisi viimein olla valmis koeajoon ja vähitellen myös tieteelliseen käyttöön.

- Heti ei ajeta täydellä teholla, sanoo kiihdytinhankkeen apulaisjohtaja Philip Bruyant. - On viisainta aloittaa varovasti, ettei romuteta konetta.

Maan alle asennettu maailman suurin havaintolaite on vähän kuin satelliitti; sitä on vaikea palauttaa korjattavaksi, kun se kerran on laukaistu matkaan. Kriittisin kohta on suprajohtavien jättimagneettien ketju, joka pitää protonit kiihdytinputkessa. Jos jotain menee vikaan -271 asteeseen jäähdytetyissä magneeteissa, niitä täytyy lämmittää pari viikkoa, ennen kuin putken avaaminen on mahdollista. Korjauksen jälkeen magneetit täytyy jälleen jäähdyttää.
Magneetteja ei voi myöskään noin vain viedä vaihtoon. Niitä ei mahdu kuljettamaan tunnelissa toistensa ohi.



Magneetit pitävät protonit putkessa

Juuri magneetit tekevät LHC:stä kovan tykin. Niiden voimalla protonit saadaan pysymään kaartuvassa kiihdytinputkessa, vaikka ne pannaan kiitämään lähes valon nopeudella.

Magneettien teho perustuu suprajohtavuuteen eli siihen, että niissä ei ole lainkaan sähkönvastusta eikä siis virranhukkaa. Suprajohtavuuden synnyttämiseksi magneetit jäähdytetään vedyllä ja heliumilla kahden asteen päähän absoluuttisesta nollapisteestä.

Vanhanaikaisilla magneeteilla yhtä suuret nopeudet olisivat mahdollisia vain paljon loivemmissa kaarteissa. Silloin tarvittaisiin ainakin 120 kilometriä pitkä kiihdytin, ja sen sähkönkulutus nousisi mahdottomaksi. Suprajohtavuuden ansiosta kiihdytinrengas saatiin sullotuksi pääosin samaan 27 kilometrin ympyrätunneliin, josta LHC:n edeltäjä LEP purettiin vuonna 2000.


Sipulit sieppaavat törmäyksen seuraukset

Magneettien lisäksi ennennäkemättömän massiivisia ovat uuden kiihdyttimen koeasemat CMS, Atlas, Alice ja LHCb.

Kiihdytinrengas on rajusta tekniikastaan huolimatta melko vaatimattoman näköinen. Se muistuttaa lähinnä öljyputkea. Koeasemat sen sijaan ovat kerrostalojen kokoisia sipuleita, joissa on sisällä kerros toisensa jälkeen erilaisia hiukkasilmaisimia. Protonisuihkut törmäytetään koeasemien kohdalla, ja koeasemien laitteet havainnoivat törmäyksessä syntyvien hiukasten käyttäytymistä niin tarkasti kuin ikinä mahdollista, ennen kuin harvinaiset vieraat katoavat taas jäljettömiin.


Tiedonkäsittely saa haasteen

Protonit törmäilevät ennätysmäisen kovaa mutta myös tiuhempaan kuin koskaan, 800 miljoonaa kertaa sekunnissa. Yhden törmäyksen tuottamat hiukkaset ovat vielä matkalla ilmaisimien läpi, kun seuraavat jo kolaroivat. Havaintoja kertyy valtavasti.

Hiukkasilmaisimia yhdistää valvomohuoneeseen 25 miljoonaa metriä valokaapelia. Ilmaisimet tuovat parissakymmenessä vuodessa törmäytyksistä enemmän dataa kuin ihmiskunta on ehtinyt olemassaolonsa aikana puhua sanoja, arvioi LHC:n tutkimusjohtajiin kuuluva Albert De Roeck.

Valtaosa datasta karsiutuu roskiin suoraan ilmaisimelta. Vain kiinnostavin aineisto siirtyy eteenpäin. Sitäkin on niin paljon, ettei käsittelyyn riitä yksinään mikään supertietokone. Data jaetaan gridverkon kautta käsiteltäväksi 120 supertietokoneelle ympäri maailmaa, myös Suomeen. Tiedonkäsittelykin joutuu vastaamaan megaluokan haasteeseen.


Fyysikko kysyy, vastaako LHC


Miksi alkeishiukkasilla on massa?

Niin tuttu ilmiö kuin massa on vielä vailla selitystä. Alkeishiukkasilla on massa, ja se on eri hiukkasilla erilainen.

Aineen standardimalli ennustaa, että avaruuden täyttää niin sanottu Higgsin kenttä. Alkeishiukkaset saavat massan olemalla vuorovaikutuksessa sen kanssa. Jos vuorovaikutus on voimakas, hiukkasella on suuri massa. Jos se on heikko, massa on pieni.

Teoria edellyttää vuorovaikutuksen välittäjäksi Higgsin hiukkasen. Sitä ei ole kiihkeistä etsinnöistä huolimatta löydetty. Higgsin on arveltu olevan niin painava, ettei aikaisempien hiukkaskiihdyttimien energia ole riittänyt sen tuottamiseen. Tuoreemman arvion mukaan amerikkalaisen Tevatron-kiihdyttimen energiat riittäisivät Higgsin synnyttämiseen, mutta hiukkanen on niin harvinainen, että törmäytyksiä pitäisi tehdä paljon enemmän. Niin tai näin: jos Higgsin hiukkanen on olemassa, LHC:n avulla sen pitäisi löytyä.


Ovatko neljä perusvoimaa yhtä?

Universumin alun valtavassa kuumuudessa toimi luultavasti vain yksi perusvoima. Maailmankaikkeuden jäähtyessä se hajosi neljäksi: gravitaatioksi, sähkömagnetismiksi sekä heikoksi ja vahvaksi voimaksi.

On huomattu, että hyvin suurissa energioissa vahva voima heikkenee ja heikko voimistuu. Uudella kiihdyttimellä voidaan kokeilla, yhtyvätkö kaikki neljä jälleen yhdeksi.


Onko supersymmetriaa?

Teoria supersymmetriasta ennustaa, että jokaisella ainehiukkasella on supersymmetrinen pari. Toistaiseksi niitä ei ole havaittu. Jos supersymmetriahiukkasia on, ne ovat hyviä ehdokkaita pimeäksi aineeksi. Kaikesta maailmankaikkeuden aineesta näyttää olevan pimeää yli neljä viidesosaa, sillä tuntemamme tavallinen aine ei riitä selittämään universumin painovoimaa.

Nobelfyysikot David Gross ja Burton Richter löivät viime talvena Yhdysvaltain tiedeviikolla julkisesti vetoa siitä, osoittaako uusi kiihdytin supersymmetrian todeksi vai ei. Gross sanoi uskovansa supersymmetriaan, koska teoria on kaunis ja säilynyt kumoutumatta jo 35 vuotta. Hän veikkasi, että supersymmetriahiukkasia löytyy vuoden kuluessa siitä, kun LHC:tä on päästy ajamaan täydellä teholla. Richter oli päinvastaista mieltä. Hänestä teoria on ruma, koska sen ratkaisuksi tarvitaan liian monta hiukkasta.


Onko kvarkeissa vielä pienempiä osia?

Hiukkaset, jotka koostuvat muista hiukkasista, saavat massansa niistä ja niiden vuorovaikutuksista. Jos Higgsin hiukkasta ei löydy, nyt tunnetuissa alkeishiukkasissa kvarkeissa täytyy niissäkin olla sisäisiä rakenneosia. Jos niitä on, LHC antaa niistä ainakin viitteellistä tietoa.


Onko ulottuvuuksia enemmän kuin neljä?

Säieteorian mukaan maailmankaikkeudessa on enemmän ulottuvuuksia kuin meidän havaitsemamme kolme paikkaulottuvuutta ja aika. Yksinkertaisimmassa versiossa on yhdeksän paikkasuuntaa. Ylimääräiset ulottuvuudet ovat käpertyneet niin pieniksi, että me emme havaitse niitä. Siinä tapauksessa kaikilla havaituilla hiukkasilla on eriulotteisia kopioita, joilla on identtiset ominaisuudet mutta suurempi massa kuin tavallisilla hiukkasilla.

Kopiotkin voisivat selittää tuon tuntemattoman, näkymättömän, pimeän aineen. Supersymmetrisiä hiukkasia tai piiloutuneita ulottuvuuksia, LHC voisi tuottaa tarkasteltavaksi pimeää ainetta!


Minne antimateria katosi?

Maailmankaikkeuden syntyessä syntyi yhtä paljon ainetta ja antiainetta, joiden uskotaan olleen toistensa täydellisiä peilikuvia. Kohdatessaan aine ja antiaine hävittävät toisensa - ne tussahtavat energiaksi. Jostain syystä ainetta on jäänyt jäljelle, antiainetta taas ei näy missään. Epätasapaino voi johtua siitä, että aine ja antiaine eivät sittenkään ole niin identtisiä kuin luultiin.

Cern on jo aiemmin valmistanut pikkuruisia määriä antiainetta. LHC:n avulla päästään tutkimaan tarkemmin, missä on se ero, jonka takia aine voitti antiaineen ja mekin olemme olemassa.


Voiko hiukkaskiihdyttimellä tehdä mustia aukkoja?

Avaruuteen syntyy mustia aukkoja, kun massiiviset tähdet sammuvat ja romahtavat kasaan. Niiden valtava massa vetää puoleensa ympäristöstä kaiken, myös valon. Jotkut tutkijat uskovat, että LHC:n hiukkastörmäyksissä voi syntyä myös mikrokokoisia mustia aukkoja. Nekin ovat nopeita katoamaan.

Stephen Hawking on esittänyt, että mustat aukot menettävät ainetta säteilemällä. Koska hiukkastörmäyksissä syntyvät aukot ovat liian pikkuruisia vetääkseen itseensä lisäainetta, ne kutistuvat olemattomiin. Mutta jos niitä esiintyy, ilmaisimet ehtivät havaita mustan aukon hajoamisen jäljet.


Mitä muuta emme tiedä?

Kun tieto lisääntyy, saamme selville, mitä emme tiedä. Uudet ennalta arvaamattomat kysymykset voivat olla jättikiihdyttimen kaikkein tärkein tuote.


Aiheesta aiemmin:
Cern: 50 vuotta huippufysiikkaa, Tiede 6/2004, s. 50-54.
Maailman suurin kone, Tiede 5/2003, s. 28-29.
Grid mullistaa tietoliikenteen, Tiede 6/2002, s. 14.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018