Toissa talvena yhdysvaltalaisilla mehiläistarhoilla tapahtui kummia. Monien pesien työläiset ja kuhnurit olivat hävinneet jonnekin ja jättäneet kuningattaren ja jälkeläiset kuolemaan. Tutkijoille tämä \"yhdyskuntien romahtamishäiriö\" on yhä mysteeri.


Monien pesien työläiset ja kuhnurit olivat hävinneet jonnekin ja
jättäneet kuningattaren ja jälkeläiset kuolemaan. Tutkijoille tämä
"yhdyskuntien romahtamishäiriö" on yhä mysteeri.




"Jos mehiläiset häviäisivät, ihmiskunta selviytyisi vain pari vuotta", väitetään itsensä Albert Einsteinin lausuneen.
Oli sanonta kenen tahansa, ei ihmiskunta ilman mehiläisiä sukupuuttoon kuolisi. Ruokahuolto joutuisi kyllä koe¬tukselle. Kolmasosa ruoasta saadaan hyönteisten pölyttämistä kasveista. Vaikka myös ampiaiset ja kimalaiset osallistuvat pölytykseen, mehiläisten osuus on suurin.

Mehiläisten määrä on Yhdysvalloissa ollut laskussa jo vuosikymmeniä - luonnonvaraiset mehiläiset ovat jo lähes kadonneet. Tämä on johtunut muun muassa kaupungistumisesta, torjunta-aineista ja sairauksista.

Runsas vuosi sitten pesien häviäminen sai uudet mitat. Ilmiö nimettiin yhdyskuntien romahtamishäiriöksi, colony collapse disorderiksi (CCD). Siinä työmehiläiset ja kuhnurit katoavat pesästä ja jättävät kuningattaren ja vastasyntyneet ilman hoivaa.

Romahdus nousi puheenaiheeksi viime vuonna. Sen syyksi on esitetty kaikkea mahdollista.

Yksi voisi olla virus nimeltä IAPV (Israeli acute paralysis virus). Amerikkalaistutkijat löysivät sitä nimenomaan sairastuneista yhdyskunnista.

Verta imevä varroapunkki on mehiläisyhdyskuntien pahin vihollinen. Luhistuneista pesistä ei kuitenkaan ole löytynyt punkkeja enempää kuin terveistä.

Afrikan hyönteistutkimuskeskuksessa Nairobissa on epäilty Afrikasta Amerikkaan levinnyttä Aethina tumida -kovakuoriaista. Sen kantama sieni Kodamaea ohmeri nimittäin tuottaa feromoneja, jotka mehiläisten kielellä tarkoittavat vaaraa.

Villimpiäkin selityksiä on haettu. Kännykkäsäteilyn on epäilty aiheuttavan erilaisia terveyshaittoja ihmisille, joten tukiasemia on syytelty mehiläiskadostakin.

Mehiläiset ovat vähentyneet myös Suomessa ja muualla Euroopassa. Esimerkiksi Porin seudulla tarhaajat menettivät viime talvena puolet mehiläisistä. Tavallinen tappio on Suomessa kymmenisen prosenttia talvessa.

Suomen Mehiläishoitajain Liiton mehiläishoidon neuvojan Ari Seppälän mukaan meikäläisillä mehiläistiloilla ei kuitenkaan ole romahtamishäiriön oireistoa. Huonoja talvia on meillä ollut ennenkin, viimeksi 2002-2003.
Seppälän mukaan suurin osa tutkijoista uskoo, ettei romahtamiseen ole vain yhtä selitystä. Todennäköisimmin takana on eri stressitekijöiden yhteisvaikutus.

Arvoituksen ratkaisu voisi löytyä eurooppalaisen ja yhdysvaltalaisen mehiläistarhauksen eroista.
Yhdysvaltalaiset mehiläiskannat ovat perimältään yhdenmukaisempia kuin eurooppalaiset, Seppälä kertoo. Amerikkalaismehiläiset saattavat siksi olla alttiimpia taudinaiheuttajille.

Rapakon takana käytetään hyönteismyrkkyjäkin enemmän kuin Euroopassa. Lisäksi Yhdysvalloissa mehiläisiä ruokitaan korvikesiitepölyllä, joka ei ehkä tarjoa riittävästi kaikkia aminohappoja.

Yhdysvalloissa satojatuhansia mehiläispesiä rahdataan vuosittain alueille, joilla mehiläisiä ei ole tarpeeksi. Esimerkiksi kalifornialainen mantelintuotanto on pölytyspalvelun varassa. Mantelin hinta on noussut, kun mehiläiset ovat vähentyneet.

Toisin kuin suomalaiset, yhdysvaltalaistarhaajat nettoavat enemmän pölytyksestä kuin hunajantuotannosta. Pölytysteollisuus on saanut Yhdysvalloissa valtavat mitat. Kun yhteen laaksoon Kaliforniassa raahataan mehiläisiä koko mantereelta, taudinaiheuttajat pääsevät leviämään.

Suomessa pölytyspalveluja käyttävät muun muassa suonenjokelaiset mansikanviljelijät. Heidän ei kuitenkaan tarvitse hakea lainamehiläisiä juuri Kuopiota kauempaa, Seppälä kertoo.

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.