Toissa talvena yhdysvaltalaisilla mehiläistarhoilla tapahtui kummia. Monien pesien työläiset ja kuhnurit olivat hävinneet jonnekin ja jättäneet kuningattaren ja jälkeläiset kuolemaan. Tutkijoille tämä \"yhdyskuntien romahtamishäiriö\" on yhä mysteeri.


Monien pesien työläiset ja kuhnurit olivat hävinneet jonnekin ja
jättäneet kuningattaren ja jälkeläiset kuolemaan. Tutkijoille tämä
"yhdyskuntien romahtamishäiriö" on yhä mysteeri.




"Jos mehiläiset häviäisivät, ihmiskunta selviytyisi vain pari vuotta", väitetään itsensä Albert Einsteinin lausuneen.
Oli sanonta kenen tahansa, ei ihmiskunta ilman mehiläisiä sukupuuttoon kuolisi. Ruokahuolto joutuisi kyllä koe¬tukselle. Kolmasosa ruoasta saadaan hyönteisten pölyttämistä kasveista. Vaikka myös ampiaiset ja kimalaiset osallistuvat pölytykseen, mehiläisten osuus on suurin.

Mehiläisten määrä on Yhdysvalloissa ollut laskussa jo vuosikymmeniä - luonnonvaraiset mehiläiset ovat jo lähes kadonneet. Tämä on johtunut muun muassa kaupungistumisesta, torjunta-aineista ja sairauksista.

Runsas vuosi sitten pesien häviäminen sai uudet mitat. Ilmiö nimettiin yhdyskuntien romahtamishäiriöksi, colony collapse disorderiksi (CCD). Siinä työmehiläiset ja kuhnurit katoavat pesästä ja jättävät kuningattaren ja vastasyntyneet ilman hoivaa.

Romahdus nousi puheenaiheeksi viime vuonna. Sen syyksi on esitetty kaikkea mahdollista.

Yksi voisi olla virus nimeltä IAPV (Israeli acute paralysis virus). Amerikkalaistutkijat löysivät sitä nimenomaan sairastuneista yhdyskunnista.

Verta imevä varroapunkki on mehiläisyhdyskuntien pahin vihollinen. Luhistuneista pesistä ei kuitenkaan ole löytynyt punkkeja enempää kuin terveistä.

Afrikan hyönteistutkimuskeskuksessa Nairobissa on epäilty Afrikasta Amerikkaan levinnyttä Aethina tumida -kovakuoriaista. Sen kantama sieni Kodamaea ohmeri nimittäin tuottaa feromoneja, jotka mehiläisten kielellä tarkoittavat vaaraa.

Villimpiäkin selityksiä on haettu. Kännykkäsäteilyn on epäilty aiheuttavan erilaisia terveyshaittoja ihmisille, joten tukiasemia on syytelty mehiläiskadostakin.

Mehiläiset ovat vähentyneet myös Suomessa ja muualla Euroopassa. Esimerkiksi Porin seudulla tarhaajat menettivät viime talvena puolet mehiläisistä. Tavallinen tappio on Suomessa kymmenisen prosenttia talvessa.

Suomen Mehiläishoitajain Liiton mehiläishoidon neuvojan Ari Seppälän mukaan meikäläisillä mehiläistiloilla ei kuitenkaan ole romahtamishäiriön oireistoa. Huonoja talvia on meillä ollut ennenkin, viimeksi 2002-2003.
Seppälän mukaan suurin osa tutkijoista uskoo, ettei romahtamiseen ole vain yhtä selitystä. Todennäköisimmin takana on eri stressitekijöiden yhteisvaikutus.

Arvoituksen ratkaisu voisi löytyä eurooppalaisen ja yhdysvaltalaisen mehiläistarhauksen eroista.
Yhdysvaltalaiset mehiläiskannat ovat perimältään yhdenmukaisempia kuin eurooppalaiset, Seppälä kertoo. Amerikkalaismehiläiset saattavat siksi olla alttiimpia taudinaiheuttajille.

Rapakon takana käytetään hyönteismyrkkyjäkin enemmän kuin Euroopassa. Lisäksi Yhdysvalloissa mehiläisiä ruokitaan korvikesiitepölyllä, joka ei ehkä tarjoa riittävästi kaikkia aminohappoja.

Yhdysvalloissa satojatuhansia mehiläispesiä rahdataan vuosittain alueille, joilla mehiläisiä ei ole tarpeeksi. Esimerkiksi kalifornialainen mantelintuotanto on pölytyspalvelun varassa. Mantelin hinta on noussut, kun mehiläiset ovat vähentyneet.

Toisin kuin suomalaiset, yhdysvaltalaistarhaajat nettoavat enemmän pölytyksestä kuin hunajantuotannosta. Pölytysteollisuus on saanut Yhdysvalloissa valtavat mitat. Kun yhteen laaksoon Kaliforniassa raahataan mehiläisiä koko mantereelta, taudinaiheuttajat pääsevät leviämään.

Suomessa pölytyspalveluja käyttävät muun muassa suonenjokelaiset mansikanviljelijät. Heidän ei kuitenkaan tarvitse hakea lainamehiläisiä juuri Kuopiota kauempaa, Seppälä kertoo.

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5216
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti